maanantaina, heinäkuuta 26, 2010

Ainutlaatuinen äitiyspakkaus ja lomareissun loppu

Kävimme tänään hakemassa äitiyspakkauksen; tällä kertaa minäkin siis sain sellaisen (edellisellä kerralla sain kylläkin lahjaksi ystävältäni joka ei tarvinnut omaansa toiselle lapselleen). Mutta nyt sain siis ihan oman :) Äitiyspakkaus on kyllä todella ainutlaatuinen juttu, Ruotsissahan sitä ei tosiaan ole olemassa. Mun mielestä tämän vuotisessa oli kivoja värejä ja kivan näköisä vaatteita muutenkin. Tosin en ymmärrä, miksi aina vaan jaetaan potkupukuja, joissa ei ole neppareita haaroissa? Todella epäkäytännöllisiä - en Veran aikaan käyttänyt niitä lainkaan, ja tuskin tulen käyttämään tälläkään kertaa. Oletko sinä saanut uuden pakkauksen, ja mitä mieltä olet siitä?

Lomareissun loppumatkamme sujui hyvin, tosin päivän koukkaus Puolaan oli täydellisen turha. Itseä jännitti ettei synnytys vaan ala (olen valitettavan ennakkoluuloinen enkä olisi halunnut synnyttää Puolassa) ja rajakaupunki, jossa oltiin oli aikamoisen ruma. Kaiken huipuksi päätettiin palata takaisin Saksaan Swinoujscien kautta, jossa olikin lauttayhteys jota ei oltu etukäteen tajuttu ja lautalle sai jonottaa 3 tuntia!!! Itku kyllä tuli, kuumuudessa ja 33 viikolla raskaana, kun ei edes tiennyt kauanko jonotus mahdollisesti kestäisi. Melkein teki mieli hypätä Ystadin lauttaan, sen sijaan että tultiin Rostockin kautta suoraan Helsinkiin.



Puolan teilläkin vähän pelotti, kun kolme autoa ajoi kahdella kaistalla vierekkäin ja ohituksen oli kuolemaa uhmaavia. Ei tosiaankaan kiva kokemus pienen lapsen kanssa.

Vera täyttää lauantaina 3 vuotta. 3 vuotias pikkuneiti jo! Aika on mennyt hurjaa vauhtia. Juhlat pidetään suvun ja kummien kesken; lapsikemut jätettäneen tänä vuonna väliin. Ensi vuonna niitä tuskin voi enää välttää...

PS. ollaan kerätty viinimarjoja meidän puskista - niitä on ihan uskomattoman paljon!! Tällä hetkellä meneillään on todelliset mehunkeittoharjoitukset. Hyvää tulee!! Mutta kaikkea tämä talossa asuminen teettääkään...!! :)

torstaina, heinäkuuta 15, 2010

Stockholm-Kolmården-Norrköping-Köpenhamn

Olemme päässeet lomareissulla Tanskan pääakaupunkiin asti. Takana päivä Kolmårdenissa ja yö Norrköpingissä ja huomenna matka jatkuu kohti Saksaa. Hyvin raskaana olevasta olosta huolimatta matka on sujunut hienosti eiknä suurempia riitoja ole saatu aikaiseksi. Vatsa painaa ja möyrii ja tuntuu paljon isommalta kun kaikki kommentit antaisivat ymmärtää. Onko edessä vielä todella 2 kuukautta? Kuumuus ei tietysti auta asiaa. Köpiksessä on ollur suht siedettävää, tänään jopa satoi, mutta yöt on aika helteisiä.

Kolmårdenissa meni hienosti - hauskinta Veran mukaan oli kuitenkin Bamse. Sieltä siis löytyi maailman vahvimman nallen kylä, jossa ihka oikeat Bamse ja Lille Skutt (mikä lienee suomeksi tämä kani?) esiintyvät. Molempia piti halata pariinkin otteeseen. Toiseksi jäivät delfiinit ja tiikerit ja elefantit. Itse voin kyllä lämpimästi suositella, mukavaa oli ja yhdelle päivälle riitti tekemistä ilman safariajeluakin. Delfiinishow oli hieno, paitsi vähän rasitti pitkät videoklipit ja juonnot varsinaisen actionin välissä.

Norrköpingistä löydettiin todella hyvä ravintola jossa käytiin illallisella, Pappa Grappa. Tasokas, viehättävä, hyvää italialaista ruokaa. Mukavaa, että pikkukaupungissakin on hyviä ravintoloita eikä pelkästää kamalia ketjuja.

Köpiksessä asutaan kaverin luona keskellä Norrebron värikästä & boheemia aluetta. Tukholmassa tai Helsingissä vastaava alue olisi siivottu jo ajat sitten. Tanskalaiset ovat Pohjolan boheemeja, ja meno on lähempänä Berliiniä tai Amsterdamia kuin Pohjolan serkkuja.

Muutenkin matkan aikana on päässyt vertailemaan pohjoismaita. Norjassahan en edelleenkään ole koskaan käynyt (vuonotkin tuli nähtyä Uudessa-Seelannissa...) joten siitä en osaa sanoa mitään. Mutta Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä on kyllä eroja. Voisin kyllä kuvitella asuvani Köpiksessä yhtälailla kuin Tukholmassakin. Tosin kielestä en edelleenkään tajua mitään.

Tanska ei todellakaan ole trygghetssamhälle kuten Suomi ja Ruotsi.Pyörällä viedään lapsia Köpiksessä ilman kypärää niin tarakalla kuin pyörän edessä kuljetettavassa vaunussakin. Muutenkin kypärä on todella harvinainen näky pyöräystävällisessä Köpiksessä.

Muutaman päivän Ruotsin vierailun aikana tajusin, miten erilailla Ruotsissa ja Suomessa suhtaudutaan tutteihin ja vaippoihin. Tuttihan Suomessa suositellaan jätettäväksi jo 1vuotiaana. Ruotsalaislapsilla on tutit 3v asti eikä kukaan ollut maininnut minullekaan mistään tutinjättämisestä ennen kuin muutimme Suomeen Veran ollessa 2 ja puoli vuotias. Vaipat on ihan normaali näky ainakin reilusti 3v asti, Vera tuntui olevan aikaisessa kun hänellä ei enää vaippoja ole. Suomessahan olen kokenut, että ollaan myöhässä niin tuttien kuin vaippojen kanssa, kun tutti jäi 2½ vuotiaana ja vaipat noin kuukausi sitten. ruotsissa tämä siis tuntui vähintään normaalilta jollei peräti aikaiselta.

Tämä tällä erää- huomenna sitten Saksaan.

lauantaina, heinäkuuta 10, 2010

Loma!

Ihanaa, meillä alkoi loma! Minulla pidempi sellainen, ensin kolme viikkoa lomaa ja siitä suoraan äitiyslomalle. 2 kk laskettuun aikaan ja vatsa painaa ja möyrii ja tuntuu raskaalta. Kunto on pohjamudissa kun aikoihin ei ole jaksanut tehdä mitään ja muutenkin kaikki on jotenkin hankalaa. Lämpö on ihanaa mutta sekin tietysti kaiken keskellä vähän rasittavaa. Keskiviikosta saakka on oltu Tukholmassa - ah miten ihana kesäkaupunki tämä onkaan - ja maanantaina lähdetään automatkalle Kolmårdeniin, Tanskaan ja Saksan kautta takaisin Suomeen. Saa nähdä miten mamman pinna kestää autossa istumisen. Onneksi on sentään ilmastointi...

Tänään oltiin ystävien luona hyvintoimeentulevassa Tukholman lähiössä ja ei voi muuta sanoa kuin että suomalaisen omakotitalo-alueen jälkeen silmä todellakin lepää näissä hyvinhoidetuissa ja samaan malliin rakennetuissa omikotitaloissa. Meidän naapurustossa Espoossa on heitetty kaikkea sekaisin ja lopputulos on yksnikertaisesti ruma - vaikka omakotitaloja tai rivitaloja lähes kaikki ovatkin. Sekaisin 20-,30-,50-,70-,90- ja 2000 luvun talomuotia ja kaikki näyttää yhdeltä sekasotkulta. Täällä selvästikin on hommassa joku kokonaiskäsitys, talot ovat samalta vuosikymmeneltä, sopivat yhteen. Sitten täällä on tietysti ihan erilainen naapurivahtiminen kuin Suomessa (olethan varmasti hoitanut pihasi?) mikä voi olla suomalaiselle aika rasittavaa...

maanantaina, heinäkuuta 05, 2010

Luokkayhteiskunta?

Mielenkiintoinen uutinen: tämän päivän Hesari toteaa, että tulotaso vaikuttaa entistä enemmän koulumenestykseen Ruotsissa. Nyt siis Suomessakin jo huomataan tämä seikka, tosin ei millään tavalla puututa mahdollisiin syihin.

Mielestäni asia on ihan selvä - sen siitä saa, kun poistaa kouluarvostelun. Tätäkö ne demarit todella tavoittelivat poistamalla numerotodistukset alle 8 luokkalaisilta?

lauantaina, heinäkuuta 03, 2010

Hellepäivä

Todella upea päivä. Aamulla aamiasta ulkona puutarhassa








Ja sitten Suomenlinnaan





Vielä viikko töitä ja sitten lomalle - ensin lomalle ja siitä sitten suoraan äitiyslomalle. Toivottavasti nämä säät jatkuvat!

perjantaina, heinäkuuta 02, 2010

Kai joku 10 000 vuodessa keksii ratkaisun?

Suruttaa. Niin sitten saatiin Suomeen lisää ydinvoimaa niin että heilahti. Voidaan sanoa hyvästit uusituvan energian kehittämiselle ja sen antamille vientimahdollisuuksille tulevaisuudessa. Antaa muiden valtioiden viedä vaan koko potti. Eikä se mitään, että päättäjät on olleet vähän jäävejä eikä kansakaan oikeastaan kannata kahta ydinvoimalaa. Ja kai me joku ratkaisu on ydinjäteongelmaan keksitty 10 000 vuoden kuluessa. Aivan legendaarista läppää! Mitä välii, eihän me olla sillon täällä. Eikä varmaan kyllä kukaan muukaan, mut siis mitä välii siis niinku MULLE. Eikä sekään mitään että edellisen ydinvoimalan rakentaminen on ihan katastrofi eikä oikeastaan työllistänytkään juuri (Juhannuksen alla nousi otsikoihin, että Olkiluoto 3 työllisti luvattua vähemmän suomalaisia. Alun perin vannottiin, että puolet töistä hoidettaisiin kotimaisin voimin. Nyt suomalaisten osuus jäi kolmannekseen.)

Mutku siis Mauri sanoo et tää on hyvä juttu ja jotkut muutkin jotka kai tietää näistä asioista jotain, vaikka ne istuukin jossain ydinvoimayritysten hallituksissa, niin kai me nyt sit niin kun äänestetetään niin kun toi puhuva pää tuolla käskee.

Jossain naistenlehdessä kuvattiin eräässä kokouksessa käytyä Eija-Riitta Korholan ja Sirpa Pietikäisen keskustelua (miten nämä kaksi oikeasti mahtuvat samaan puolueeseen???): Korhola totesi, että onhan meillä jo ydinjätettä valmiiksikin, mitä väliä siis jos sitä tulee lisää. Siihen Pietikäinen: siis jos mies hakkaa vaimoaan vuositolkulla, jatkakoon hakkaamista kun se on ennenkin ollut ihan ok?

Voit arvata kumman kanssa olen samaa mieltä.

No jaa, mehän päästään Ruotsiin pakoon. Ja vaikka ruotsalaisesta politiikasta monessa suhteessa voi toki olla eri mieltä, eikä sielläkään aina ihan loogisesti olla ydinvoiman suhteen toimittu, ainakin siellä on ollut yritystä päästä kuolevasta teknologiasta eroon, eikä innolla rakenneta uutta.