keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007

Kesäkuun ahdistus

Mitäköhän ensi kuusta oikein tulee. Alkaa jo vähän hirvittää, kun tajusin miten paljon ohjelmaa olen onnistunut tunkemaan kesäkuulle.

Keittiöremontti alkaa maanantaina. Silloin pitää olla kaikki keittiökamat laatikoissa pois remonttimiesten tieltä, jotka repii auki keittiön katosta lattiaan. Tulevat kuulemma klo 7-7.30 aamulla seuraavan 2-3 viikon ajan!! Argh. Aamuväsynyt ihminen kiroilee.

Ensi viikonloppuna tulee kaveri n 3 v poikansa kanssa kylään. Viikonloppu suunniteltu täyteen ohjelmaa. Samalla pitäisi pakata keittiö laatikoihin. Perjantaina olisi taloyhtiön yhtiökokous ja puutarhakemut, mutta ne joudun nyt skippaamaan. J saa edustaa. Ensi viikolla on raskausjoogaa, synnytysvalmennusta torstaina ja sunnuntaina, kaverin lapsen ristiäiset, parit tapaamiset ja töitäkin pitäisi keretä tehdä. Ja sitä seuraavanakin viikonloppuna tulee kavereita kylään, mikä on siis tosi kivaa mutta ehkä vähän mietityttää itse asiassa just tässä vaiheessa elämää kun eletään keittiöremontin keskellä ja vauvantarvikkeitakin pitäis alkaa hankkia... Vauvanvaunut saatiin onneksi tilattua, J on itse asiassa ollut tosi ihana ja aikaansaapa kun mä olen vaan hurvitellut ulkomailla. Vaunut tulee juhannusviikolla.

Ja nyt kai pitäisi olla se aika, kun olisi syytä alkaa ottaa iisisti???

Ainakin barnmorska oli tänään iloinen & rauhallinen ja totesi että kaikki näyttää olevan oikein hyvin. Seuraava aika kahden viikon päästä. Nyt on täälläkin päästy vauhtiin neuvolakäynneissä. Vauva tunkee ja punkee mahassa. Uusi sana sammandragning eli supistus pääsee mun sanakirjaan. Ruotsintaitokin kehittyy kun kaiken maailman outoja sanoja pääsee/joutuu oppimaan.

tiistaina, toukokuuta 29, 2007

Back in town

Matka ohi. Loppuaika meni onneksi aika rennosti, ilman suurempaa stressiä, syödessä, puistossa loikoillessa ja kaupungilla kävellessä. Torstaina en jaksanutkaan enää osallistua työpaikan iltaohjelmaan. Lauantaina jopa paistoi vähän aurinko ja sunnuntaina onnistuin vieläpä vähän polttamaan itseni. Ei todellakaan ollut tarkoitus, miten sitä aina unohtaakin että aurinkorasva on oikeasti ihan must vaikka vain istuisi puoli tuntia kahvilan terassilla auringossa... Eilen päästiin jopa Reina Sofian museoon , jossa käveltiin melkein pari tuntia. Sen jälkeen olinkin aika poikki.

Tänään ei taas lentokentällä kysellyt kukaan mitään, ei tarvittu todistuksia eikä mitään. Aika random touhua siis heidän raskauden tarkkailunsa.

Illalla olin vielä joogassa. Siellä puhuttiin paljon synnyttämisestä. Synnytysvalmennuskurssilta oli soitettu, että joudutaan varaamaan uusi aika. Ei ollut tarpeeksi ilmoittautuneita. Kesäkuussa on niin paljon ohjelmaa ja vieraita tulossa kylään, ettei oikein mikään aika tunnu sopivan meille. Vauva on tänään potkinut niin, että pystyy erottamaan ulospäin kunnon potkut eikä vaan muljahtelua. Ihan mieleöntä. 32 viikko jo menossa, enää 2 kk jäljellä... nivelissä vai mitä taitoskohtia ovatkaan, painaa ja sattuu aikalailla. Huomenna on neuvola.

torstaina, toukokuuta 24, 2007

Matkaväsytystä

On tää kyllä vähän rankkaa kuitenkin matkustaa tässä vaiheessa raskautta, ja erityisesti istua kokouksissa ja yrittää keskittyä 9 tuntia päivässä kun maha elää ihan omaa tahtiaan ja liikkuu vimmatusti. Onneksi huomenna on lyhyempi päivä ja sitten tulee J ja saan ottaa tosi rauhallisesti kun tiistaihin asti on vaan lomaa.

Kaikki on olleet ihan sika kateellisia meidän vuoden äitiyslomalle. Amerikka, Singapore, Korea, Sveitsi, Espanja, Englanti, Saksa... kaikissa näissä on mahdollisuus äitiyslomaan 3-6 kk, joista yleensä palkallista vain 3-4 kuukautta. Briteissä ja Saksassa ilmeisesti voi kuitenkin olla äitiyslomalla vuoden, mutta loppuajalta ei saa mitään korvausta. Yksi amerikkalainen kokoustaja on paikalla n 4 kk vauvan sekä äitinsä kanssa - äiti hoitaa vauvaa kun kollega istuu kokouksessa ja tuo vauvaa vaan paikalle imetykseen. Joka tapahtuu erityisen kaavun/viltin alla, olisihan kerrassaan kamalaa jos joku näkisi jotain... ja paikalla on sentään melkein pelkkiä naisia - 40 naista ja 2 miestä. Että silleen muualla maailmassa.

Kyllä on ihanaa olla pohjoismaalainen nainen.

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Madrid

Madridissa, pääsin perille. Mutta olihan päivä! Lentokenttävirkailija kysyi kuin kysyikin todistusta, onneksi siis oli se hankittuna! Todellakin viime hetkellä... Naikkonen katsoi vielä asiakseen kommentoida, että uskallat sitten vielä matkustaa, että hänellä on kaksi lasta ettei hän kyllä olisi enää myöhäisessä raskauden vaiheessa plaaplaaplaa, että se on niin epämukavaa matkustaa raskaana. Mitäs siihen sitten sanomaan? Juu, viikonloppuna meni ihan hyvin, juu, neuvolan täti sanoi että on ihan ok. Ei kai se nyt vaarallista voi olla, jos kerta lääkäri ja kätilö sanovat että ok??? Kaikilla sitä tuntuu olevan oikeus tykätä mitä lystäävät.

Vähän sitten kyllä hermostutti niiden kommenttien jälkeen kuitenkin. Tosi rasittavaa! Sattumalta osuin koneessa istumaan hyvin puheliaan suomen sukuisen Annikan viereen, joka osoittautui sairaanhoitajaksi ja totesi, että kyllä hän selviää jos synnytys alkaa - vaikka onkin lomalla. Hassua miten se sitten rauhoitti itse asiassa...

Mutta vieläkin vaan kummaksun, että SAS:n lennolla sunnuntaina kukaan ei kysynyt tai kommentoinut mitään. Mistä ne saattoivat tietää, etten olisi jo 36 viikolla siätpaitsi? Ja nyt sitten tuommoinen besserwisser ja tosi tarkkaa. Toivottavasti päästävät mut täältä myös kotiin... Aikamaista hulabaloota piti vauveli vatsassa matkan ajan, lupasin sille että tämä on nyt vika matka.

Madridissa sataa ja ukostaa, kurjaa.

Lentorajoituksia

Nyt ei pysty keskittymään töihin. Tänään tuli paniikki, soitin Finskille ja tarkistin miten pitkään saan lentää. Viikolle 28 ilman lääkärintodistusta! Uskomatonta, SAS:lla ok viikolle 36. Tämän päiväinen lento on Iberialla, joten oli pakko alkaa tarkistaa sekin - ja selvisi loppujen lopuksi että myös Iberialla on viikkoon 28 asti ok, sen jälkeen tarvitsee lääkärintodistuksen! Apua, 2 tuntia aikaa että lähdetään kentälle eikä mulla tietysti mitään todistuksia ole olemassa! Kollegakin alkoi jo lentokentälle soittelemaan, että onkohan siellä lääkäriä joka ottaisi vastaan raskaana olevia viime hetken potilaita jotta saan todistuksen ja matkustaa..

Onneksi lopulta neuvolasta faksasivat tosi nopeasti todistuksen ja nyt siis toivottavasti lentäminen pitäisi onnistua ok.

maanantaina, toukokuuta 21, 2007

Viikko 31 lentäen

Puhhuh, ei kerkeä reissusta tulemisen ja taas lähtemisen välissä edes bloggaamaan! Koko viikko mennyt matkalla ja huomenna taas. Ei aikaa kirjoittaa saatika lueskella mitä muut ovat saaneet aikaiseksi. Huomenna Madridiin, takaisin ensi viikon tiistaina. Onneksi vain puolet matkasta on töitä ja puolet lomaa. Yllättävän hyvin lennot meni, eikä kukaan kysellyt missä vaiheessa raskautta mennään. Ei kai vatsa sitten niin iso vielä että lentoyhtiöitä kiinnostaisi...? Vähän kumma kyllä.

Tänään alkoi viikko 31. Vauva pääsee vielä reissuilemaan, tämä onkin nyt sitten viimeinen, paitsi ehkä sitten vikalla kuulla vielä lomalle Suomeen. Nyt pakkaamaan.

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Viikko 30

Turhautuman huippu, kun on kirjoittanut pitkät pätkät tekstiä - tietysti tallentamatta - ja yhtäkkiä ruudulle rävähtää sinisellä taustalla : SERIOUS ERROR. Windows is shutting down. Sinne meni tekstit. Ehkä se oli koneen itsesensuuria... tietokone tuntuu olevan aika finaalissa joka tapauksessa.

Aloitetaan siis alusta. 30:s viikko alkoi. Perjantainen barnmorskalla käynti sujui hyvin, kaikki ainakin näytti olevan kuin pitääkin. Verensokeri oli hyvässä jamassa, paino suht kohdallaan (siitä ei täti itse asiassa ollut edes sen vertaa kiinnostunut että olisi halunnut mitata painoa, pyysin sitä itse), mahan kasvukäyrä keskiviivalla, vauvan sydänäänet viuhviuh nopeat ja voimakkaat, 146 minuutissa. Kaikki hyvin siis.

Jotenkin silti huolestuttaa koko ajan. Että on syönyt jotain pilaantunutta (josta ei huomaa että se on pilaantunutta), syönyt ihan liian epäterveellisesti, syönyt ei-sallitulla listalla olleita aineksia vahingossa... tai ihan yleisesti huolestuttaa. Eilen ja toissapäivänä oli epämääräistä heikotusta, eilen oksetti illalla. Päättelin, että se oli välipalojen puutetta? Vai? Vauva kuitenkin liikkuu aktiivisesti, sen pitäisi olla hyvä merkki. Ja ylihuomenna pitäisi lentää pitkäksi viikonlopuksi Belgiaan. Toivottavasti lentomatkat menee hyvin. Sekään ei varmaan ole hyväksi vauvalle? Kun vauveli nyt vaan jaksaisi porskuttaa vatsassa loppuun asti...

Soitin tänään synnytyssairaalaan varatakseni paikat synnytyksen valmentavalle kurssille. Heillä oli antaa vain yksi vaihtoehto, sitä seuraava kurssi olisi niin lähellä laskettua aikaa, että synnytys on mahdollisesti siinä vaiheessa jo ollut ja mennyt. Missaamme ulkomaan reissun takia ensimmäisen kerran kolmesta kurssikerrasta. Kurssin aiheet ovat: ”normal förlossning”, ”smärta smärtlindring och komplicerad förlossning” samt ”den första tiden med ett nyfött barn”. Todennäköisesti emme siis kuule aihetta "normaali synnytys". J vitsaili, että meidän pitää siis pitää huolta, että synnytys ei ole normaali. Minusta se oli enemmän pirujen maalaamista seinille kuin huvittavaa. Lauantaina sain syvän haavan sormeeni lasinpalasta, ja meinasin hyperventiloida siitä pikkuisesta verimäärästä ja haavasta. Mitä ikinä minun synnytyksestä voi tulla? Piilevä pelko alkaa hiipiä mieleen...

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2007

Damn. Again. Näin siinä vaan aina käy, Suomi ei osaa voittaa.
Kyllä on niin katkeraa, niin katkeraa. Iltapäivälehtien kommentointi on kerrassaan niin katkeraa, että se menee jo koomisuuden puolelle. Ollaan jo laskemassa rautaesirippua takaisin, jotta saadaan "ei-vakavasti otettavat maat" pois kisasta. Ei-vakavasti otettavat maat? Ainahan ruotsalaiset on katsoneet alaspäin suurinta osaa muita kansoja, mutta tämä on sentään jo vähän liikaa...

Suomessa on ehkä vaikeaa tajuta, miten vakava asia Ruotsissa schlagerfestival on. Ruotsi taitaakin nykyään olla ainoita maita, joissa euroviisut otetaan todella sydänverellä.

Mutta itsekritiikkiäkin löytyy: oikeasti, pitääkö se joulupukki raahata joka paikkaan? Mitä sillä oli tekemistä euroviisulavalla??? Pliis.

Lupaan, tämä on vika kommentti viisuista :) Ruotsalaisista ja heidän kansallispiirteistään kirjoitan kyllä varmaan jatkossakin.

Suomi on 0-2 alakynnessä Kanadaa vastaan. Vielä on toivoa kuitenkin...

Viisuviikko onnellisesti ohi

Onpas hyvä että viisut on onnellisesti ohi. Viisubileissä oli hauskaa ja tunnelma katossa. Voittajaa ei tainnut arvata kukaan oikein, viiden parhaan joukkoon kylläkin useampi. Vaatimattoman näköinen, jumppatossuissa esiintyvä Serbian edustaja vei lopulta koko potin. Olin kyllä iloinen, ettei Ukrainan kappale voittanut, vaikka aavistelinkin sen hyvää menestystä. Turkin ja Venäjän pääsyn parhaimmistoon arvasin myös oikein.

Suomikin pärjäsi odotettua paremmin - voitti jopa Ruotsin, Hanna päihitti the Arkin. Samana päivää kuin Suomi päihitti Ruotsin lätkässä. Sehän se on tärkeintä, väliä lopputuloksesta muuten... :) Kyllä ruotsalaisilla on kestämistä. Eilen näkyi ainakin yksi kerrassaan pöyristynyt ruotsalaisilme katsojajoukossa. Mua nauratti. Ruotsalaiset tajuaa nyt vasta olla käärmeissään, kun naapurit äänestävät toisiaan. Itse ovat harrastaneet kyseistä toimintaa koko viisuhistorian, mutta nyt kun se osuu omaan nilkkaan ei se olekaan enää yhtään kivaa. "Mä en leiki sun kanssa" olisi sopinut hyvin suuhun. Ruotsalaiset on äärimmäisen huonoja häviäjiä. Suomihan on siihen jo niin tottunut, että itsesarkasmia riittää... Kuka on edes väittänyt, että näissä kisoissa on kyse MUSIIKISTA??? ;)

torstaina, toukokuuta 10, 2007

Euroviisusemifinaali

Mahtavaa! Euroviisut menee ihan putkeen! Jaana ja Mikko rules! Andorran pojat oli söpöjä! Suomikuvaa: suojalkapalloa, tangoa ja mäkihyppyä kesällä... hmmm.

Urho jammaa vatsassa (joo, työnimi tuli ilmi samalla :). Tuleekohan siitä schlager-fani? Isänsä ei kyllä tykkää...

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Kansallisuuseroja

Juttelin meidän Intiasta alunperin kotoisin olevan konsultin kanssa tänään, ja hän kysyi meinaanko olla 4kk kotona äitiyslomalla. Hihhih. Järkyttyi silmin nähden kun totesin, että ei kun vuoden. Tyyppi aloitti meillä tammikuussa eikä selvästikään ole ihan vielä päässyt sisään tähän kuuluisaan Pohjoismaiseen malliin. Hänellä on tosin vaimo kotona hoitamassa lasta, mutta vaimo todennäköisesti jäikin pysyvästi kotiin lapsen tultua. Perhe on asunut Intian lisäksi aiemmin mm Sveitsissä ja Singaporessa, joita ei ehkä voi kutsua tasa-arvon mallimaiksi. Sveitsissä kun naiset saivat lopulta valtiollisen äänioikeuden v 1971 .... Tiesittekö muuten, että kantonitasolla naisten äänioikeus ulottui koko Sveitsin kattavaksi vasta vuonna 1990! Uskomatonta eurooppalaselta valtiolta 1990-luvulla.

Itse asiassa raskausjoogan jäljiltä on ollut paikat vähän kipeinä tänään. Ehkä se olikin rankenpaa kuin luulin? Tai sitten olen vajonnut rapakuntoon viimeisten parin viikon aikana...!

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Raskausjoogaa

Täytyy todellakin sanoa, että kuntosalin ashtangajoogalla ja tänään harjoitetulla raskausjoogalla ei juurikaan ole yhteistä! Mukavaahan tuo hengittely ja risti-istunta oli, mutta ei se nyt kyllä ihan mistään treenauksesta käy. Ensi kerralla luvattiin lisää hengitysharjoituksia ja kovasti puhuttiin jo synnytyksestä. Hui, sitä pitää kohta oikeasti alkaa ajatella... Olin vuosi sitten synnyttäneen kaverin kanssa lounaalla tänään ja meinasin pökertyä ihan pelkkään mainintaan siitä, kuinka oli paikat sun muut repeillleet jne. Kuitenkin kyseinen ystävä odottaa jo toista tulevaksi syyskuussa. Eli ei kuitenkaan ollut jäänyt mitään elinikäisiä traumoja totaalipaikkailtavaksi joutumisesta synnytyksen jälkeen. Kyllä me naiset ollaan ihan uskomatonta tekoa, ei muuta voi sanoa. Onneksi olen kuullut yhtä monta helppoa synnytystarinaa kuin näitä kauhukertomuksiakin.

Väkeä mammajoogassa oli kuin pipoa, oltiin kuin sillit suolassa. Tukholmassa selvästikin tehdään & saadaan urakalla lapsia. Aikamoisen hassulta tuntuu kyllä hengitellä ja kyykistellä maha pystyssä 20 muun samanlaisen kanssa! Kivaa sinne silti on mennä uudestaankin vaikkei kovin rankkaa ollutkaan, ja hengitysharjoittelu varmasti tulee tarpeeseen.

Tänään oli myös pomon kanssa kehityskeskustelu, oikein hyvä sellainen. Mukavalta tuntuu, että kehittyminen ei näytä loppuvan raskaaksituloon ja äitiyslomaan, vaan jo voidaan suunnitella mitä sitten töihinpaluun jälkeen. Huomenna päätetään, kuka sijaiseksi otetaan.

maanantaina, toukokuuta 07, 2007

Elonmerkkejä äidissä ja vauvassa

Tänään olin sitten töissä kuin nukkuneen rukous. Onneksi työaika joustaa, ettei tarvitse olla pilkulleen johonkin tiettyyn aikaan paikalla. Nukuinkin sitten pikkaisen pitempään aamusta. Tänään on kyllä suunnitelmissa mennä aikaisin petiin, jos huomenna olisi vähän pirteämpi. Kun on se mammajoogakin, muuten pian nukahdan sinne!

Viikonloppuna vauveliini oli kovin hiljainen niin, että melkein huolestuin. Tänään onkin sitten meuhkattu senkin edestä. Yleensä yleinen älämölö alkaa vasta iltasella, mutta tänään tyyppi pisti polkaksi jo keskellä työpäivää. Eipähän ole huolestuttanut enää. Perjantaina onkin neljäs barnmorska eli neuvola-aika. Pitäisi muistaa kysyä niistä perhe/synnytysvalmennus-kursseista, jos sellaisia olisi jossain vaiheessa luvassa. Hna :lta tuli kävelyn lisäksi vinkki helppoon synnytykseen: kyykistely. Viimeiselle 3 kuukaudelle on luvassa siis kävelyä, kyykistelyä ja raskausjoogaa!

Olen aina ollut ihan pikkuisen euroviisufani, ainakin salaa, ja nyt kun kisat pidetään omalla maalla (vaikken itse siellä olekaan) on pakko sallia itselle hiukan euroviisuhulinaa. Ruotsissa schlagerin (=euroviisut) diggaaminen on aina ollut hyväksytympää kuin Suomessa ja täällä kisoihin suhtaudutaankin suurella vakavuudella ja hartaudella. Hommahan on iso biznez ja Ruotsi on tietty menestynytkin historiallisesti sen verran hyvin, että sallittakoon tämä vakavuus heille. Mutta ihan huippua kun Suomi on nyt ihan hurahtanut viisuihin!

Me siis kuitenkin on päätetty pitää meillä Euroviisu-kekkerit lauantai-iltana. Ollaan kutsuttu vajaa 10 tyyppiä katsomaan kemuja meille, sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Tästä tulee mahti Suomi-Ruotsi maaottelu :) Tehdään jotain pientä syötävää ja muut saa lipittää viiniä ja minä mehua. Kehitellään vielä kilpailusääntöjä, jotka tulee olemaan äärimmäisen monimutkaiset... Viikon aikana meinaan olla Helsingin euroviisuhulinassa mukana Elinan blogin kautta.

Kun ei väsytä niin sitten ei

Kello on yksi yöllä ja en saa unta. Meillä oli eilen illalla vieraita ja ne lähti puol kahden aikaan yöllä. Mun sisäinen kello meni ilmeisesti siitä sekaisin, ja nyt sittei väsytä yhtään ja kaiken maailman ajatukset pyörii päässä. Raskaana ollessahan pitäisi olla väsynyt? Voisi nukkua päiväunet plus kunnon yöunet ja aamulla ja illalla jne? Ei näytä toimivan mun kohdalla. Mä olen vaan ihan pirteä ja ajatukset pomppii edestakaisin ilman mitään logiikkaa.

Tapasin duunissa perjantaina työkaverin ja sen vauvan, joka syntyi 2kk sitten. Synnytys oli ollut helppo, työkaveri oli kävellyt noin 7 kerrosta rappuja (!!) ja vetänyt hirmuja kävelylenkkejä siihen asti, että lapsivedet meni. Hän kommentoikin, että mitä enemmän kävelee viimeisten raskauskuukausien aikana sen helpompi synnytys. Meikäläinen siis yrittää kävellä niin paljon kuin mahdollista. Muuten en juuri ole vielä halunnut edes alkaa ajatella koko synnytystä. Mutta mitä helpommaksi sen vain voi saada sen parempi... Kai siitä selviää kun (melkein) kaikki naiset ennen mua on selvinneet??

Raskausjooga alkaa tiistaina. Kivaa! Kuntoilu on jäänyt kävelyä lukuunottamatta vähiin ja sekin vähän potuttaa. Tänään oli pihan siivoustalkoot ja naapuri asensi samalla meidän rapun portaisiin rampit vauvanvaunuille. Mukavia puolia ruotsalaisessa kerrostaloasumisessa on, että naapurit oikeasti juttelee keskenään ja auttaa toisiaan. Meidän talossa Tukholman keskustassa asuu muitakin lapsia, hyvin on onnistunut lapsiperheiltä keskustassa asuminen. Ei siis todellakaan mitään hinkua lähiöön ainakaan vielä. Tosin yläkerran naapuri on niin seniili, että pelkään että se polttaa ennen pitkää koko talon.

Ja ensi lauantaina on euroviisut. Päätettiin järjestää meillä kisakatsomo. Siitä lisää seuraavassa. Nyt yritän jos vaikka nukuttaisi enemmän - ylös pitäisi kuitenkin nousta jo 6½ tunnin päästä.

lauantaina, toukokuuta 05, 2007

Keittiöremonttia ja alkoholineuvoja

Keittiöremontin toimittaja on vihdoin päätetty. Jesh! Puolen vuoden pähkäily on ohitse, ihanaa... lupasivat, että remontti voisi alkaa kesäkuun alussa ja olisi valmis kesäkuun loppuun mennessä. Prkleen kalliiksi se tulee, mutta tässä vaiheessa ei enää jaksa sitä murehtia. Samalla nousee toivottavasti asunnon arvo saman verran.

Lisäksi saadaan pesukone-kuivausrumpusysteemi keittiöön, tähän asti on käytetty taloyhtiön yhteisiä pyykinpesutiloja. Hyvin on sekin toiminut, pesuvuoron on saanut helposti ja valtaisa pyykkivuori on tullut yleensä pestyksi noin joka toinen viikko. Mutta kunhan vauva tulee jossain vaiheessa kesää niin pesukoneelle tulee todnäk melkein päivittäistä tarvetta. Silloin ei kyllä mitenkään enää jaksa olla taloyhtiön muiden asukkaiden armoilla, vaikka mukavia pääasiassa ovatkin.

Kävinpä Tiitun vinkistä tsekkaamassa minäkin mitä Alkon sivulla todetaan raskaudesta ja alkoholista. Aivan selvällä suomenkielellä siellä tosiaan lukee: Yhden-kahden viikottaisen alkoholiannoksen ei ole todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia raskauden kulkuun, äidin omaan tai sikiön terveyteen, ja vain vajaat 10 % raskaana olevista naisista juo tätä enemmän. Vertailun vuoksi, Systembolagetin sivuilta poimittua: Eftersom det inte finns någon garanterat ofarlig mängd är den allmänna rekommendationen att avstå helt från alkohol under graviditeten. Taas kerran voi todeta, että ruotsalaiset on vieläkin hysteerisempiä kuin suomalaiset.

Oltiin tänään kaupunginteatterissa iltapäivänäytännössä katsomassa näytelmä nimeltä Rampfeber. Siellä oli meidän lisäksi paljon mummoja. Esitys oli kyllä oikein hauska, mutta pitää ilmeisesti paikkansa, että iltapäivän matinee-näytännöt on varsinaisia eläkemagneetteja! Nyt pitäisi käydä teattereissa ja konserteissa ja kaikkea, kun sitten ei varmaan enää pääse mihinkään kunhan vauva tulee? Meillä kun ei ole oikein ketään hoitajiakaan omasta takaa Helsinkiä lähempänä. Ehkä sitä ei sitten toisaalta haluakaan teattereihin eikä baanalle?

torstaina, toukokuuta 03, 2007

Ruokatottumuksia ja yökötyksiä

Tänään vetäisin lounaaksi kaverin seurana sushia utan rå fisk, alias mammasushia, ja siitähän vauveliini ei ilmeisesti pitänyt yhtään. Iltapäivällä alkoi vatsassa kiertää ja oli pakko perua leffailta kaverin kanssa, kun vatsa-asukki pisti kampoihin. Ei sitä paitsi ollut eka kerta. Sushi, ilman raakaa kalaakin, lienee siis parasta laittaa ei-listalle, vaikka sallittua muuten olisikin. Kunhan synnytyksestä pääsen niin syön ekan viikon pelkkää sushia, sellainen puute on kertynyt jo näiden 6 kk aikana!

J oli ostanut eilen korealaista take awayta ja se taas haisi niin kaamealta, että mua alkoi itkettään! Koomista. Kaivoin sitten pakkasesta lasagnet esiin, perusruoka näyttää olevan raskausaikana pop.

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2007

Ensimmäinen vauvanvaate!

Maanantaina oli tullut postia Bebes-liikkeestä Helsingistä. Joo tiedän, ei ehkä järkeä olla asiakaslistalla kun ei edes asu Suomessa mutta tädit kaupassa niin ystävällisesti totesivat että ei se mitään vaikka onkin ulkomailla, niin kirjoitinpahan sitten siihenkin kanta-asiakaslistaan nimeni. Pari viikkoa sitten matkaan tarttui myös Polarn ja Pyret liikkeen kortti, lompakko ei enää sulkeudu kaikilta kanta-asiakaskorteilta... No joka tapauksessa Bebes-meilissä oli mainos:

"Kuumimmat trendi vauvoille suoraan Pariisista! huipputrendikkäät kallo-ja strassibodyt ja paidat nyt Bebesissä" Öh, olenkohan jotenkin vanhanaikainen kun kallobody ei oikein innosta...? Ja eikös tuollainen 45 euroa ole aika tyyris hinta yhdestä bodysta? Mutta mistä tässä mitään tietää, vaikka siihenkin hurahtaisi jossain vaiheessa!!

Kävin sitten ostamassa ensimmäiset vauvanvaatteet tämän postauksen innoittamana! Ihan H&M:stä, pari bodya 50 senttiselle - näyttivät kyllä niiiiin miniatyyrikokoisilta, että mietin vaan voiko sellaiseen oikeasti joku vauva mahtua??


Tänään oli myös Försäkringskassan föräldrarinfo, eli infotilaisuus äitiys-ja isyysrahasta ja -etuuksista. Systeemi on tosi antelias, mutta aika vaikeatajuinen. Vanhempainrahapäiviä on yhteensä 480, vanhempainrahaa voi ottaa seuraavien 8 vuoden aikana suunnilleen miten haluaa, jakaa vanhempien kesken ja ottaa 1-7 päivää viikossa. Ainoata rajoituksia on se, että 60 päivää on sellaisia, jotka vain toinen vanhemmista voi ottaa. Käytännössä tämä on se pakollinen 2 kk isyysvapaata. Tässä kaikessa infossa on nyt vähän sulattelemista. Olin kyllä ajoittain vähän pihalla ruotsinkielisestä selonteosta joten onneksi J oli mukana, saapahan vääntää mulle rautalangasta mitä tehdään ja miten.

tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Vapunvietettä



Toka kerta elämässäni tein munkkeja, ja vappumunkeista tuli sikahyviä! Ja niitä oli paljon, mumsmums! Eilen illalla oli vieraita ja juotiin kuohuviiniä (minä ihan vähäsen) ja syötiin munkkeja vapulle.

Tänään käytiin tutustumassa Skoklosteriin. Luostari oli hieno; Ruotsissa näitä linnoja ja kartanoita riittää kyllä joka mäennyppylälle. En ihmettele, että esitellessäni aikanaan Herttoniemen kartanoa ruotsalaiselle poikaystävälleni hän vain vähän hymähteli hyväntahtoisesti. Luostarin pihapiirissä oli sattumoisin autoilutapahtuma, jossa oli mm. sadoittain Alfa Romeoita. Koomista, meikäläinen autoilutapahtumassa. Ei kyllä ollut todellakaan tarkoitus. Tämä oli kyllä jopa mun mielestä söpö. Aika lutunen oli myös lasten oma alfaromeo.
Luostarikin näkyy taustalla.

Ullanlinnalla näytti paistaneen aurinko. Ehkä ensi vuonna sitten.

Huomenna taas töihin, plääh. Vaikka kai se on taas ihan ok kun sinne asti pääsee. On tosin ollut ihanaa olla vapaalla 4 päivää putkeen.
Onneks on vaan 3 päiväinen viikko, ja tässä kuussa on muutenkin monta lyhyttä viikkoa.