lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Isyysloma ja tarhakeskusteluja

Tukholmassa kauniit säät jatkuu. Eilen oltiin Mälarenilla laivaristeilyllä Tukholman keskustasta Drottningholmiin ja takaisin. Drottningholmin puistossa oltiin piknikillä kaveripariskunnan ja 1½ vuotiaan Livin kanssa. Ei nähty Viktuuriaa, ei Maddea, ei kunkkua eikä muitakaan korkeuksia. Nähtiin kyllä sitäkin enemmän hanhia ja tosi äkäinen joutsen. Keskusteltiin mm. kuningasperheestä (miehet erityisen vastaan), isyys- ja äitiysvapaista eri maissa, lastentarhoista, talon (villa i en lämplig förort on jokaisen "lapsellisen" unelma, paitsi meidän) ostosta, häistä, duunista konsulttifirmassa vs. perinteisessä teollisuusyrityksessä, matkustamisesta, koetaanko Suomessa edelleen pikkuveliasemaa Ruotsiin nähden, ruotsalaisten turvallisuushakuisuudesta, lomista ja erityisesti lapsista.

Viikon aikana ollaan siis viihdytty 11 kuisen Rebeccan, 7 kuisen Irmelinin ja puoltoistavuotiaan Livin seurassa. Livin isä oli parhaillaan isyyslomalla. Liv oli oppinut sanomaan pappa, paraply ja zykl (cykel). Rebecca ja Irmelin eivät luonnollisesti vielä sanoneet mitään.

Rebeccan isä oli jäämässä 3 kk isyysvapaalle lokakuussa, kun äiti menee vuoden äitiysloman jälkeen töihin. Irmelinin isä jää kotiin 10 kuukaudeksi vuoden alusta, kun äiti menee vuoden äitiysloman jälkeen töihin. Livin äiti kerkesi jo olla vuoden kotona, ja isä on pian ollut isyyslomalla 6kk ja on menossa takaisin duuniin elokuun lopussa, jolloin Liv aloittaa lastentarhassa. En nyt tiedä kuinka kattavana tätä otosta voi pitää, mutta jo tässä yksinkertaisessa esimerkissä näkyy aika konkreettisesti, kuinka isät oikeasti käyttävät täällä isyyslomiaan. Ainakin meidän kaveripiirissä pidetään itsestäänselvänä, että isät jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan, vähintään 2-3 kuukaudeksi.

Toisaalta eroja on varmasti riippuen kenen kanssa keskustelee - kaikissa näissä tapauksissa vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja. En tiedä, miten ns duunariperheissä, pitävätkö isät isyysvapaitaan yhtä ahkerasti. Nämä akateemiset isät tienaavat joko saman verran tai useimmiten enemmän kuin äidit, mitä usein pidetään Suomessa syynä siihen, ettei isyysvapaita käytetä - se kun ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ruotsin valtio maksaa vanhempainvapaan aikana 80% palkasta 33 000 kruunuun asti (n 3500 euroa), ja useat työnantajat maksavat vielä lisäksi tähän päälle, esim 90 prosenttiin asti tai myös 33 000 ylittävistä tuloista 80 % asti.

Systeemi on tosi joustava, kunkin pitää itse valita kuinka monelta päivältä kussakin kuussa rahaa ottaa. Eli korvausta voi esim ottaa vain 4 päivältä viikossa ja siten pidentää ajallisesti vanhempainvapaata. Jokaista lasta kohden aikaa on 480 päivää (Föräldrapenningen ger föräldrar möjlighet att avstå från arbetet för att vårda barnet i sammanlagt 480 dagar).
Usein vanhempainrahaa otetaan esim 4-5 päivältä viikossa, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus olla kotona n. 1½ vuotta. Lisäksi vanhempainrahapäiviä voi käyttää mm lomien yhteydessä niin kauan kunnes lapsi täyttää 8 vuotta (Ni kan ta ut dagarna tills barnet har fyllt åtta år eller tills barnet har slutat första klass i skolan).

Kukaan näistä mainituista kolmesta lapsesta ei ole menossa päiväkotiin ennen kuin 1½ vuotiaana. Ruotsissa tarhaan ei edes oteta alle vuoden vanhoja kuin poikkeustapauksissa. Lisäksi eilen selvisi, että tarhaan mennessä vanhempien pitää olla käytettävissä inskolningiin (tarhaan totuttelu) kolmen viikon ajan. Tämä päiväkotiin totuttelemiskausi kestää kahdesta kolmeen viikkoon. Ensimmäisen viikon aikana lapsi on tarhassa vain 1-2 tuntia päivässä, ja vanhempi on mukana seuraamassa. Tästä siirrytään seuraavan viikon aikana pidempiin jaksoihin, eikä vanhemman enää välttämättä tarvitse olla paikalla, mutta on hyvä olla silti käytettävissä. En edes tiedä, mitä hittoa kolmannen viikon aikana tapahtuu, lapsi selviytynee kokonaisen päivän päiväkodissa ilman äidin tai isän läsnäoloa mutta hyvä on silti olla back-uppina (tai jotain). Suomessa lapsi viedään tarhaan jossain vaiheessa noin 10 kuukautta täytettyään ja sillä hyvä. Yleensä totuttelua on n 2 päivää, parhaassa tapauksessa viikon... Todettiinkin eilen, kuinka tässäkin lienee kyse ruotsalaisten turvallisuushakuisuudesta. Muualla maailmassa lapset kun viedään tyynesti hoitoon 3-4 kuukautisina, täällä pelätään 1½ vuotiaan sopeutumisen puolesta. Kyse lienee myös siitä, miten kaikkien pitää tehdä samanlailla. Tästä 2-3 viikon normista ei siis ole poikkeamista, sitäpaitsi siitähän saisi huonon äidin/isän leiman alta aikayksikön...

6 kommenttia:

Hanna Kopra kirjoitti...

Kuullostaapa i-ha-nal-ta! Olisi niiiiiiin mahtavaa jos samanlainen systeemi olisi täälläkin…

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hna, tämä systeemi on tosiaankin loistava, vaikkakin monimutkainen. Hyvä kun verorahoille saa ainakin äitiysloman aikana kunnolla vastinetta :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei Mari, meidän Mickellä on inskolning tarhaan 2 viikkoa ja kuulin, että Suomessakin on kyllä sellainen järjestelmä jossain tarhoissa, ainakin ruotsinkielisessä tarhassa Töölössä, jossa meidän tuttavaperheen lapset ovat. Heidän 11 kk lapsensa menee ensi viikolla tarhaan. Meidän Micke on jo 1 1/2 v ja menee vasta nyt tarhaan, koska olen halunnut olla kesän vielä kotona (kuka kesällä haluaa takaisin töihin). Hyviä odotuksia. Tulemme perjantaina takaisin Ruotsiin! Terv. Anu

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hei vaan Anu, tuo 2 viikkoa kai täällä on vähän niinkun minimi? Mun äiti (joka on tarhassa töissä) tosiaan sanoi, että heillä ja kai suomenkielisellä puolella Suomessa yleisesti olisi 2 päivästä viikkoon.

Kiva kun olette tulossa takaisin! Nähdään toivottavasti pian, tai siis ehkä ei toivottavasti ihan heti jos tässä vaikka pääsisi synnyttämään ennen ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Hain tietoa Ruotsin vanhempainvapaajärjestelmästä ja sivustosi oli paljon selkeämpi kuin Ruotsin viranomaisten.
-Kiitos!

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hei koti-isä Porista, olipa kiva jos tästä oli jotain hyötyä sinulle! Ja 2kk on siis korvamerkittyä eli isän tulee ottaa vähintään 2kk vanhempainvapaata, niitä ei voi antaa äidille. Tai äiti ei voi antaa isälle. Muuten niitä ei saa kukaan.