Pullot tontuille

Joulukuusi hommattu! Koristelutkin jo tehty suurelta osin, kun Vera ei millään malttanut odottaa. Kuusi maksoi 600 kruunua, aika hurja hinta mun mielestä. Toisaalta kun sen sai kulmilta, ei tarvinnut miettiä kuljettamista, kunhan kantoi kotiin. Jos jostain muualta olisikin saanut halvemmalla, olisi autonvuokraan saanut kulutettua hintaeron verran taatusti. Tänä viikonloppuna saatiin tehtyä myös lumiukko, sekä lumilinnan meidän pihaan, tosin ukko suli jo ja linnakin varmaan yön aikana. Nollakelillä lumen sulaa huisaa vauhtia ja kadut on jo täynnään ikävää loskaa. Kirkkoon ei jaksettu vauvautua laulamaan kauneimpia joululauluja, vaikka alunperin oli ollut tarkoitus. Ehkä sitten kun Vera oppii lukemaan, pysyy lauluissa mukana paremmin.

Tentti oli sitten, kyllä juridiikka on aikamoista. Vaikka luulee tietävänsä, voi silti mennä ihan metsään. Vastaukset saatiin lähtiessä, enkä siitäkään osa päätellä menikö hyvin vai huonosti, vai tosi huonosti! Kaikki kysymykset ei ainakaan menneet väärin. Joten toivossa eletään, että päästäisiin läpi...

Eilen myös vietettiin meidän 4v hääpäivää, sain yllätysillallisen Mathias Dahlgrenin kuulussa ravintolassa. 8 ruokalajin illallinen oli varsinanen kokemus ja elämys (ja hintakin lienee elämys...). Lapset olivat kotona farfarin kanssa ja oli mennyt ihan hyvin, tosin siinä vaiheessa kun Vera nukahti heräsi Vidar. Vidarhan nukahtaa nykyään vaunuun, ei sänkyynsä. Vaunuissa on valjaat kiinni. Siitä huolimatta Vidar oli tullut kävelleen farfarin luokse herättyään. En mielestäni ollut unohtanut valjaita, mutta voiko 2v selviytyä niistä ulos?!

Meillä luovuttiin viimeinkin tuttipulloista tällä viikolla. Meillähän on juotu pullomaitoa vielä nukkumaan mennessä sekä aamuyöstä herätessä. Tonttu kävi hakemassa pullot tonttuvauvoille. Sama homma oli aikanaan Veran kanssa. Kolmas yö menossa, nukkumaan meno sujuu ongelmitta mutta aamusta herätään aikaisin, kun ei enää maidon voimin nukahdeta uudestaan. Haluttiin kuitenkin päästä pullosta vihdoin, vaikkei täällä Ruotsissa varsinaisesti mitään aikarajoituksia olekaan. Neljävuotiaita näkee vaunuissa tuttipullon ja tutin kanssa, hiukan hämärää. tuttihan meillä vielä onkin, mutta siihen taisteluun ei jakseta ihan vielä. Yksi asia kerrallaan - ja nyt ei ulkomaan reissulle tarvitse raahata pulloja mukana.

Äitienpäivä, tosin ei Ruotsissa

Tänään oli Suomen äitienpäivä, Ruotsissa juhlitaan vasta kuun lopussa. Äitinä saan kaksi erillistä päivää, mutta isät vain yhden, koska se päivä sattuu molemmissa maissa olemaan sama.

Äitienpäivä alkoi Veran tanssitunnilla. Kurssin lopussa pääsee vanhemmat ja sukulaiset seuraamaan tuntia. Tunti vedetään kuitenkin muuten kuin normaalisti, eli mitään esityksiä ei ollut luvassa. Suomessahan tanssitunneilla oli loppujuhlat, joissa jokainen ryhmä esiintyi suurelle joukolle yleisöä. Tämä voi toki olla järjestäjäkohtaista- mutta koska molemmat tanssitunnit ovat olleet hyvinkin tavoitteellisia, tuntuu että erot olisivat Suomen ja Ruotsin välillä. Eli Ruotsissa ei voida ajatella asetettavan painetta 3-4 vuotiaille esiintymiseen. Ja siinähän joku voi olla vaikka "parempi" kuin toinen! En tiedä, Suomessa esitys meni tosi hienosti ja lapset tykkäsivät, joten vaikeaa nähdä siinä kauheasti väärää. Toki joku ujompi lapsi voi asiaa kauhistua?

Tässä ruotsalaisessa ryhmässä on  n 16 lasta joista kolme on poikia. Oikein mukavaa, ettei tanssissa käy vain tyttöjä. Yksi pojista on ollut mukana viime syksystä lähtien, ja hänellä oli komea mekko tänään esityksessä päällä. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta kyllä tuntuu, että "only in Sweden". Hiukan välillä naurattaa, että gender ajattelu on Ruotsissa tosiaan ihan eri planeetalla kuin muissa maissa.

Kävimme lounaalla Hard Rock Cafessa, ja totesimme taas kerran miksi emme olleet käyneet siellä pitkään aikaan. Aivan yli-arvostettu, kuivaa hampurilaista törkeällä hinnalla ja hirveä mökä taustalla. Me no like.

Vasaparkenissa oli ihan järkyttävän paljon väkeä. Toukokuut meidän kulmilla on ihan mahdottomia, niin paljon lapsiperheitä täällä asuu. Puistoon ei käytännössä mahtunut.

Ravintolakokemus

Mies täytti eilen vuosia ja kävimme ulkona syömässä. Vera oli mummolassa yökylässä, Vidar tuli mukaan ravintolaan. Vuosi sitten olin antanut miehelle synttärilahjaksi ravintolaillan Luomossa, joka sitten vähän synttärin jälkeen palkittiin peräti Michelin-tähdellä. Alkuvuodesta olin jo varannut pöydän, mutta sitten alkuraskaus ja iltapahoinvointi yllätti = mulle maistui pelkkä spaghetti. Ei hirveästi huvittanut mennä yhteen Helsingin kalleimmista ravintoloista nirsoilemaan :) Kokeellinen keittiö epäilytti myös raskauden osalta - raskaana kun tunnetusti on hyvin rajoittunut ruokavalio. Joten nyt siis vihdoin sain annettua miehelle viime vuoden synttärilahjan!

Ensinnäkin, viikko sitten kirjoitin lapsista ja ravintoloista - voi sanoa, että Luomossa oli erinomainen vastaanotto "vauva mukana" kombolle. Ei mitään ongelmaa, tosin mitään erillistä soppea ei löytynyt kun paikkoja on vain 30. Mutta tunnettiin itsemme ja vauva tosi tervetulleiksi, eikä imetyskään tuntunut hirvittävän vaivaannuttavalta. Palvelu oli loistavaa.

Ruoka oli todella hyvää, jännittäviä yhdistelmiä ja uusia makuja. Luomossa on vain yksi menu, josta voi valita joko 3 aterian, 5 tai 7 aterian menun. Lisänä voi ottaa juustolautasen. Luomon www-sivuilta löytyy myös kuvia annoksista. Todella wow, ruokataidetta ! Voin todellakin suositella (jos haluaa vähän luksusta). Mutta tänne en ottaisi sitä 3 vuotiasta mukaan. Vidar taas käyttäytyi kuin pieni enkeli, heräsi kesken ruokailun mutta istui sylissä tyytyväisenä ja tarkkaili ympäristöä, ja nukahti maidon jälkeen vanhempien alkaessa jälkiruoalle. Tämähän oli jo Vidarin toinen ravintolakeikka ilta-aikaan, myös Tukholmassa Vidar pääsi äidin mukaan suomityttöjen illalliselle ihanaan Haga Deliin. Hienosti meni myös siellä.

Vähän harmitti kun jouduttiin aika kauan odottamaan junaa kotiin, että "ajattele jos asuttaisiin keskustassa, miten helppoa tällainen olisi". Kun lähdettiin alkuillasta rankkasateessa junalle (en ymmärrä miksei Suomessa ole takseja joihin saisi tilata vauvanistuimen, todella surkeaa), joka tietysti VR:n tapaan oli 15 min myöhässä, hiukan ketutti tämä lähiöelämä....

Vidar on nykyään kovasti seurallinen, lukee kuvakirjaa innokkaasti ja heiluttelee räpyliään siihen malliin kirjan suuntaan että pian varmaan tarttumishommat on lähellä. Hellyyttävää!

Nyt ukko huutelee tuolla joten pitää mennä - hyvää isänpäivän aattoa kaikille!

Ps. Luinpas tässä vanhoja blogimerkintojä Veran ekalta 3kk ajalta - mielenkiintoista pienet erot Suomen ja Ruotsin välillä, mm jälikarkastus Suomessa 1½ synnytyksestä, Ruotsissa 3kk päästä vasta. Rokotuksetkin tulee vähän eri tahtiin, Ruotsissa eka jo 3kk kun Suomessa silloin saa ainoastaan Rotan. Rotaa ei Ruotsissa ainakaan aiemmin saanut ollenkaan.

Huvitti myös kommentti, että tokan kanssa kaikki olisi varmaan erilaista. Imetyskin sujuisi kuin itsestään. Buaahaaa, vähänpä sitä tiesi...

Ja sitten olin lähdössä illanviettoon ja Vera jäi ekaa kertaa isälle hoitoon kun Vera täytti 3kk. Nyt olen ilmoittautunut työpaikan joulujuhliin 3.12. joten suunnilleen samoihin mennään.

Juttua, jorinaa ja ruokailun iloa

Veralla riittää juttua ihan mahdottomasti. Jatkuva kälätys aamusta iltaan, välillä ihan omalla keksityllä kielellä. Tänä syksynä on myös riittänyt mielikuvituskavereita, joille mm tänään soiteltiin, ja joilla on mitä hassumpia keksittyjä nimiä. Tämän päiväiset tuttavuudet olivat nimeltään Annika Manni ja Marika Pekke. Äitiä naurattaa.

Äitiä taas EI naurata ruokapöydässä venkoilu. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta on aivan käsittämätöntä miten paikallaan ei osata istua sekuntiakaan. Vauva kun istuu vieressä sitterissä, ramppaa neito edestakas pöydästä heilumaan vauvan eteen, tanssimaan ja esiintymään ja selittämään. Kymmenennen kerran huomautettua "MENE nyt takaisin pöytään" alkaa todella pinna kiristyä. Onko teillä samaa? Oletteko jotenkin yrittäneet puuttua asiaan? Uhkailua, lahjontaa ja kiristystä käytetään tässä perheessä jo suvereenisti, joten mietinnässä on viidennen tms kehoituksen jälkeen ottaa ruoka pois ja palauttaa se vasta kun oikeasti istutaan paikallan ja pysytään siinä. Auttaako se? Voiko ruokailua ehdollistaa..?

Aiemmin käytiin tosi paljon ulkona syömässä, mutta nyt se on vähentynyt huomattavasti. Osittain tietysti, koska logistisesti neljän hengen perheen liikuttelu on paljon isompi ponnistus kuin kolmen. Mutta myös, koska yhden tyypin jatkuva heiluminen vie vaan hermot. Olisi kauhean kivaa ainakin jossain vaiheessa palata siihen, että voidaan käydä ihan oikeissa ravintoloissa eikä vain hampurilaispaikoissa tai muissa vastaavissa. Lapsellekin ihan hyvä oppia käymään ulkona siivosti syömässä. Tästä nyös Project Mama kirjotti jokin aika sitten. Se vaatii kuitenkin, että lapsi kykenee pysymään ainakin jonkin verran paikallaan. Miten teillä, voitteko käydä 3-4 vuotiaan ravintolassa joka kuuluu kategoriaan "ei-lapsiystävällinen"? Ja siis 2 vuotiaana meillä ainakin vielä osattiin homma paljon paremmin kuin nyt. Oi tätä uhman määrää...

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä opettaa lapsia käymään kunnon ravintoloissa, että lapsia ei tarvitse sulkea omalle vyöhykkelleen pohjoismaiden tapaan vaan etelä-eurooppalainen tyyli on paljon mukavampaa. Mutta lasten täytyy siinä tapauksessa pystyä käyttäytymään - monesti pohjoismaissa lapsi on se joka määrää, kun taas keski- ja eteläisessä Euroopassa on vanhempien kunnioitus ihan eri tasolla. Mitä olet mieltä, olisiko meillä petraamista tässä, vai onko pohjoismainen tyyli enemmän sinun mieleesi?

Sunnuntaipuuhaa

Me oltiin kaverien kanssa tänään Muuminäyttelyssä Päivälehden museossa ja syömässä Bar 9:ssä. Se oli oikein lapsiystävällinen ja suht huokea vaihtoehto. Aiemmin siellä on tullut lähinnä juotua alkoholipitoisia juomia - toki se sovletuu siihenkin erinomaisesti :) Tällä kertaa kuitenkin Vera ja kaveri nuohosivat pitkin lattioita eikä kukaan ainakaan ääneen kommentoinut katkerasti. Tulihan siivottua sekin lattia... kiitos muuten hirmusti hyvistä lounas- ja brunssivinkeistä! Niissä riittää koluamista hetkeksi :)

Käytiin myös ekaa kertaa kampaajalla leikkaamassa neidin tukka. Ja minä kun olin ajatellut, että nyt saisi siistin kampauksen matkalle, äidin leikkaamaan reikäversion sijaan. Kukkua kanssa. Maksoi ihan sikana ja lopputulos oli ihan sama kuin omista saksista. Oliko kyseessä vain huono kampaaja vai eikö muka lapsille tarvitse leikata nätisti??? Tässä lopputulos:






Tietääpähän että seuraavalla kerralla leikkaa huoletta itse. Harmittaa vaan, etten tyypillisenä suomalaisena edes valittanut, vaan maksoin vaan kiltisti törkyhinnan. Mikä vaivaa, ettei osaa vaatia kunnon palvelua?! Olisko teillä vinkkejä hyvistä kampaajista, jotka osaa leikata lasten hiuksia? Ei me varmaan kyllä enää tukeuduta kun kotikeinoihin...

Mitä ravintolaa suosittelisit?

Käydään aika paljon syömässä ulkona. Pääasiassa lounaita nykyään, lapsen kanssa yksinkertaisempaa. Eilen oltiin menossa keskustaan ja haluttiin syömään lounaalle, ja mietittiin jo etukäteen minne. Mutta ei vaan tullut mieleen oikein mitään! Olisi ollut kiva mennä nettiin ja etsiä jotain ravintola-arvosteluja, mutta ei löydetty vastaavaa kuin Dagens Nyheterin På Stan on aivan loistava. Vastaavia löytyy Tukholmasta muitakin. Syötät alueen ja hintaluokan, ja saitti antaa listan ravintoloita ja niiden arvostelut sekä infon ja linkit ravintoloiden omille sivuille. Hesarin omakaupunki ei tarjoa mitään vertailua, siellä ei voi edes hakea kaupunginosan perusteella, ainakaan en kovin helposti löytänytsellaista hakukonetta. Ei myöskään Citylehden sivuilta löytynyt mitään vastaavaa. Listoja ravintoloista kyllä, mutta mistä sitä tietää onko ne hyviä??

Suomalaiset yleisesti ottaen ovat ällistyttävän ihastuneita ravintolaketjuihin. Kaikki ravintolat kuuluvat johonkin ketjuun, joko tyyliin Amarillo, Chico's ja Memphis, tai sitten ne vain ovat ryhmittyneet esim Sokos-ravintoloihin tms. Jopa intialaiset ravintolat ovat ketjuuntuneet, Namaskaaria on nykyään joka nurkalla! Ruotsissa ei näy lainkaan samanlaista trendiä. Ikävää on, että ketjuravintoloissa usein tarjotaan myös ketjuruokaa. Usein tuntuu, että ruoka on vain välttämätön paha, jota on syötävä henkensä pitimiksi.

Vai olenko väärässä? Mihin sinä menisit lounaalle Helsingissä? Me usein päädytään Helsingin nepalilaisiin, mutta eilen eksyttiin Kappeliin. Sieltä sai vielä tänä viikonloppuna hyviä blinejä - ja S-ryhmän bonukset...

Ulkona illallisella

Eilen oltiin kivassa uudessa italialaisessa kortteliravintolassa illallisella, syötiin oikein alkupalat, pääruoat ja kahvit ja kaikki. Vera istui syöttötuolissa ja viihtyi. Pari tuntia vierähti iloisesti ja takaisin kotona oltiin yhdeksän jälkeen; tyttö meni suoraan nukkumaan ja vanhemmat oli tyytyväisiä. Ihanaa, että ulkona syöminen onnistuu myös vauvan kanssa ja on aika hauskaakin, kun vauva voi olla pöydässä mukana!

39:s

39:s viikko alkoi tänään. Hurjaa. Enää siis kaksi viikkoa laskettuun aikaan.

Tänään oltiin Tukholman saaristossa, mahtava ilma ja paljon turisteja liikkeellä. Aika kivaa olla ikäänkuin turisti omassa kaupungissaan. Ajeltiin J:n isältä lainatulla autolla Vaxholmiin ja sieltä lautalla Grindaan. Lauttamatka vei n 50 minuuttia, eli vielä suht sopivan matkan päässä vaikka tulisikin tarve rynnätä sairaalaan. Ei luulisi synnytyksen ihan tunnissa sujuvan kuitenkaan näin ekakertalaiselta :)

Grinda on ensimmäinen saari varsinaisesti saaristossa mihin lautat pysähtyvät. Lautta menee Tukholman keskustasta Grindaan vajaassa parissa tunnissa. Siellä on niin hiekkarantaa kuin kallioita, merta, merta ja merta (ja aika paljon turisteja) sekä parikin kivaa lounaspaikkaa. Grindassa voi myös yöpyä hotellissa, mökeissä tai retkeilymajassa. Me tultiin kuitenkin illaksi kotiin ja nyt hyydyttää auringossa vietetyn päivän jälkeen. Vatsa painaa ja on kyllä oikeasti aika iso ja raskas jo...

Kuninkaalliset synttäribileet

Osaisikohan sitä välillä kirjoittaa muustakin kuin odotuksesta ja vauvatarvikkeista :) Ei tietty paljon pyöri muut mielessä tässä vaiheessa enää.

Huomenna on joka tapauksessa Ruotsissa suuri päivä, kun prinsessa Victoria täyttää 30 vuotta. Eikä vieläkään ole edes kihlauksesta ilmoitettu! Jopa viimeisimmässä Anna-lehdessä tätä päiviteltiin, onhan Suomessa otettu Ruotsin kuninkaallisiin vähän niinkuin omistava ote ja tytsy alkaisi olla jo niin kuin siinä iässä. Vois ajatella että on se rankkaa, kun kaikki saa tykätä ja olla jotain mieltä sun asioista. Toisaalta neidin elo ja olo nykyään maksetaan myös mun verorahoistani, ehkä silloin saa myös oikeuden tykätä ja puuttua prinsessan asioihin? Huomenna on myös tilaisuus rahvaalle kuninkaanlinnan ulkopuolella, minne sais mennä hurramaan ja katsomaan paraatia. Ehdotin J:lle että pitäiskö mennä, se katsoi mua kuin tärähtänyttä. Ei mikään rojalisti todellakaan. Mulla ei ole oikein vankkaa mielipidettä asiaan, tosin jos oikeasti tietäisi millaisen pennin sitä pulittaa tuloistaan ehkä sitä ryhtyisikin yllättäen monarkian vastustajaksi? Kuninkaanlinnassa olisi myös prinsessan mekkoja, kuvia ym esillä näyttelyssä, ketä mahdollisesti kiinnostaa tutustua.

Annasta bongasin myös tekstin: prinsessa valmistui edellisellä viikolla syntymäpäiväjuhliinsa mm illallistamalla Tukholman eliitin suosimassa Kungsholmen-ravintolassa miesystävänsä Daniel Westlingin kera. Voi miten hauskaa, mistäköhän syystä Kungsholmen-ravintola on saanut eliitti-leiman?? Tosi suosittu se kyllä on, me on monta kertaa yritetty varata sinne pöytää, aina liian myöhään. Mutta että eliittiä...? Hih... Tai ehkä me ei olla saatu pöytää kun ei olla eliittiä !! :)

Victoria-faneille, Expressenissa on testi: Vad vet du om Victoria? Ja kaiken Victoriasta voit lukea mm. täältä.

Barnmorska

Tänään oli neuvola, taisi olla kahdeksas laatuaan. Vähän oli jännittänyt tässä välissä, kun viimeksi ei ollut sf-mitta noussut yhtään edellisestä kerrasta. Mutta tällä kertaa olikin sitten taas käyrillä (sf-mitta 34), eli edellinen poikkeama lienee johtunut vauvan laskeutumisesta ja asettautumisesta synnytysasentoon.

Neuvolan täti mittasi verenpaineen, joka oli edelleen alhainen mutta riittävän hyvä 100/60, mutta ei ollut kiinnostunut veriarvoista muuten eikä myöskään painokontrollista. Tuntuu jotenkin hassulta, että niin vähän mitään mittaillaan - mutta kai se on sitten ihan normaalia jos on normaalisti edennyt raskaus...? Mittasin painon sitten omasta kiinnostuksestani, lisää raskauden alusta tullut 12 kiloa. Lienee normaalin rajoissa sekin. Vauvan syke 140.

Seuraavan ajan sain vasta 2 viikon päähän 27.7. Laskettu aika on 29.7. joten elän toivossa, että tämänpäiväinen ehkä olisi jopa viimeinen barnmorska. Joka tapauksessa "loppuvaiheessa neuvolassa käydään kerran viikossa" -ohje ei tunnu kohdallani pätevän. Hyvä kun kerran kahteen viikkoon on näitä ollut. Mutta mikäs siinä, niin kauan kuin kaikki on kunnossa ei mulla ole mitään erityistä hinkua ravata siellä.

Vauvan peffa painaa välillä niin kovasti kylkiluita että hyvä ettei rutina kuulu!

Tapasin myös ruotsalaista kaveria ja hänen 6kk taaperoaan lounaalla vanhassa kaupungissa (mukava kahvila-ravintola Tabac muuten), on se niin kiehtovaa miten nuo kasvavat tuossa alkuvaiheessa. Neito oli jo niin iso että. Kaikilla mun kavereilla on kovin helppoja vauvoja, olenkohan minä sitten se jolle osuu itkua ja hampaiden kiristystä...?

Ihana spa-päivä ja illallinen

Aivan mahtava spa-päivä ja illallinen! Ensin oltiin työkaverien kanssa Sturebadetissa kasvohoidoissa, älyttömän ihanaa ja rentouttavaa :) Nukahdin hoitopöydälle pariin otteeseen. Sitten vähän uintia ja saunomista (saunassa minä yksin, ruotsalaiset kollegat ei ymmärrä saunomisen päälle). Sen jälkeen syömään ulos Teatergrilleniin kolmen ruokalajin illallinen. Slurps! Toast skagen, ångad hälleflundraa med ängsyra, vårprimörer och smörsås sekä lopuksi chocklad & pistasch terrin med hallongranité... vei kielen mennessään. Cokis light ei ehkä maistunut ruoan kanssa yhtä hyvältä kuin hyvä valkoviini olisi maistunut, mutta kaikkeahan ei voi saada :) Pomo oli hyvällä päällä, juttu luisti, ja kaikin puolin oli mukavaa loppumetreille asti.

Kun olimme saaneet kahvit juotua, tarjoilija tuli huomauttamaan, että klo 21 on tulossa seuraava seurue ja olimme kuulemma varanneet pöydän vain siihen asti. Varatessamme n 3 viikkoa sitten tästä ei ollut mitään puhetta. Olimme joka tapauksessa valmiita ja lähdössä, joten totesimme vain, että tästä ei ollut ollut puhetta mutta ihan ok koska olemme menossa muutenkin. Minuutin kuluttua siitä pöytäämme pyyhälsi eukko, joka istua töksäytti melkein syliini ja rupesi vaahtoamaan, kuinka olimme varanneet viime viikolla ja silloin oli jo tiedossa että paikkaan on tulossa 40 hengen seurue klo 21 joten meidän kyllä piti tietää että ulos on mentävä ysiltä. Varatessamme pöydän olimme 4 henkilöä samassa huoneessa, joten voimme olla varmoja, että siitä on n 3 viikkoa. Sanoimme siis uudelleen, että varasimme kyllä 3 viikkoa sitten ja tästä ei ollut puhetta, mutta ei se mitään koska olemmehan joka tapauksessa lähdössä. Ei siinä mitään, nainen totesi ok ja häipyi. Kahden minuutin kuluttua hän ilmestyy uudelleen ja tunkee taas syliin, ja jatkaa: kyllä varaus on tehty viime viikolla plaaaplaaaplaah, ja on ikävää jos tulee huono fiilis... plaaplaa. Siihen me jo totesimme, että huonoa fiilistä ei ollut ennen kuin tämä täti ilmaantui hysteerisenä paikalle. Tyyppi vain jatkoi ja jatkoi, ihan sama mitä me vastasimme; hän oli suorastaan agressiivisen oloinen.

Uskomatonta, miten vähällä yksi pieni asia voi pilata koko tunnelman! Emme jättäneet tippiä (Ruotsissa jätetään aina tippiä illallisella, paitsi jos ollaan tosi tyytyvättömiä). Sääliksi kävi vain tarjoilijoita, jotka näin joutuivat kärsimään yhden hysteerisen eukon käytöksesta.

Ihana hemmottelupäivä joka tapauksessa!