Eilen sain päätökseen Jonas Gardellin kaksoiskirjan En komikers uppväxt ja Ett ufo gör entré. Lapsuutta 70-luvulla Tukholman lähiössä Sävbyholmissa kuvaavaan kirjasarjaan kuuluu vielä kolmas teos Jenny, joka julkaistiin viime vuonna.Jonas Gardell on ruotsalainen kirjailija, käsikirjoittaja, koomikko ja laulaja. Gardell on syntynyt 1963 Tukholman pohjoispuolella lähiössä, josta syntyy tietysti voimakkaat assosiaatiot lapsuuskuvaukseen 70-luvun Sävbyholmissa. Kirjoissa kuvataan päähenkilön Juha Lindströmin (Juhalla on suomalainen äiti) ja hänen luokkatoveriensa lapsuutta suoraan, samanaikaisesti hauskasti ja julmasti. Kirjojen maailma on tragikoominen ja todella surullinen, etenkin kun sen tietää olevan liiankin tosi monelle lapselle. Koulukiusaus ja suoranainen väkivalta rehottaa eivätkä vanhemmat tai opettajat tajua mitään. Toiset ovat voittajia ja toiset häviäjiä ja muu maailma sulkee silmänsä. Laittaa miettimään niin omaa lapsuuttaan kuin myös sitä, millaiseen maailmaan sitä lapsen synnyttää. Kuka meidän luokalla oli kiusaaja, kuka kiusattu ja miten siihen puututtiin, vai puututtiinko? Itse nyt ei ainakaan kiusannut, mutta sulkiko sitä vain silmänsä niinkuin suurin osaa tekee? Mitä kiusatuille sitten tapahtui? Kirjassa Juha kehittää lopulta strategian selviytyä, mutta koulutovereista kaikki eivät siihen pysty. Miten jostakusta tulee kiusaaja ja toisesta kiusattu? Ja mitä sille voi vanhemmat, opettajat ja koulu tehdä? Lapset kun osaa olla tosi julmia. Kiusaamista on ollut aina, sille löytyy vain yhä uusia muotoja, kaiken maailman kännykkä- ja webbihäirintää nykyään. Miten omaa lastaan voi suojella sellaiselta?
En ole aiemmin lukenut Gardellia, mutta tykkäsin kovasti näistä kirjoista, vaikka rankkaa luettavaa olivatkin. Suosittelen! Menen ostamaan kolmannen teoksen Jennyn heti kun kerkeän, jotta saan sarjan päätökseen. Toki Gardell on kirjoittanut paljon muutakin, johon ehkä tartun myös kunhan kerkeän.
Lomalla kahlasin läpi yötä päivää Stieg Larssonin kolmannen millenium-kirjan Luftslottet som sprängdes, josta aiemmin mainitsin. Yhtä hyvä oli kuin edellisetkin, yöunet jäi tosiaan vähiin lukemisen aikana. Harmittaa vaan, ettei jatkoa enää tule kun mies meni ja kuoli ennen aikojaan. Nyt siirryin vaihteeksi suomalaiseen kirjallisuuteen, Juha Itkosen esikoisteokseen Myöhempien aikojen pyhiä joka valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi v 2003.
Ihanaa kun on aikaa lukea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti