Kaste ja kemut

Meillä oli sitten ristiäiset ja hienot juhlat olikin! Vidar oli niin tyynenä koko päivän ja tykkäsi tukan kastelusta ja kaikesta muustakin. Kiitokset vaan kummeille ja vieraille, teitte ihanat juhlat! Näin komea kakku Kakkuhelmestä oli piste iin päälle:

3kk

Vidar täytti sitten jo 3kk tiistaina. Iso poika! Vielä mennään pelkällä rintamaidolla (imetys toimii nyt alkuongelmien jälkeen hienosti), mutta tammikuussa voi sitten jo alkaa maistella ruokia jos siltä tuntuu.

Mies vei Veran tänään päiväkotiin ja tällaiset uniaamut vauvan kanssa on kyllä ihania. Ei mihinkään kiire, pötkylä tuhisee vieressä. Huomenna tuleekin sitten Ruotsin vieraat ristiäisiin ja viikonloppuna riittää tekemistä...

Ja lunta tulee, meillä ollaan ihan alppikylätunnelmissa. Täytyy sanoa, että vaikka Espoota muuten aina mollaan, niin auraamisessa kaupunki on kyllä onnistunut yli odotusten. Tänä käsittämättömän lumisena alkutalvena ei oltaisi varmaan muuten päästy mihinkään, mutta täällä meillä peräti pyörätietkin on aurattu siististi vaunuilijan kulkea! Meidän hiekkatie ajellaan hienosti päivittäin. Hesarin mukaan Helsingissä on todellisia ongelmia lumen kanssa, ja ainakaan viime talvena ei ollut toivoakaan Etelä-Haagassa ajaa pienemmille kaduille. Jotain kredittiä siis (autokaupunki)Espoolle, kun pyörä- ja kävelyväylätkin hoidetaan mallikkaasti!

Uusia mittoja ja matkakokeiluja

Neuvola oli torstaina, ja Vidarin viimeisimmät mitat ovat 62cm ja 5935g. Lisäksi saatiin peräti 3 rokotusta, aikamoista. En muista että Ruotsissa olisi kerralla ollut yhtä montaa. Tässä tuli rota suun kautta, sekä se tavallinen polio ym mutta myös pneumokokki. Vauvaparka... Seuraavakin rokotus on jo tosi pian, ja taas kunnon satsi, kaksi piikkiä.

Vidar myös koki ensimmäisen lentomatkansa tällä viikolla. Äiti pääsi Tukholmaan joulujuhliin, kun isi lähti Vidarin iltaseuraksi ja Vera meni mummolaan. SAS:n kone perjantaina oli kuin ammuttu täyteen väkeä - Finskin lentoemäntien ollesssa lakossa, SAS, Blue1 ja Norwegian on olleet aika buukattuja. Ei edes saatu vierekkäisiä paikkoja, vaikka meillä oli vauva. kysyttiin pariskunnalta, joka istui vieressä, josko voisivat vaihtaa. Eivät sitten voineet. Oli niin tärkeää istua sen 55 minuutin matka vierekkäin ettei voinut helpottaa 3kk vanhan vauvan vanhempien elämää. Justiinsa, ihmiset on pimeitä. No, matka meni ihan ok, Vidar pääasiassa nukkui lennot mennen tullen.

Meillä Manduca ei oikein ole toiminut vielä, Vidar ei ole tykännyt ja vauvan istuttaminen siinä on mielestäni ollut vaikeampaa kuin babybjörnissä. Kantajan selälle se on kyllä ollut hyvä. Toivotaan, että kun ikää tulee lisää ja istuma-asento paranee, homma alkaa toimia paremmin. Tai sitten mä en vaan tajua edelleen miten se pitäisi olla...

Ensi viikolla Vidar täyttää 3kk ja on vihdoin ristiäiset. Nimihän ukolla jo onkin.

Kakkukysymys

Onko kellään suositella hyvää cateringia/ pitopalvelua/ kakkutaloa/ voileipäkakun valmistajaa Espoosta tai lähistöltä? Kastejuhlat olisi joulukuussa ja sinne pitäisi saada pöperöä.

Ristiäisvalmisteluja

Tänään haettiin Veran passi, hieno tuli. Meikäläisen tytär sai siis Ruotsin passin - kuka olisi uskonut joskus hamassa menneisyydessä, kun inhosin ruotsinkieltä kouluaineena ;) No, nyt kelpaa tytön matkustaa ensi viikolla Helsinkiin ristiäisiin ja marraskuussa Espanjaan lomalle. Passissa lukee pituus 58 cm ja holder's signature: not able to sign. Hih, allekirjoitusta voisi ollakin 2 kuukautiselta vaikeaa saada :D

Ristiäiset on nyt siis Helsingissä perhepiirissä; lisäksi järjestetään avoimet ovet kotona Tukholmassa viikon päästä varsinaisista ristiäisistä. Juhlitaan nyt sitten oikein kunnolla kun juhlitaan. Avoimiin oviin on kutsuttu populaa niin että jos kaikki tulee, meillä tullee hikiset oltavat. Toivottavasti tulee hyvät bileet!

Minimi 56

Iiiih, ekat vaatteet on nyt menny pieniksi! Joko se tapahtui? Toisaalta luulin ennen Veran syntymää, että 56 kokoa pienempää ei ainkaan kantsi hommaa ollenkaan, siis eihän sellaisiin 50 kokoisiin kuteisiin voi ikuna mahtua mikään suomalainen vauva.. mutta sitten kun tyttö tuli niin sehän oli siis niin mini - vaikka oikeesti ihan iso vauvaksi - että 50 oli ihan sopiva ja 56 vähän iso ja varsinkin 62 ihan teltta! Mutta nyt siis ne 50 kokoiset ei vaan enää mee.. voi hurrrja. Ekat vaatekappaleet siirtyy komeroon. Ja tiistaina Vera onkin siis jo 6 viikkoa! Iiiiik.

Ja eilen saatiin mekin äitiyspakkaus! Siellä on kaikkea ihanaa tavaraa, ja värit on tosi kivat! Kiitos rakkaat ystävät! Voi niin kivaa, että mekin saatiin se. Ei ne vaan tajuu Ruotsissa, miten mahtava jutska äitiyspakkaus oikeesti on. Ja me siis myös päästiin kummiksi eilen. Niistä kekkereistä laitan vielä kuvan kunhan kerkeän.

Ristiäiskemuja

Eilen oltiin ristiäisissä. Yhtäkkiä onkin sadellut ristiäiskutsuja - tähän vuoteen mennessä olin osallistunut tasan yksiin, kummipoikani ristiäisiin 10 vuotta sitten, sekä sukulaisten ristiäisiin paljon (todella paljon...) sitä ennen. Tänä vuonna ristiäisiä onkin jopa kolmet, sekä meidän omat tietysti - joita siis juhlitaan peräti kahteen otteeseen...

Kuten aiemmin mainittua, Ruotsissa ristiäiset on isot bileet. Nämäkin siis olivat. Tai itse asiassa nämä olivat kai enemmänkin nimiäiset, koska kyseessä ei ollut kirkollinen juhla. Kyseessä oli Dop & Grill, eli ristiäiset ja grillikemut yhdistettynä. Juhlat järjestettiin Tukholman saaristossa ulkona (ymmärtääkseni ilman varasuunnitelmaa, ruotsalaiseen hannu hanhi-tyyliin sää myös suosi ;), vieraiden istuessa vilteillä kastejuhlan ympärillä. Juhlaan kuului ristiäislapsen vanhempien puheet, laulua ja soittoa ja sitten varsinainen kaste. Joka tapahtui paljussa, jossa ristäislapsi lopuksi pullikoi. Aika epäortodoksinen kaste, sanoisin... Ja tämäkin ristiäislapsi oli täyttänyt jo 7-8 kuukautta.

Veralla oli pitsinen juhlamekko päällä. Hyvin sujui tämä ensimmäinen varsinainen pidempi reissu. Olimme vuokranneet auton (meillähän ei omaa ole) ja koko reissuun meni peräti 7 tuntia. Vera nukkui läpi seremonian, ja äitikin oli illalla väsynyt mutta tyytyväinen päivän kulusta. Tyttömme oli bileiden pienimmäinen ja sai paljon ansaittuja kehuja :)

Olemme myös päättäneet järjestää omat kirkkoristiäiset Suomessa ja avoimet ovet viikko myöhemmin Ruotsissa. Kahdet juhlat! Kirkko on jo varattu ja pappikin buukattu. Papin kanssa on treffit seuraavalla Helsingin reissulla.

Blogistanissakin on syntynyt vauvoja. Toisille keisarinleikkauksella ja toisille eteiseen. OMG. Onnea vaan kaikille vauvoja saaneille.

Tytölle nimi

Tänään oli kolmas neuvola viikon sisään - ja nyt oli vihdoin tytön paino noussut oikein kunnolla. Ilmeisesti korvikemaito oli sitten auttanut. Kyllä helpotti vanhempien oloa tieto että painokäyrä on vihdoin ylöspäin. Seuraava neuvola-aika onkin "vasta" viikon päästä.

Huomenna on 2vkoa synttärit, otetaankin ehkä pitkä kävelylenkki sen kunniaksi.

Nimikin on jo päätetty - täällä Ruotsissa kun ei todellakaan odotella ristiäisiin saakka. Ristiäisethän voi olla tosiaan vasta 10 kk syntymän jälkeen. Me ei vieläkään olla osattu päättää pidetäänkö ristiäiset Suomessa vai Ruotsissa. Traditiot on ihan erilaiset, Suomessa perinteisesti ristiäiset olleet pieni perhejuhla, Ruotsissa taas kutsutaan suku ja kaverit ja kummin kaimat ja pidetään oikein isot kemut. Tässä siis keskustelu jatkuu, mitä me oikein halutaan. Kai me joku kompromissi löydetään...

Tyttö on joka tapauksessa Vera nimeltään.

Hoitopöytä

Hoitopöytä saatiin kasattua vihdoin tänään. Piti tietysti heti myös asetella vaatteita valmiiksi hyllylle. Tässäpä se. Kuvassa myös lainattu turvaistuin ja sitteri, joka on vielä paketissa.

Meitä pyydettiin myös tänään kummeiksi; ystäville syntyi toinen lapsi kesäkuussa. Suostuttiin tietysti, kivaa! Vielä ei ole tytölle nimeä tiedossa, on kuulemma keskustelun aiheena edelleen. Ristiäiset on sovittu syyskuulle, toivottavasti päästään silloin siis ekaa kertaa vauvan kanssa Suomeen .

Ristiäisiä ja synnytyskursseja

Viikonloppu mennyt hikoillessa, J:n ystävän lapsen ristiäisissä ja juhlissa ja eilen parin kaverin kanssa takapihalla grillaillessa. Eilen oli Tukholman marathon, aivan järkyttävässä helteessä, en tajua miten juoksijat selvisi hengissä. Suurin osa oli kuitenkin päässyt maaliin asti. DN:n mukaan siellä oli 6270 suomalaista kaikkiaan 17655 ilmoittautuneesta. Huisaa! Suomeakin jopa kuuli kauttimista ohi kävellessämme.

Eilen ristitty J:n ystävän lapsi on jo 10kk ja nyt vasta oli ristiäiset. Kummallinen maa ja oudot käytännöt. Kaiken lisäksi ristiäiset oli samaan aikaan toisen lapsen kanssa, joka ei ollut siis mitään sukua tai kaveruussuhdetta tälle kaverin lapselle. Pappi puheli hassuja ja mm. heitti kulhosta kastevettä seurakunnan päälle. Musta oli vähän outoa. Tällaiset asiat aina pistää miettimään eri maiden käytäntöjä ja oletettuja totuuksia - mistä syystä esim Suomessa ristiäiset pitää järjestää 3kk syntymän jälkeen? Eikö näin edelleenkin ole, vai olenko ihan väärässä? Kai se on siksi, että nimen antaminen liittyy ristiäisiin ja nimi pitää antaa 3kk sisällä syntymästä? Mutta toisaalta, eihän nimen antaminen välttämättä liity ristimiseen - ristiäisethän on itse asiassa kirkkojuhla jossa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Ei sillä ole välttämättä nimenantamisen kanssa mitään tekemistä. Vai?

Me ollaan kanssa puhuttu paljon ristiäisistä, missä ne järjestetään ja milloin. Eiliseen saakka J oli aika skeptinen koko toimituksen suhteen, mutta totesi eilen, että ehkä on hyvä tehdä niin kuin enemmistö ja antaa sitten lapsen myöhemmin päättää haluaako kuulua kirkkoon vaiko ei. Mä olin kyllä jo ajat sitten päättänyt, että ristiäiset pidetään :) Täällä on yleisesti vaan kaksi kummia - kummitäti ja kummisetä - ja siis Suomen monikummikäytäntö on J:n mielestä ihan outo. Mä haluan kuitenkin kaksi kummia omalta puoleltani, joten jos Ruotsi ei tätä hyväksy niin sitten on vissi että ristiäiset on Suomessa.

Tänään oli vielä profylax-kurssi, joksi täällä synnytysvalmennusta kutsutaan. On siis kahtaa erilaista kurssia, sairaalan järjestämä, joka on luentomallinen ja ilmainen, ja jossa kerrotaan yleisesti synnytyksen etenemisestä, kivunlievityksestä sekä synnytyksen jälkeisestä ajasta ja imetyksestä (missattiin vika kohta). Sitten on tämä profylax-kurssi, joka on maksullinen, siellä ollaan pienessä ryhmässä ja käydään läpi sekä harjoitellaan hengitysharjoituksia. Ensi viikoksi saatiin jopa harjoituksia mitä pitää kotona tehdä. J:n mielestä oli aika huuhaata osa (ja munkin kyllä) mutta harjoitukset oli kuulemma hyviä. En sitten tosiaan tiedä, onko niistä tositoimissa mitään apua. Ärsyttää vaan, kun annetaan absoluuttisia ohjeita, esim että latenssi-vaiheessa (mikä lienee suomeksi??) kannattaa levätä, kävely ja portaiden ravaaminen ei auta mitään. Työkaveri oli kuitenkin sitä mieltä, että nimenomaan se oli ollut hänelle hyväksi. onko muka olemassa jotain absoluuttisia totuuksia? Ainakin ne tuntuu muuttuvan aika ärhäkkään eri vuosikymmenillä... Mutta käydään nyt nämä kurssit, voin sitten jälkeenpäin kertoa oliko niistä mitään hyötyä!

Remonttiäijät kävi perjantaina tuomassa keittiökalusteita ja nyt meidän olohuoneessa näyttää tältä. Kääk... Muuta ne ei sitten tehneetkään perjantaina, joten elän todellakin toivossa että ne tulee huomenna ja pistää hösseliksi, että saadaan joskus taas asumiskelpoista.

Huomenna tulee virstatietulehdus-testin tulokset ja selviää ollaanko sitä vielä ensi viikollakin sairaslomalla vaiko eikö.