Äitin rakkaudella tekemä ruoka on siis ilmeisesti ihan plääh. Ensimmäisen peruna- ja porkkanakokeilun epäonnistuttua luovutin ja olen antanut purkkiruokaa. Suurin osa purkkiruoista maistuu Veralle niin, että suu vain ammottaa lisää. Tänään otin itseäni niskasta ja valmistin kalasosetta, seitä, perunaa, porkkanaa ja persiljaa mössöksi. Ja siis sehän oli ihan kaameeta. Tyttö söi pari lusikallista ja sen jälkeen oli naama rutussa ja suu supussa. Lopulta luovutin ja tarjosin kaupan porkkanaa. Ah, miten katse kirkastui ja kitinä loppui.
Huoh. Olenhan toki tiennyt että olen onneton keittiössä, mutta nyt sen minulle kertoi selvin sanoin puolivuotias tyttäreni. Tosin enpä olisi syönyt sitä sörsseliä itsekään. Sehän ei siis maistunut miltään, kun suolaa ei saa laittaa. Pitää varmaan vaan yrittää jatkaa kokeiluja ja kehitellä muita mausteita suolan tilalle.
Onneksi äitin maito on sentään edelleen pop :)
2 kommenttia:
Katsoppas niitä kaupan soseitten tuoteselostuksia, ne sisältää kaikki suolaa. Ei niitä tehdessä ole paljon kiinnostanut suositukset...
T,onko se toi natrium 0,02g ...? Mä olin poissa kemian tunneilta, eikös natrium ole suola.. kai toi on sitten sallitun rajoissa, täällä ainakin ollaan niin tarkkoja välillä hysteerisyyteen asti ettei varmana saisi olla lastenruoissa mitään mikä ei ole "sallittua".
Mutta täytyy kyllä alkaa enemmän antaa kotiruokaa. Kun olishan se hyvä jatkonkin kannalta. Ehkä pitää alkaa antaa ruokia mitä itsekin syö, jättää vaan suolan pois ja sörssää.
Lähetä kommentti