torstaina, heinäkuuta 14, 2005

Päättämättömyytta

Olen tänään päätynyt aivan epätoivoiseksi johtuen pomoni oudosta käyttäymisestä. Osittain olen epätoivoinen, koska en tiedä, olenko minä outo vai onko hän. Käyttäydynkö poikkeavasti ruotsalaisessa työkulttuurissa? Enkö vain ymmärrä? Vai käyttäytyykö pomoni muidenkin mielestä välillä kummallisesti?

Olen kyllä todennut tämän puolentoista vuoden aikana, että olen aika suorapuheinen. En siis ollut sitä Suomessa, mutta täällä olen. Osittain se johtunee kielitaidosta - nyanssit kun ovat minulle edelleen mahdottomia, joten menen yleensä suoraan asiaan - mutta osittain varmasti myös suomalaisesta suoruudesta. Olen pomoni kanssa niin hyvissä väleissä, että jos olen jotain mieltä, niin yleensä myös sanon sen. Tänään ilmeisesti olisi ollut parempi olla hiljaa.

Ylipäänsä hermostuin kun pomoni tuli kesken lomansa duuniin pyörimään hermostuneena, olemaan negatiivinen kesällä saavutettua asioita kohtaan (mitä kesällä ylipäänsä voidaan saavuttaa??) ja kaiken kaikkiaan ihan turhan takia ihmettelemään. Miksi ihmiset eivät pysyttele lomalla kun heillä loma on?? Huomautin pahaa aavistamatta syksyn tapahtumista, joista emme edelleenkään olleet päättäneet kuka niissä on paikalla. Mielestäni on ärsyttävää, että asiat roikkuvat ilmassa. Ja vaikka päättäisimme jotain, silti ilmassa tuntuu olevan epämääräinen "jos", siis "jos tulee paljon väkeä, niin muiden pitää olla paikalla". Miten silloin voi sopia muita menoja?? Olen tottunut siihen, että kun päätetään niin se on sitten joko tai! Mutta pomoni koki kommenttini kamalaksi kritiikiksi. Ei se kyllä ollut sitä...

Muutenkin koko meininki on ajoittain aika sekavaa. Ei osata tai haluta päättää ajoissa, kuka on vastuussa mistäkin, mitä kukakin tekee milloin. Ja kun keitossa on monta lusikkaa niin sitten välillä kaikki tekevät kaikkea ja välillä kukaan ei tee mitään.

Lisäksi pomoni mielestä minun pitäisi olla lomalla kun muutkin ovat, ei joskus muulloin. Vielä 3 viikkoa sitten hän totesi, että on sitten parempi että otan lomaa vain 3 viikkoa kun olen pitkään lomalla talvella. Viikko ennen sitä hänen mielestään minun olisi hyvä olla lomalla 4 viikkoa kuten muutkin. Nyt hän olikin palannut tähän mielipiteeseensä.

Toisaalta ehkä se on enemmän luonne- kuin kansallisuuskysymys. Vai olenko vain outo suomalainen joka tarvitsee selkeitä ohjeita - tai ei sitten ohjeita ollenkaan? Onneksi jään lomalle huomenna. Ja sitten pääsen Suomeen muiden outojen suomalaisten pariin :)

maanantaina, heinäkuuta 04, 2005

Kurinpalautusta kouluihin?

Tämänpäiväisessä Dagens Nyheterissä oli iso juttu, kuinka suuri osa ruotsalaisista kannattaa kouluihin suurempaa kuria. Lehdessä mainittiin, että yhdeksän kymmenestä ruotsalaisista olisi valmis antamaan opettajille luvan takavarikoida oppilaan opetusta häiritsevää omaisuutta, kuten esim. oppilaan kännykän. Sama määrä ruotsalaisia hyväksyisi oppilaan osoittamisen ulos luokasta häirintätapauksessa. Yli 70% kannattaa jälki-istuntoa. Tutkimusten mukaan ongelmat koulurauhan ylläpidossa koetaan Ruotsissa suurempina kuin muissa OECD-maissa.

Jos luokasta poistamista ei sallita ja jälki-istunto on pannassa, niin ihmettelen kyllä että millä keinoin sitä nykyään voidaan oppilasta "rangaista"? Suomessahan käsittääkseni vähän aikaa sitten tuli voimaan laki (vai oliko se laki?), että opettajalla on oikeus puuttua opetuksen häirintään mm. poistamalla oppilas luokasta väkisin, eli ei pelkästään osoittamalla. Entä jos oppilas toictuvasti kieltäytyy? Ruotsissa ei nähtävästi saa edes osoittaa oppilasta ulos. Jengi hilluu pitkin seiniä ja opettajako ei siis saa tehdä mitään?

Enpä juuri ihmettele, että Ruotsissa koetaan koulurauhan häirintä suuremmaksi ongelmaksi kuin muissa OECD-maissa. Täällähän mm. annetaan ensimmäisen kerran numeroita todistukseen 8. luokalla. Siis aivan totta, 8. luokalla! Sen lisäksi että opettajalla ei ilmeisesti ole juuri oikeuksia luokassa, oppilasta ei toden totta saa myöskään arvostella. Siitähän voisi tulla jollekulle vaikka paha mieli! Olisihan kertakaikkiaan väärin asettaa oppilaita järjestykseen!

Kyllä on aikoihin eletty. Suomessakin on ihan kyllin hankaluuksia ylläpitää jonkinlaista järjestystä kouluissa, ilmeisesti täällä temmelletään miten sattuu. Tästä karmaiseva esimerkki oli koulukiusaamistapaus, josta kerrottiin DN:ssä muutama viikko sitten. 13-vuotias tyttö teki itsemurhan vakavan ja kauan jatkuneen koulukiusaamisen jälkeen. Vanhemmat sekä paras ystävä kertoivat tapauksesta lehdessä. Rehtori totesi haastattelussa, kuinka koulussa ei ole mitään ongelmia, joitakin pienehköjä jengejä saattaa ilmeentyä, muttei mitään vakavaa. Jos 13-vuotias tekee itsemurhan, kuinka joku voi kommentoida, ettei ole olemassa vakavaa ongelmaa?? Ulkonäköpaineet ja mm. meikkauksen ja vaatetuksen takia kiusaamisen rehtori ohitti toteamalla, että onhan muodinmukaisia vaatteita ja sen perusteella oppilaita rankataan, muttei hän voi sellaiseen puuttua. Rehtori painotti kodin vastuuta.

Ei koulu kaikesta tiestysti voi olla vastuussa, mutta kyllä nyt koulussa kiusaamiseen pitäisi nimenomaan koulun yrittää puuttua. Ja kuinka paljon tällaisia tarinoita onkaan?

sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2005

Möhippa - polttarit ruotsalaisittain

Olen tänä viikonloppuna viettänyt elämäni ensimmäisiä ruotsalaisia polttareita. Ystäväni Jenny menee naimisiin elokuun alussa Taalainmaalla ja polttarit järjestettiin siis nyt perjantaina. Polttariporukkaan kuului 17 tyttöä, ja kesäkuun aikana oli järjestetty useita asiaan liittyviä suunnittelutapaamisia. Viimeisin oli tiistaina ja sen verran oli suunnittelu sekavaa, että jos olisin tuntenut jengiä paremmin olisin varmasti jossain vaiheessa hermostunut, iskenyt nyrkin pöytään ja käskenyt ihmisten päättää mitä tässä nyt ollaan tekemässä.

Vielä polttariaamuna meilitse tulvi viestejä mitä sitten tehdään jos sataa, kun sitä plan B:tä ei sitten tullutkaan suunniteltua niin tarkkaan. Uskomattominta tässä on, että polttareihin sisältynyt pienkoneella lentäminen on niin sääaltista puuhaa, että olimme tienneet jo monta viikkoa, ettei se onnistu huonolla säällä. Miten ihmeessä siis onnistuimme silti olemaan ilman takuuvarmaa B-suunnitelmaa polttariaamuna?? Huh miten sekavaa toimintaa!

Perjantaiaamupäivä meni jännittäessä voiko koneella lentää vai ei, pilvet kun aurinkoisesta ilmasta huolimatta olivat hälyttävän alhaalla. Juhlakalun töistä kidnappauksen oli määrä tapahtua yhden aikaan ja lentämisen noin kahdelta. Kidnappaus onnistui loistavasti ja agentti Jenny Bond saatiin matkaan. Itselleni selvisi vasta liittyessäni seuraan puoli neljän aikaan, että sää oli lopulta sallinut lentämisen ja kokemus oli ollu huimaava. Kyllä ruotsalaiset ovat niin hannuhanhia, että sään kanssa on aina lopulta tuuria! Viime kesänä eräissä ruotsalaisissa häissä ei ollut minkäänlaista sateensuojausta suunniteltuna ruokailun ja illanvieton ajalle sateen varalta. Eikä sitten tietysti satanutkaan - hannuhanhia ovat, totesin jo silloin!

No,seuraava ohjlema oli piknikkiä ja vatsatanssia puistossa. Sitä olen harrastanut myös suomalaisissa polttareissa ja se oli edelleen hauskaa. Morsio eläytyi kiitettävästi ja saatiin hyviä kuvia. Pari kuohuviinipulloa 15 hengelle oltiin avattu siihen mennessä, juhlakalulle lisäksi yksi olut. Seuraavan kerran polttariporukka joikin sitten viiniä kahdeksan aikaan illallista valmistettaessa. Suomalainen ystäväni sattui samanaikaisesti soittamaan, ja nauroinkin, että eipä ole näin vähäviinaisissa polttareissa tullut kuunaan oltua. Jenny Bond onneksi sai kasinolla joitakin drinkkejä sillä välin kun me muut valmistimme ruokaa ja valmistauduimme illalliseen.

Hauskaa oli joka tapauksessa, ja suurin ero suomalaisiin polttareihin lienee se, että puolen yön aikaan kukaan ei ollut vielä sammunut tai liian kännissä, ensimmäinen osallistuja väsyi keskiyön aikaan johtuen ihan pelkästään valveillaolosta ja paljosta toiminnasta! Suurin osa porukkaa oli lähtenyt puoli kolmen aikaan, lopulta paikalla olimme enää polttarisankari, sankarin siskot (jotka olivat menossa samalla kyydillä sankarin kanssa) suomensukuinen sukulainen ja minä. Niin se vain on että kyllä suomitytöt kestää ja päihittää ruotsisiskot mennen tullen!