sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2009

Kolmipyörä

Käytiin hakemassa tämmöinen tänään.

Nyt sitten on testattu sisätiloissa, odotellaan kevätsäitä jotta päästäisiin ulos kokeilemaan.

lauantaina, maaliskuuta 28, 2009

Tunti maailmaa

Earth Hour. Me poltimme kynttilöitä ja pelasimme shakkia! Oli aika mysigt. Ja tekee hyvää välillä kyseenalaistaa, tarvitseeko lauantai-iltana tuijottaa telkkaria... vaikka sieltä tulisi Robinson.

perjantaina, maaliskuuta 27, 2009

Lunta polveen asti. Tai jotain

Siis täällä oikeesti sataa LUNTA. Ja vielä ihan sikana! Siis mitä tää taas on? Missä on kevät? Oi miksi oi miksi? Huomenna oli tarkoitus mennä katsastaan Veralle käytettyä kolmipyörää yhden suomimamman luo, mutta miten näissä kinoksissa voi mitään pyörää kokeilla??? Aargh.

Terveydenhuolto, osa sata ja kymmenen

Päätin sitten vaihtaa lääkärikeskusta. Epätoivoissani surffailin tiistaina lähistön tarjontaa ja löysin lääkärikeskuksen, joka ainakin www-sivuillaan vakuuttaa, että aina saa ajan ja löytyy tilaa. Niinpä siis soitin sinne ja totta tosiaan, sain ajan puolen tunnin päähän siitä. Lääkäri oli edellisessä paikassa tosin mukavampi, mutta eipä siitä ollut juuri iloa, kun sille ei koskaan saanut aikaa... Tänään on sitten tarkistuskäynti uudessa paikassa, edelleen vaan tauti jatkuu tosin.

tiistaina, maaliskuuta 24, 2009

Terveyskeskussysteemi on ihan syvältä

Tää terveydenhuoltojärjestelmä tässä maassa on kyllä niin syvältä, että nyt ei sanat riitä. Ensin istun 40 minuuttia puhelimessa ja odotan lääkärin puhelinaikana, jotta pääsisin juttelemaan lääkärin kanssa. Mitään yleistä vastaanottoa kun ei ole. Koko ajan varattu. Sitten soitan numeroon, jossa vastaa joku sjuksköterska, jolle soitin jo alkuun kun en päässyt lääkärille läpi, tyyppi vaan yrittää että "soita nyt lääkärille, kohta puhelinaika loppuu". Siihen jo sanoin vihaisesti että jumankauta mitä luulet että tässä on yritetty tehdä 40 minuttia. Otti sitten mun numeron ja nyt vaan kädet ristissä toivotaan, että lääkäri suvaitsisi soittaa. Eli taas odotetaan, eikä uskalla muita puheluita hoitaa jos vaikka lääkäri juuri silloin sattuisi soittamaan.

Ja kun vaihtoehtoakaan ei ole, että olisi joku yksityinen systeemi tai jotain. Kaikissa muissakin lääkärikeskuksissa tuntuu olevan suunnilleen sama systeemi.

Miksi niillä ei voi olla jotain yleistä vastaanottoa, josta voisi joko varata ajan, tai edes puhelinajan??

Korvatulehdus siis vain jatkuu eikä lääkärin kanssa tunnu pääsevän edes keskustelemaan. Kai mun täytyy taas mennä viiden jälkeen sitten, kun se näyttää olevan ainoa keino. Sanonko prkl mitä.

lauantaina, maaliskuuta 21, 2009

Otuksia

Sairastamisesta huolimatta käytiin tänään pieneläintilalla, ja pääsin harjoittamaan kuvaustaitoja. Valokuvauskurssin jälkeen on itse asiassa tullut kuvattua vähemmän kuin ennen, koska paineet ovat kovemmat ja kaikkien asetusten räpläämiseen menee niin kovin aikaa! Ihan hullua.

Siellä oli joka tapauksessa mm tämmöisiä:




Ja sitten yksi tämmöinen pipo vinossa:









Tulis nyt se kesä niin pääsis vihdoin tästä talvihaalarista eroon!!!

Naisten palkka vs miesten palkka osa 2

Perjantain Tekniikka & Taloudessa etusivulla oli kolumni otsikolla "Naisten palkka-ale jatkuu". Aiheena on miten kauppakorkeaoulusta pitäisi valmistua ekonomeja, mutta sieltä valmistuukin naisekonomeja ja miesekonomeja. Naisekomi on yksityisellä sektorilla 12 % palkkakuopassa. Mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä laveammaksi revähtää selittämätön pakkakuilu. Miesekonomi ylimmässä kerroksessa maksaa firmalle 18% enemmän kuin naisekonomi. Lienee siis aiheellista väittää, että tulisi yritykselle halvemmaksi palkata paljon naisia johtoportaaseen??

Suomen Ekonomiliitto on vakioinut aseman, tulospalkkauksen, työsuhteen laadun, kokemusvuodet jne, mutta palkkaero jatkaa olemistaan.

Kolumnistikin toteaa (kuten mm täällä blogissa on aiemmin kommentoitu), että osittain lienee naisten omaa syytä, jos palkkahinnoittelupolitiikka on miehiä kehnompaa. Luulisi kuitenkin yrityksiäkin kiinnostavan toimia tasa-arvoisen palkkapolitiikan puolesta? Eikö siihen siis kiinnitetä yrityksissä huomiota, että miehet saavat samalla koulutuksella samoista hommista järjestään parempaa palkkaa?

Lisäksi, niin kauan kun Suomessa työnantaja maksaa vanhempainvapaan kustannukset, ja nainen käyttää näistä vapaista suurimman osan, on nainen myös heikommassa neuvotteluasemassa työelämässä.

Arvaa kenellä on korvatulehdus?

Uskomaton juttu - minulla on korvatulehdus. Usko tai älä, minulla ei siis Veralla (ainakaan tietääkseni ei Verallakin) Ja minä kun luulin että tämä tulee vain lapsille! Menin eilen lääkäriin koska luulin, että minulla on vettä korvassa. Ja lääkäri totesi, että tämähän on mojova korvatulehdus!

Hirmuinen flunssahan mulla on ollut koko viikon, mutta tämä homma alkoi torstai-iltana pitkän suihkun jälkeen. Kun korvaan sattui, siellä oli ikäänkuin kalvo joka haittasi kuulemista ja päätä alaspitäessä korvassa ikäänkuin sykki, kuvittelin tosiaan että siellä oli vettä. Kun se jatkui perjantaina menin lääkäriin.

Lääkäriin menosta on jällenkerran todettava aivan käsittämätön systeemi. meillä on siis husläkäre, jolla on soittoaika aamulla. Samalle päivälle voi tällöin saada ajan jos on tuuria. Voi myös mennä avoimelle vastaanotolle klo 10-11 jonottamaan, siellä yleensä menee 1-1½ tuntia. Aamulla ajattelin, että eiköhän tämä päivällä ohi mene. Kun näin ei käynyt, seuraavaksi soitin Vårdguideniin. Erinomainen palvelu, vastaava on käsittääkseni Suomessakin. Sieltä käskettiin lääkäriin. Kello oli jo 11 joten ei toivoakaan husläkären luo menosta. Soitin siis "työpaikan terveysasemalle"- joka ei siis varsinaisesti ole sitä vaan jolla on siis yhteistyösopimus työpaikan kanssa, muuten ei eroa muista lääkäreistä. Maksaa siis saman verran kuin kaikki muutkin (140 kr yleislääkäri, meni minne tahansa). Yksi vapaa aika olisi löytynyt, mutta se ei sopinut minulle enkä kokenut paniikkia - vettä korvassahan ei voi olla niin vakavaa, vai mitä?

Vårdguidenista oli neuvottu, että jos en saa aikaa omalle husläkärelle päivän aikana, klo 17 jälkeen voin mennä läheisen sairaalan Närakuteniin. Sinne siis. Menin sinne klo 17.30 ja sain ajan klo 18.40. Kävin kotona välissä. Olisin todennäköisesti saanut ajan myös puhelimitse. Tapasin lääkärin ja sain diagnoosin, johon kävin hakemassa lääkkeet apteekista samantien. Hienoa palvelua.

Mietin vain. Että miten voi olla järkeä systeemissä, jossa ajan saa helpommin klo 17 jälkeen kuin sitä ennen?

keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2009

Ihana kunnianosoitus sairaspedille

Meillä sairastetaan nyt koko ajan. Tää on ihan tosi kurjaa. Vera oli kipeänä ja kotona alkuviikosta, päiväkodissa eilen ja tänään mutta nyt taas kipeä. Hirveä köhä ja kuumetta. Mulla puolestani on kamala flunssa, mutta töissä ollut tapahtumia ja niin paljon hommaa ettei edes sairastaa kerkeä. Onneksi sentään sain duunin iltamenon delegoitua muille. Miten muuten onkin niin vaikeaa delegoida töitä, jotka kuuluvat omalle tontille? Jos joskus päätyy/pääsee esimieheksi (miksi se on muuten esimies? mikä sukupuolittunut sana!) niin tässä on opettelemista... nytkin tuli huono omatunto, vaikka tiedän, että pärjäävät oikein hyvin. Oikea duktig kvinna -oireyhtymä

Oi, mä sain tällaisen! Ihana yllätys, kiitos TaiNa! Feminismi-keskustelun ja kaikenlaisten kurjien kommenttien tiimellyksessä meinas jo vähän alkaa kyllästyttämään, mutta onneksi täällä käy ihania lukijoita ja taas jaksaa :)




Minä haluan puolestani antaa kunnianosoituksen seuraaville blogeille:

Ja bonuksena ihanan ystäväni blogi

maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Ruokavalio

Meillä on syöty tänään sinihomejuustoa. Ihan vähän vaan mutta silti. Enemmänkin olisi tosiaan mennyt. Siis voiko puolitoistavuotias tykätä homejuustosta? No kyllä näköjään! Onkohan se edes sallittujen ruokien listalla... me on kyllä annettu melkein kaikkea. Suurta herkkua on myös mäti ja graavilohi. Aika huisia.

Vabba vabba

No niin, ja taas vabataan. Yhtä sairaskierrettä tämä. Johan tässä kerkesi yksi normaali viikko ollakin välissä... Plääh.

sunnuntaina, maaliskuuta 15, 2009

Vierailu Suomen instituutissa

Huomenna olisi Sofi Oksanen Finlandsinstituutissa. Mutta koska menoja on ensi viikolle jo ke-, to- sekä pe-illalle, ei kyllä mitenkään ratkea huomennakin. Hiukan vähän harmittaa, Sofi on mielenkiintoinen henkilö ja pidin kovasti sekä Stalinin lehmistä että Puhdistuksesta. Baby Janea en ole lukenut, kun se ei edelleenkään ole ilmestynyt pokkarina. Ihan käsittämätöntä, miten Suomessa voi kestää kauan että kirjat ilmestyvät pokkareina, välillä vuosikausia!

Schlagervoitto

Ja kukas se sitten voittikaan... Oopperalaulaja, oijoi. Saas nähdä miten Moskovassa käy.

Naisten palkka vs miesten palkka

Teollisuuden mies- ja naistoimihenkilöiden urakehitystä on selvitetty Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuksessa Työurat Suomessa – onko sukupuolella merkitystä? (ETLA B 238). Tutkimusraportin ovat tehneet tutkijat Antti Kauhanen ja Sami Napari. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö on tukenut tutkimushanketta taloudellisesti.Tutkimuksessa on hyödynnetty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n palkka-aineistoa vuosilta 1981–2006. Aineisto sisältää muun muassa tietoa toimihenkilöiden työtehtävistä ja kuvaukset tehtävien luonteesta.

Yhteenveto tuloksista
  • Naiset aloittavat uransa vähemmän vaativista tehtävistä kuin miehet
  • Erilainen koulutus selittää osan aloitustehtävien eroista
  • Aloituspalkoissa runsaan neljän prosentin selittymätön ero miesten hyväksi
  • Miehet ylenevät naisia useammin ja alenevat harvemmin
  • Ylenemisen palkkavaikutukset samankaltaisia - miehet häviävät alenemisesta vähemmän
  • Sukupuolierot kaventuneet selvästi viime vuosikymmeninä
  • Sukupuolierot pienempiä teknisillä aloilla
NAISET ERI TEHTÄVIIN JO URAN ALUSSA – MYÖHEMPI KEHITYS VOIMISTAA EROJA

Mies- ja naistoimihenkilöiden aloituspalkkojen ero on lähes puolittunut 25 viime vuoden aikana, mutta keskimääräinen palkkaero on edelleen suuri. Miestoimihenkilöiden aloituspalkka oli 2000-luvun alussa keskimäärin 16 prosenttia korkeampi kuin naistoimihenkilöillä. Vastaava luku oli 1980-luvun alussa 31 prosenttia.Mies- ja naistoimihenkilöiden erilainen koulutus selittää suuren osan aloituspalkkojen erosta. Ero samanlaisen koulutuksen hankkineiden mies- ja naistoimihenkilöiden aloituspalkoissa oli 2000-luvun alussa 8,4 prosenttia. Jos koulutuksen ja iän lisäksi otetaan huomioon myös toimihenkilön työtehtävä, ero pienenee edelleen vajaaseen kuuteen prosenttiin.Sukupuolten aloituspalkkojen välille jää kuitenkin ero, joka ei selity iällä, koulutuksella, tehtävällä tai yrityksellä. Kun tarkastellaan samanikäisiä, samanlaisen koulutuksen hankkineita, samassa yrityksessä samanlaista tehtävää hoitavia mies- ja naistoimihenkilöitä, miesten aloituspalkka oli 2000-luvun alussa edelleen keskimäärin 4,4 prosenttia naisten aloituspalkkaa korkeampi.

lauantaina, maaliskuuta 14, 2009

Schlagerkväll

Tänään koko Ruotsi jännittää. Tänään on Schlagerkrig! Eli valitaan Ruotsin Euroviisuesiintyjä. Tätä iltaa on edeltänyt neljä viikkoa karsintoja ympäri Ruotsia, sekä viime viikon andra chans kisa - jossa siis osa karsinnoista ei läpi menneistä (about 8 kappaletta) kisasivat keskenään toisesta mahdollisuudesta päästä mukaan finaaliin.

About kaikki seuraavat tätä suurta kamppailua - paitsi me ei-svennet maahanmuuttajat. Tosin täytyy myöntää, että moni maahanmuuttaja on ihan yhtä innoissaan kuin periruotsalaisetkin.

Tänään yöelämässä on monta schlagerbilettä, tsekkaa mm tämä.

perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Suomi, kotiäitien maa

Mielenkiintoinen artikkeli aiheesta Suomesta tullut kotiäitien maa. Ei ihan se kuva, mikä monella Suomesta on! Ja kotona ovat nimenomaan äidit. Suomi, tasa-arvon onnela, patistaa naiset kotiin.


Pappa!

Meillä sanottiin tänään ekaa kertaa pappa. Isä on todella ylpeä! Muuten puhuminen sujuu hiukan heikonlaisesti – juttua piisaa, mutta emme ole vielä kyenneet selvittämään kumpi kielistä on kyseessä. Ehkä se onkin espanjaa??!

torstaina, maaliskuuta 12, 2009

Kiivasta kommentointia

Feministiksi julistautuminen aiheutti, kuten epäilinkin, kiivaita kommentteja. Taas kerran tuli todettua, että Suomessa feminismi on jotain pelottavaa, miehiä alistavaa, telaketjuja, tulta munille, poltetaan rintaliivit -feminismiä. Jota on tietysti olemassa, mutta kuitenkin kaikista feministeistä aika pieni osa. Ja aina vain jaksetaan vedota siihen, että jos naisilla on jotain ongelmia, niin kyllä on miehilläkin. Tämä iänikuinen argumentti joka iheuttaa vain ärsytystä. Toki miehilläkin on ongelmia - varsinkin suomalaisilla miehillä -, en todellakaan kiellä sitä. Suomi on väkivaltainen maa, ja siitä kärsivät kaikki. Miehet kaduilla, naiset ja lapset kotona. Mutta pitääkö se jotenkin aina syssytellä pois, että naisia lyödään (ja lyöjä on nimenomaan mies) sillä että miehiäkin lyödään?

Yksi esimerkki naisia sortavasta politiikasta: Ruotsissa esimerkiksi kulut vanhempainvapaasta hoitaa yhteiskunta, ei naisen työnantaja. Äitikö se yksin niitä lapsia tekee? Ei mitään järkeä, enkä käsitä, miten asiaa ei saada kuntoon. Suurin osa puolueistakin alkaa olla jo sen takana. Mikä mättää!

Mikä siinä muuten on, että joissain asioissa suomalaiset on hirmuisan suorasanaisia, ja toisissa ihan kamalia hyssyttelijöitä???

Mutta ei tästä sen enempää. Täältä ei vaan talvi tunnu millään lähtevän, kevättä odotellessa. Tämmöiset säät olisi olleet kivat joulukuussa, ei nyt enää.

keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009

Olen feministi!

Kävinpäs tuolla yhdessä blogissa räksyttämässä, miten mielestäni Pohjoismaissa tasa-arvo ei ole toteutunut. Siihen muutama kommentoi, kuinka täällä on kuitenkin asiat niin paljon paremmin kuin muualla. Ja siitä mä yleensä aina hermostun, kun tällä ihan hyvää tarkoittavalla kommentilla aina yhtä kuin sanotaan = pitäis vaan tyytyä oloihinsa, kun muualla on vielä huonommin. Mitään ei olisi ikinä saatu aikaiseksi missään, jos tähän olisi tyydytty! Aina on jossain muualla asiat huonommin! Ei kai se, että Afrikassa nähdään nälkää, tarkoita sitä, etteikö köyhä Suomessa kokisi olevansa köyhä? Subjektiivinen köyhyys kun edelleenkin on eri asia kuin objektiivinen köyhyys.

Muualla on toki huonommin kuin Pohjoismaissa. Tietenkin! Meillähän on asiat tosi hyvin, ja siitä syytä olla onnellisia ja kiittää aiempia sukupolvia. Mutta siltikin, eihän meillä valmista ole vielä! Eihän? Räyhäisiin kommentteihini joku sitten kysyikin, että mitäs olet asialle sitten tehnyt, jos asiat ovat niin huonosti. Niin. Siitähän sitä tunteekin huonoa omaatuntoa. Vähän sitä yrittää, mutta harvoin tarpeeksi. Suomessa ollessa sitä oli vähän mukana politiikassakin, ja täällä Amnestyssa (kuin mikään puolue ei vain kertakaikkiaan sovi mulle). Mutta silti vähän liian vähän. Yrittää kasvattaa lastaan. Yrittää kirjoittaa blogiinsa joskus jotain muutakin kuin jonninjoutavaa horinaa. Ja tunnustaa olevansa feministi!

Feministi on kovin usein kirosana Suomessa. Olen feministi! - Suurin osa suomalaisista ei sanoisi näin, vaan "olen kyllä tasa-arvon kannalla, mutta en mikään feministi". "Enhän minä mikään feministi ole mutta..." En mikään feministi? Siis sehän on hienoa olla feministi! Feministi haluaa tasa-arvoa naisille ja miehille. Ei siis vain naisille. Jokaisen miehen pitäisi olla feministi! Eikö jokainen tervejärkinen mies halua vaimonsa, tyttärensä, äitinsä olevan tasa-arvoisessa asemassa itsensä kanssa?

Minä olen varmaankin ruotsalaistunut... Vaikka omasta mielestäni olen enemmän suomalainen kuin ikinä, joskus sitä silti miettii, sopeutuisiko sitä kuitenkaan ihan 100% Suomeen enää viiden vuoden muualla asumisen jälkeen?

maanantaina, maaliskuuta 09, 2009

Hämmennystä

Täällä on onneksi vihdoin palattu suht normaaliin. Tänään on oltu päiväkodissa ja töissä eikä flunssaakaan eikä yskää enää juuri ole havaittavissa.

Tänään päiväkodista Veraa hakiessa uusi päivkodin työntekijä kysyi "Oletkos sinä Veran äidin sisko?". Öööö... olenkohan ollut hiukka vähänlaisesti hakemassa ja viemässä...! Hieman hämmennyin - ja niin todella hämmentyi ja nolostui myös päiväkodin uusi hoitaja, kun sanoin että ei kun äiti! Ensin tuli huono omatunto. Mutta sitten totesin itselleni, että hyvähän se on kun isä hoitaa. Kerrankin näin päin! Jos isältä kysyttäisiin moista, ei olisi kummaa lainkaan.

sunnuntaina, maaliskuuta 08, 2009

Hyvää naistenpäivää

Hyvää naistenpäivää kaikille ihanille naisille!

Olin tänään järjestämässä Amnestyn tilaisuutta, jossa esitettiin palkittu elokuva /dokumentti Sex Slaves. Tarina moldovialaista, ukrainalaisista, venäläisistä tytöistä, jotka ovat lähteneet paremman elämän perässä länteen, Turkkiin, minne tahansa muualle kuin pois köyhyydestä - ja myyty suoraan seksibisnekseen. Osa tytöistä oli kidnapattu, osa lähteneet kodinhoitajiksi tai ravintolaan töihin omasta tahdostaan.

Koko problematiikka on niin hirvittävää, että sitä ei haluaisi ajatella. Mutta jos kaikki sulkevat silmänsä, mitään muutosta ei koskaan tapahdu. Elokuvan järkeen kuultiin alustuksia ja debatti, johon osallistui yksi juridiikan professori, yksi poliisi, virkamies ja kirjailija. Poliisin puhe oli lopultakin aika lohduttavaa - Ruotsissa seksin oston kieltävän lain tultua käytäntöön, seksikauppa on vähentynyt huomattavasti, virolaiset liigat eivät tule Ruotsiin koska se on liian riskaabelia, prostituoitujen olot ovat hiukan parantuneet ja määrä huomattavasti vähentynyt. Hän teki vertauksen: Tukholmassa juuri nyt prostituoituna tekee työtä muutama sata naista - Barcelonassa 20 000.

Mutta suurin muutos on kuitenkin tapahtunut asenteissa. Verrattuna muihin maihin, asenteet seksikauppaa kohtaan ovat jyrkentyneet. Seksin ostamisen kriminalisointi on erityisesti vaikuttanut asenteisiin: ei ole ok ostaa ihmistä, seksin ostaminen ei ole hyväksyttyä. Nainen ei ole kauppatavara. Yleinen ilmapiiri on selkeästi seksinostoa vastaan. Ja nimenomaan seksin myyntiähän ei ole kriminalisoitu, ainoastaan osto. Pitää puuttua kysyntään, jotta voidaan vaikuttaa tarjontaan. Jos kukaan ei osta, ei kannata myydäkään. Tietenkään koko ongelma ei koskaan katoa täysin. Mutta onko se syy olla tekemättä mitään?

Ruotsi ei ole enää atraktiivinen maa ihmiskauppiaille.

Luin vähän aikaa sitten Sofi Oksasen Puhdistuksen, jossa samaa asiaa käsiteltiin osana tarinaa. Loistava kirja, monella tasolla hirveä tarina. Ajatuksia herättävä tarina. Hurja tarina Virosta, naisten asemasta, naiseudesta, petturuudesta, syntien sovittamisesta. Kannattaa lukea.

Aiheet ovat synkkiä, mutta juuri tänään on syytä miettiä niitä.

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Vabbausta

Tällä viikolla on vabattu. Eli oltu sairaan lapsen kanssa kotona. Ruotsin kielessä on verbi vabba, joka tulee sanoista vårdnad av (sjukt) barn. En tiedä kuinka virallinen ko verbi on, mutta kaikki tietävät mitä se tarkoittaa. Sen verran usein ja paljon täällä vabataan. Tehdäänhän sitä toki Suomessakin, onko suomen kielessä vastaavaa uudissanaa?

Vera on ollut hurjassa köhässä ja pientä lämpöä, eikä ole päässyt päiväkotiin koko viikkoon. J on ollut pääasiassa kotona, mutta myös minä olen vabannut eilen ja tänään puoli päivää. Tämän viikon piti olla mun ensimmäinen 100% työviikko, mutta näin kävi - työaika väheni 60 prosenttiin vaikka sen piti nousta sataan!

Mulle nämä on olleet käytännössä ekat viralliset vabbaukset, joihin haen Försäkringskassanista korvausta. Sairaan lapsen kanssa on toki oltu kotona ennenkin, mutta joko vapaalla tai äitiyslomalla. Sairaan lapsen kanssa oleminen voi olla monenlaista. Ulos me ei kuitenkaan yleensä lähdetä, vaikka tauti olisikin lievä (esim hurja köhä). Siinähän tulee kyllä hiukan seinähulluksi kaikki, kun energiaa kuitenkin lapsella riittää. Tänään käytiin peräti kaupassa. Jos taas ollaan ihan kanttuvei, nukutaan päivät ja useimmiten valvotaan yöt.

No, tänään vabatessa on myös leivottu pullaa. Ekat korvapuustit ja hienot tuli. Kyllä mustakin kunnon "kotiäiti" leivotaan tarvittaessa ;)

tiistaina, maaliskuuta 03, 2009

Palkkojen alennus

Ammattiliitto IF Metall suostuu alentamaan työntekijöiden palkkoja 80%iin. Jo on aikoihin eletty. Kriisi todella on syvä, kun ruotsalainen ammattiliitto suostuu vapaaehtoisesti moiseen - työpaikat pelastakseen tietysti. Tosin ilmeisesti myöskin työaika lyhenee 80 prosenttiin. Johan se nyt olisi, jos työaika lyhenisi mutta palkat pysyisivät samana... Kai sekin sitten on erityisen ihmeellistä, että työnantajalla on peräti oikeus lyhentää työntekijän työaikaa.

34 000 metallin työntekijää on tähän mennessä joutunut työttömäksi ja ammattiliiton puheenjohtajan mukaan kriisi on jo syvempi kuin 90-luvun lama.

Ja Suomessa yritetään nostaa eläkeikää. Pääseeköhän meikäläisten sukupolvi eläkkeelle ollenkaan... Ruotsissahan suuri osa eläkkeistä perustuu vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Siihen varmaan mennään pikkuhiljaa Suomessakin.

Vaikea tosin uskoa, että suomalaiset pysyisivät kiltisti jatkossa töissä vain koska hallitus niin käskee. Jo nyt väkeä pistetään pihalle ja lähtee pilvin pimein kuka fyysisten kremppojen, kuka psyykkisten vaivojen vuoksi. Voitaisiinko työhyvinvointiin ehkä keskittyä niin, että ihmiset viihtyisivät töissään paremmin???

Testi 2

No näkyyhän sitä. Mä jo säikähdin, että nytkö se sitten tapahtui, parin vuoden kirjoitukset hävisivät tuhkana tuuleen. Mutta kas kummaa, etusivu ilmestyi kun kirjoitti uuden postauksen. Joku voisi viestittää, näkyykö muillekin?

Onko muuten teillä jotain varokeinoja tämmöisen varalta? Mitä jos koko systeemi kaatuisi ja blogi häviäisi?

Testi

Blogini etusivu on hävinnyt. Tämä on testi, näkyykö mitään.

maanantaina, maaliskuuta 02, 2009

Kurssitusta

Sain synttärilahjaksi valokuvauskurssin, jota on nyt kaksi kertaa takana. Kurssilla on harjoitettu ja harjoiteltu kuvaamista manuaalisilla asetuksilla. Valotus, kuvausaika, aukko, manuaalinen kohdennus ja muut termit on tulleet ruotsiksi tutuiksi. Vähän on ollut hankalaa, kun kameran ohjekirjanen on englanniksi, ohjeet kurssilla tulee ruotsiksi ja sitten vielä miettii aiemmin suomeksi opittuja termejä!

Joka tapauksessa kurssi on ollut tosi mielenkiintoinen ja tähän mennessä on oppinut paljon uuttaa. Tuntuu vaan, että kun asettelee kaikkia asetuksia kohdalleen, testailee valoa ja sopivia mittoja, niin kohde on häipynyt jo ajat sitten kuvasta... näin erityisesti lapsia kuvatessa. Siksipä on viime aikoina tullut otettua paljon muitakin kuin Vera-kuvia. Mutta täytyy sanoa, että värit ovat aivan eri luokkaa kuin automaattikuvauksella. Tarkkuuden kanssa on tosin vielä aikalailla hakemista. Johtunee myös siitä, että kamera on hyvä, muttei kuitenkaan erinomainen. Muilla kurssilaisilla kun on kunnon objektiivit, minulla vaan sisäänrakennettu.

Ylihuomenna on viimeinen kerta, ja tuntuu että kyllä on ollut ihan rahanarvoista. Toisaalta on vähän stressannut kurssille ehtiminen, etenkin kun ekalla kertaa olin poikkiväsynyt huonojen unien jäljiltä ja tokalla kertaa olin hirveässä flunssassa. Oiskohan vikalla kertaa tuuria ja olisin ihan täydessä terässä? Vera on tosin taas kipeänä, flunssassa raukka, joten eiköhän tuo minuun tartu keskiviikkoon mennessä.

Mutta vähän kyllä mieli tekisi seuraavaksi kuvankäsittelykurssille...

sunnuntaina, maaliskuuta 01, 2009

Ulkoilusäitä

Viikonlopun viettoa Hellasgårdenissa. Ihana paikka. Siellä voi hiihtää, vuokrata retkiluistimia, laskea pulkkamäkeä, nauttia eväitä, ostaa makkaraa ja saunoa. Ja kaikki tämä vain n 10 minuutin bussimatkan päässä Slussenilta. Päästiin jopa saunaan! Ei tosin Vera, jota en viitsinyt viedä kun vielä on vähän flunssaa. Hellasgårdenissa on myös avanto (ei ole tullut testattua).



Sekä makkaranpaistoa









Mitä lienee miettinee?