41s

Jajaaa, tääl viel ollaan.... tänään alkoi siis 41 viikko. Enää ei oikein edes mammakuteet mee päälle. Mut niska on onneks suht kunnossa.

Tässä mun maha. Ihan törkeen kokonen :)

Ei taida tämän päivän puolella syntyä...

Ihanaa, että olo on vihdoin helpottanut. Yöllä heräsin vielä moneen otteeseen ja jouduin ottamaan särkylääkkeitä kuuden aikaan aamulla, mutta aamun jälkeen olo on ollut suht hyvä. Tänään pääsin jopa keskustaan kävelylle. Käveltiinkin oikein reippaasti ja yritin innostaa vauvelia ajatuksesta, että joskos vaikka nyt alkaisi olla hyvä aika näyttäytyä äiskälle ja iskälle.. mutta ei se tainnut ottaa onkeensa. Vatsaa supistaa kyllä kovasti mutta sitä on ollut aiemminkin, joten siitä ei vielä oikein osaa päätellä mitään. Jatketaan siis odottamista...

Laskettu aika

... on siis tänään. Sunnuntaina 29.7. Saa nähdä kuinka täsmällinen tyyppi on. Ei vaikuta kovin lupaavalta vielä ainakaan :)

Niskakivut on vähän hellittäneet teholääkekuurilla ja geelillä ja hieronnalla. Aamut ja yöt on silti sikavaikeita, viime yönä heräilin tunnin välein. Aamulla oli vielä niin tuskaa, ettei meinannut sängystä ylös päästä. Pelottaa mennä nukkumaan, kun just nyt tuntuu aika hyvältä. Jos jotain hyvää pitää keksiä, tässähän tottuu yövalvomisiin jo etukäteen...

Sairaan kamalaa

Ren helvete. Edellisen postauksen jälkeen niskakivut on vain pahentuneet. Eilen valvotun yön jälkeen soitin lääkäriin ja se ohjasi sjukgymnastille. Onneksi sain peruutusajan samalle päivälle ja olin siellä myös tänään. Tyypin venytykset tuntuivat todelliselta kidutukselta. Olo ei valitettavasti juuri parantunut. Yöllä heräilin taas parin tunnin välein, tasan yksi asento missä voin olla ja siinäkin sattuu. Kävellessä sattuu, syödessä sattuu. Tänään menin lisäksi lääkärin päivystykseen kun pelkäsin lihastulehdusta, jollainen mulla oli viime syksynä. Kuten läkäri jo puhelimesssa arveli, tulehdukseen annettavaa lääkekuuria en voi raskaana ollessa ottaa. Sain ohjeen ottaa särkylääke Alvedonia maksimimäärän 8 tabua päivässä ja nyt sitten toivotaan jos se auttaisi. Lisäksi aseina mikrossa lämmitettävä vehnäpussi niskaan sekä Ice Power geeliä.

Kun tämä nyt vain menisi synnytykseen mennessä ohi. Ajatuskin sekä niska- että synnytyskivuista samanaikaisesti saa paniikkiin. Pitikö tämä nyt tulla just tähän väliin, häh?? Vai tasaantuuko kipu jos siis sattuu kumpaankin päähän, hahhah. Tämä ei kyllä varmaan tunnu missään verrattuna synnytyskipuihin, mutta kyllä sitä nyt hyvin riittäisi yhdet kivut kerrallaan.

Eilen oli myös viimeinen neuvola. Kaikki arvot kunnossa. Mitattiin verenpaine, hemoglobiini, paino sekä vauvan sydänäänet. Ensi viikolla pitää soittaa barnmorskalle, jos ei synnytys ole alkanut, jotta sovitaan aika synnytyksen käynnistykselle. Nyt siis tosiaankin loppu lähestyy. Toivottavasti ei menis käynnistykseen kuitenkaan. En enää saanut edes uutta aikaa, barnmorska totesi vaan että kaikki on kunnossa ja turhaa enää mun tulla. Just maanantaina suomalainen kaveri kertoi, että kun sillä meni 2 viikkoa yli niin se oli lopussa ravannut sairaalassa useampaan otteeseen tarkistamassa, että vauvalla happi riittää ja on tilaa. Näköjään tässä(kin) politiikka on täällä lähes päinvastainen.

Kurjaa

Tänään on ollu ihan sanonko pas.. olo, nukuin huonosti ja niska on ihan jumissa ja jouduin ottaa jopa särkylääkkeen iltapäivällä ja vatsakin painaa vaan. Raahasin itseni kuitenkin kaveria tapaamaan kaupungille lounaalle, mutta jotenkin ihan pihalla sielläkin; mentiin japanilaiseen ravintolaan, jossa mua vaan ruoka yökötti enkä saanu oikein mitään alas. Käytiin J:n kans hakemassa kihlasormukset huollosta, nyt ne taas kiiltää mikä on siis kivaa. Mutta mä olin reissun jälkeen niin poikki että vedin kotiin tultua noin 2 tunnin tirsat. Muttei siltikään vaan jaksaisi mitään, niskaan sattuu ja vatsa painaa. J meni vielä kaveriensa kanssa ulos, kun olin sille monena päivänä naputtanu että mene nyt kun vielä pääset, kohta et enää saa mennä mihinkään. Mä en vaan jaksa nyt tehdä ruokaakaan kun perheen kokki ei ole kotona. Jäi siis pizza-ainekset vielä jääkaappiin. Ja miten siis voi väsyttää kun on vaan nukkunu koko päivän?

Lukemista

Eilen sain päätökseen Jonas Gardellin kaksoiskirjan En komikers uppväxt ja Ett ufo gör entré. Lapsuutta 70-luvulla Tukholman lähiössä Sävbyholmissa kuvaavaan kirjasarjaan kuuluu vielä kolmas teos Jenny, joka julkaistiin viime vuonna.

Jonas Gardell on ruotsalainen kirjailija, käsikirjoittaja, koomikko ja laulaja. Gardell on syntynyt 1963 Tukholman pohjoispuolella lähiössä, josta syntyy tietysti voimakkaat assosiaatiot lapsuuskuvaukseen 70-luvun Sävbyholmissa. Kirjoissa kuvataan päähenkilön Juha Lindströmin (Juhalla on suomalainen äiti) ja hänen luokkatoveriensa lapsuutta suoraan, samanaikaisesti hauskasti ja julmasti. Kirjojen maailma on tragikoominen ja todella surullinen, etenkin kun sen tietää olevan liiankin tosi monelle lapselle. Koulukiusaus ja suoranainen väkivalta rehottaa eivätkä vanhemmat tai opettajat tajua mitään. Toiset ovat voittajia ja toiset häviäjiä ja muu maailma sulkee silmänsä. Laittaa miettimään niin omaa lapsuuttaan kuin myös sitä, millaiseen maailmaan sitä lapsen synnyttää. Kuka meidän luokalla oli kiusaaja, kuka kiusattu ja miten siihen puututtiin, vai puututtiinko? Itse nyt ei ainakaan kiusannut, mutta sulkiko sitä vain silmänsä niinkuin suurin osaa tekee? Mitä kiusatuille sitten tapahtui? Kirjassa Juha kehittää lopulta strategian selviytyä, mutta koulutovereista kaikki eivät siihen pysty. Miten jostakusta tulee kiusaaja ja toisesta kiusattu? Ja mitä sille voi vanhemmat, opettajat ja koulu tehdä? Lapset kun osaa olla tosi julmia. Kiusaamista on ollut aina, sille löytyy vain yhä uusia muotoja, kaiken maailman kännykkä- ja webbihäirintää nykyään. Miten omaa lastaan voi suojella sellaiselta?

En ole aiemmin lukenut Gardellia, mutta tykkäsin kovasti näistä kirjoista, vaikka rankkaa luettavaa olivatkin. Suosittelen! Menen ostamaan kolmannen teoksen Jennyn heti kun kerkeän, jotta saan sarjan päätökseen. Toki Gardell on kirjoittanut paljon muutakin, johon ehkä tartun myös kunhan kerkeän.

Lomalla kahlasin läpi yötä päivää Stieg Larssonin kolmannen millenium-kirjan Luftslottet som sprängdes, josta aiemmin mainitsin. Yhtä hyvä oli kuin edellisetkin, yöunet jäi tosiaan vähiin lukemisen aikana. Harmittaa vaan, ettei jatkoa enää tule kun mies meni ja kuoli ennen aikojaan. Nyt siirryin vaihteeksi suomalaiseen kirjallisuuteen, Juha Itkosen esikoisteokseen Myöhempien aikojen pyhiä joka valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi v 2003.

Ihanaa kun on aikaa lukea!

Storhandla

Tänään on ostettu ihan TÖRKEESTI ruokaa. Meillä on auto lainassa - J:n isän cabriolet, tosi kätevä laina-auto lapsiperheelle, eikö... - ja päätettiin oikein STORHANDLA isosta kaupasta. Meidän oma kauppa kotia vastapäätä kun on suht tyyris. Meni tietty ihan sikana rahaa, mut kai me jotain säästettiin kun ostettiin moneks viikkoa :) Ja sit on tehty lasagnea & jauhelihakastiketta 20 annosta. Lasagne oli sanonko miten hyvää! Ja huomenna tehdään pizzaa ja kinkkukasvispiirakkaa ja mitä vielä pakkaseen. Että on sit mistä ottaa kun silmät ristissä vauvan kanssa kulkee ympäri kämppää eikä jaksa todellakaan miettiä mitään ruoanlaittoa... ostettiin myös vaippoja, jotta on sit niitäkin vähän edes valmiina.

Kaverit on nyt alkanu kysellä että joko joko ja onko jo uutisia. No eipä ole ei, eikä kai vähään aikaan tulekaan jos näin jatkuu... Seuraava neuvola on torstaina. Mä kun toivoin sillon viimeksi, ettei enää tarvitsisi neuvolaan mennä, nyt näyttää kyllä siltä, että neuvolakäynti toteutuu. No, kunhan kaikki on mahassa kunnossa niin sehän se on tärkeintä.

Nimiä on kans kaikki kyselleet ja onhan niitä tietty mietitty. Tällä hetkellä Ruotsissa suosituimmat nimet on Emma ja Lukas. Niitä ei siis kannata ainakaan odottaa :) Tyttönimistä perässä tulee Maja, Julia, Agnes, Alva ja pojista Oskar, William, Elias ja Filip. On muuten jonkin verran erilainen lista kun Suomen suosituimmat nimet, luulisin. Vaikka Emma taitaa olla suosittu nyt joka puolella maailmaa. Meillä nimen täytyy tietty sopia sekä Suomessa että Ruotsissa, ja mielellään myös pohjoismaiden ulkopuolella. Ja olla sekä mun että J:n mieleen, mikä on johtanut itse asiassa aika monen nimen poistoon potentiaalilistalta. Ei siis ole ollut ihan yksinkertaista tämä. Nyt on "todnäk-lista" olemassa, mutta täytyy vielä katsoa näyttääkö lopulta maha-asukki yhtään siltä miltä nimi tuntuu.

40s

Vika viikko. Sunnuntaina laskettu aika. Täällä vielä sinnitellään.

Tänään kylässä maalla saaristossa 9 kk Gordonin luona. Satoi ihan pirusti, saunassa oli kiva käydä ja meressä kastautumassa. Gordon sai ekan hampaansa meidän kyläillessämme! Tässäpä joitain otoksia.

Gordon och pappa Henrik.

Gordon kävelee.

Bastuvagnen.

Isyysloma ja tarhakeskusteluja

Tukholmassa kauniit säät jatkuu. Eilen oltiin Mälarenilla laivaristeilyllä Tukholman keskustasta Drottningholmiin ja takaisin. Drottningholmin puistossa oltiin piknikillä kaveripariskunnan ja 1½ vuotiaan Livin kanssa. Ei nähty Viktuuriaa, ei Maddea, ei kunkkua eikä muitakaan korkeuksia. Nähtiin kyllä sitäkin enemmän hanhia ja tosi äkäinen joutsen. Keskusteltiin mm. kuningasperheestä (miehet erityisen vastaan), isyys- ja äitiysvapaista eri maissa, lastentarhoista, talon (villa i en lämplig förort on jokaisen "lapsellisen" unelma, paitsi meidän) ostosta, häistä, duunista konsulttifirmassa vs. perinteisessä teollisuusyrityksessä, matkustamisesta, koetaanko Suomessa edelleen pikkuveliasemaa Ruotsiin nähden, ruotsalaisten turvallisuushakuisuudesta, lomista ja erityisesti lapsista.

Viikon aikana ollaan siis viihdytty 11 kuisen Rebeccan, 7 kuisen Irmelinin ja puoltoistavuotiaan Livin seurassa. Livin isä oli parhaillaan isyyslomalla. Liv oli oppinut sanomaan pappa, paraply ja zykl (cykel). Rebecca ja Irmelin eivät luonnollisesti vielä sanoneet mitään.

Rebeccan isä oli jäämässä 3 kk isyysvapaalle lokakuussa, kun äiti menee vuoden äitiysloman jälkeen töihin. Irmelinin isä jää kotiin 10 kuukaudeksi vuoden alusta, kun äiti menee vuoden äitiysloman jälkeen töihin. Livin äiti kerkesi jo olla vuoden kotona, ja isä on pian ollut isyyslomalla 6kk ja on menossa takaisin duuniin elokuun lopussa, jolloin Liv aloittaa lastentarhassa. En nyt tiedä kuinka kattavana tätä otosta voi pitää, mutta jo tässä yksinkertaisessa esimerkissä näkyy aika konkreettisesti, kuinka isät oikeasti käyttävät täällä isyyslomiaan. Ainakin meidän kaveripiirissä pidetään itsestäänselvänä, että isät jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan, vähintään 2-3 kuukaudeksi.

Toisaalta eroja on varmasti riippuen kenen kanssa keskustelee - kaikissa näissä tapauksissa vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja. En tiedä, miten ns duunariperheissä, pitävätkö isät isyysvapaitaan yhtä ahkerasti. Nämä akateemiset isät tienaavat joko saman verran tai useimmiten enemmän kuin äidit, mitä usein pidetään Suomessa syynä siihen, ettei isyysvapaita käytetä - se kun ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ruotsin valtio maksaa vanhempainvapaan aikana 80% palkasta 33 000 kruunuun asti (n 3500 euroa), ja useat työnantajat maksavat vielä lisäksi tähän päälle, esim 90 prosenttiin asti tai myös 33 000 ylittävistä tuloista 80 % asti.

Systeemi on tosi joustava, kunkin pitää itse valita kuinka monelta päivältä kussakin kuussa rahaa ottaa. Eli korvausta voi esim ottaa vain 4 päivältä viikossa ja siten pidentää ajallisesti vanhempainvapaata. Jokaista lasta kohden aikaa on 480 päivää (Föräldrapenningen ger föräldrar möjlighet att avstå från arbetet för att vårda barnet i sammanlagt 480 dagar).
Usein vanhempainrahaa otetaan esim 4-5 päivältä viikossa, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus olla kotona n. 1½ vuotta. Lisäksi vanhempainrahapäiviä voi käyttää mm lomien yhteydessä niin kauan kunnes lapsi täyttää 8 vuotta (Ni kan ta ut dagarna tills barnet har fyllt åtta år eller tills barnet har slutat första klass i skolan).

Kukaan näistä mainituista kolmesta lapsesta ei ole menossa päiväkotiin ennen kuin 1½ vuotiaana. Ruotsissa tarhaan ei edes oteta alle vuoden vanhoja kuin poikkeustapauksissa. Lisäksi eilen selvisi, että tarhaan mennessä vanhempien pitää olla käytettävissä inskolningiin (tarhaan totuttelu) kolmen viikon ajan. Tämä päiväkotiin totuttelemiskausi kestää kahdesta kolmeen viikkoon. Ensimmäisen viikon aikana lapsi on tarhassa vain 1-2 tuntia päivässä, ja vanhempi on mukana seuraamassa. Tästä siirrytään seuraavan viikon aikana pidempiin jaksoihin, eikä vanhemman enää välttämättä tarvitse olla paikalla, mutta on hyvä olla silti käytettävissä. En edes tiedä, mitä hittoa kolmannen viikon aikana tapahtuu, lapsi selviytynee kokonaisen päivän päiväkodissa ilman äidin tai isän läsnäoloa mutta hyvä on silti olla back-uppina (tai jotain). Suomessa lapsi viedään tarhaan jossain vaiheessa noin 10 kuukautta täytettyään ja sillä hyvä. Yleensä totuttelua on n 2 päivää, parhaassa tapauksessa viikon... Todettiinkin eilen, kuinka tässäkin lienee kyse ruotsalaisten turvallisuushakuisuudesta. Muualla maailmassa lapset kun viedään tyynesti hoitoon 3-4 kuukautisina, täällä pelätään 1½ vuotiaan sopeutumisen puolesta. Kyse lienee myös siitä, miten kaikkien pitää tehdä samanlailla. Tästä 2-3 viikon normista ei siis ole poikkeamista, sitäpaitsi siitähän saisi huonon äidin/isän leiman alta aikayksikön...

Vihdoin saunaan

Eilen pääsin saunaan! Ihanaa! Sauna oli vieläpä suht kunnollinen, tarpeeksi lämmin ja kostea ilma. Pääsin myös saunasta järveen uimaan. Yhtä juhlaa! Ilma oli vähän viileä ja sikatuulinen, mutta sehän ei haittaa, kun pääsee kuumasta saunasta kylmään järveen. Istua nökötin saunassa isoine mahoineni ja tuskin varpaitani näin. Jos vaikka vielä toisenkin kerran ennen maha-asukin saapumista? Kaveri uhkaili, että kylmän ja kuuman jyrkät vaihtelut vaikuttaisivat synnytyksen alkamiseen, mutta vielä ei ainakaan ole mitään merkkejä ilmassa että tyyppi olisi tulossa.

Serkulle syntyi toissapäivänä tyttövauva, kaksi viikkoa yli ajan. Voihan hirvitys, jos niin kauan joutuu vielä odottamaan. Kaikki oli heillä mennyt hyvin, tosin joutuivat kuulemma kesken kaiken keisarinleikkaukseen eli ihan normaali synnytys ei ollut lopulta ollut.

Meillä oli vieraita eilen grillaamassa ja on tulossa myös tänään. Eilen oli yksivuotias Rebecca kylässä ja tänään tulee 7 kk Irmelin. Alkaa olla aika lapsipainotteista tämä elämä... jaksettiin jopa puoli yhteen asti yöllä, tänään vieraat tulee jo aikaisin iltapäivällä joten ehkä ei mene niin myöhään. Viikonloppuna aion vaan möllöttää! Ehkä.

Edellisestä Suomen reissusta on jo ihan liikaa aikaa (pääsiäisenä!!). Alkaa olla vähän vieroitusoireita. Haluis myös ostaa uusia suomenkielisiä pokkareita ja levyjä (tai ainakin päästä tsekkaamaan onko mitään kivaa tullut), päästä palloilemaan akateemiseen kirjakauppaan ja kahviloihin, ja nähdä kavereita ja perhettä. Voi kun pian pääsisi käymään. Täytyy heti kun vaan voi reissata pakata lapsi matkaan ja lähteä. Mitenköhän nopeasti sitä uskaltaa? Onko lentsikkayhtiöillä jotain sääntöjä miten pienen kanssa saa lentää?

Pohdintaa

Välillä miettii, mitäköhän sitä muistaa tästä kesästä jälkeenpäin... Ison mahan, kotonaolon, sateisen länsirannikon reissun, odotuksen, odotuksen ja odotuksen? Just tajusin, että nythän on jo yli heinäkuun puolen välin. Aiempina kesinä tässä vaiheessa on lähinnä miettinyt, että mitä vielä kerkeää lomalla tehdä, kohta on puolet lomasta ohi, pian pitää mennä töihin taas. Nyt vaan ODOTTAA. Jos nyt jo tuntuu tältä, mitä sitten heinäkuun lopussa? Elokuun alussa? Tai pahimmassaa tapauksessa elokuun puolivälissä??? Kääk. Sitten kun odotus loppuu voi yhtäkkiä ollakin syksy! Ei kiva! Pitäis pystyä nyt nauttimaan ihan tästä loppuajastakin, valoisista illoista ja lämpimistä päivistä niin kauan kun näitä nyt vaan riittää. Mutta huomaa, että sitä alkaa olla vähän kärsimätön.

Eilen kiertelin kauppojen alennusmyyntejä, mutta kun mitään ei voi ostaakaan kun ei mikään enää mene päälle! Kenkiäkään ei jaksa kokeilla kun ei enää taivu niin alas... Ja kaikkia ihania juttuja ois ollu mutta damn, ei vaan siis uskalla kun ei yhtään tiedä mitä kokoa sitä tämän raskauden jälkeen pitää ostaa! Osa raskausvaatteistakin alkaa olla jo pieniä! Goosh. Mutta joo tiedän, että tämä nyt on aika i-lands problem, niin kuin täällä sanottaisiin - eli vapaasti käännettynä, hyvinvointiyhteiskuntaongelma...

TV:n tuijotusta

Saatiin J:n kaverilta dvdnä lainaksi iso kasa uutta amerikkalaista sarjaa Big Love. Sarja kertoo amerikkalaisesta mormoni"perheestä", jossa on isä, 3 vaimoa ja 7 lasta. Kerrassaaan uskomaton juttu. Äijä suhaa vaimojen välillä kolmessa eri talossa Salt Lake Cityssä. Polygamisti-yhteisön ulkopuolisilta yritetään pitää salassa homman todellinen luonne, ja väitetään naapurien olevan yksinhuoltajaäitejä, joiden asioista äijä ja vaimo (= vaimo numero 1 siis) huolehtivat hyvää hyvyyttään silloin tällöin. Menestyvää kauppaketjua pyörittävä perheenpää on ihan stressaantunut, kun kaikille vaimoille pitää riittää niin hynää kun seksiäkin säännöllisin väliajoin ja vaihtovuorot talojen välillä on päivittäin.

Ameriikoissa on meneillään sarjan toinen tuotantokausi ja se on saanut jo sekä Emmy että Golden Globe nimitykset. Mä olen jo koukussa, sarja on oikeesti vaan niin pimee että pitää tietää mitä ne seuraavaksi keksii. Tulee varmaan Suomeenkin jossain vaiheessa. Ja lisäksi, näitä tyyppejähän löytyy siis oikeasti, oikeassa elämässä. Tämä lienee aikalailla dramatisoitu versio polygamisti-elämästä, mutta silti. Aika pelottavaa.

Telkusta ei tule kesäisin mitään katsottavan arvoista, joten Big Loven lisäksi olen katsonut viimeisen viiden päivän sisään neljä elokuvaa (!!):
Hollywoodland (50-luvun Supermiehen näyttelijän itsemurhamysteeri, crap),
Déjà Vu (katsottava, aika tyypillistä jenkkijännitystä tosin mutta piti otteessaan ja Denzel on ihan hyvä),
Vers le Sud (keski-ikäiset naiset nuorten tummien poikien perässä Haitilla 80-luvun alussa; eikö ihan vastaavaa tapahdu jossain Afrikassa -Sambiassa?- nykyään; miksi muuten tätä pidetään usein moraalisesti hyväksyttävämpänä kuin keski-ikäiset äklöttävät miehet nuorten thaityttöjen perässä?)
ja viimeisenä tänään
Little Children (kyllästynyt kotiäiti pettää miestään naapurin miehen kanssa; tykkään yleensä Kate Winsletistä ja mutta tää oli vähän turhan pitkä ja mun mielestä päälle puhuva kertojaääni erityisesti outo ratkaisu).

Nyt ajattelin pitää leffankatselusta taukoa. Vatsa tosin painaa niin että alkaa tuntua ettei mitään jaksa, joten voi olla että joudun taipumaan television pariin vielä moneen otteeseen - vielä kun voi mennä kuukausi tämän mahan kanssa...

39:s

39:s viikko alkoi tänään. Hurjaa. Enää siis kaksi viikkoa laskettuun aikaan.

Tänään oltiin Tukholman saaristossa, mahtava ilma ja paljon turisteja liikkeellä. Aika kivaa olla ikäänkuin turisti omassa kaupungissaan. Ajeltiin J:n isältä lainatulla autolla Vaxholmiin ja sieltä lautalla Grindaan. Lauttamatka vei n 50 minuuttia, eli vielä suht sopivan matkan päässä vaikka tulisikin tarve rynnätä sairaalaan. Ei luulisi synnytyksen ihan tunnissa sujuvan kuitenkaan näin ekakertalaiselta :)

Grinda on ensimmäinen saari varsinaisesti saaristossa mihin lautat pysähtyvät. Lautta menee Tukholman keskustasta Grindaan vajaassa parissa tunnissa. Siellä on niin hiekkarantaa kuin kallioita, merta, merta ja merta (ja aika paljon turisteja) sekä parikin kivaa lounaspaikkaa. Grindassa voi myös yöpyä hotellissa, mökeissä tai retkeilymajassa. Me tultiin kuitenkin illaksi kotiin ja nyt hyydyttää auringossa vietetyn päivän jälkeen. Vatsa painaa ja on kyllä oikeasti aika iso ja raskas jo...

Lisää satunnaisia kommentteja sunnuntaille

Oltiin kuin oltiinkin ulkona tänään, vaikka aamulla näytti kovin sateiselta ja meinattiin pitää ihan siivouspäivä. Käytiin Konserthusetissa katsomassa valokuvanäyttelyä eikä edes maksanu mitään: Årets bild presenterar vinnarna i tävlingen om Sveriges bästa pressbilder i 14 olika kategorier. Syftet med evenemanget är att stärka den journalistiska bilden i Sverige och stärka den professionella bilden av pressfotografen.

Hienoja kuvia oli kieltämättä, koskettavia ja useat tietysti aika ahdistavia sota-alueilta ja mm. venäläisistä vammaisten lasten hoitolaitoksista - ts. säilytyspaikoista, siellä kun ei juuri hoitoa tarjoilla.

Aivan kaikesta irrallaan oleva kommentti: siis onko Suomen ulkoministerin selviteltävä elämäänsä, tuntojaan ja suhteitaan naistenlehdessä (viimeisin Anna, juttu Ulkoministeri kuudenkympin kynnyksellä)? Eikö se Kanerva voisi pysytellä poliittisissa haastatteluissa ja aiheissa edes nyt kun se on ministerinä. Musta vähän kornia.

Oonkohan mä vähän pitkästynyt vai muuten vaan blogi-riippuvainen tänään?

Yleistä hölinää ruotsalaisista ja politiikasta

Täällä ollaan vielä. Eilen oli ihana ilma, pitkästä aikaa, ja vietettiin päivä rannalla. Tähän mennessä en ole juuri saanut mahakuvia tänne, mutta tää oli mun mielestä mainio -olenko nykyään pelkkä maha? Björkvikissä Tukholman saaristossa tuli heitettyä talviturkki, vihdoin. Kuvitella, heinäkuun puolivälissä! Lieneekö koskaan aiemmin mennyt eka kerta näin myöhäiseksi. Päivän DN:n mukaan meriveden lämpötila on 17 astetta, ettei lämmöllä ole tosiaan pilattu; aika hyistä se olikin. Onneksi lämpöä muuten riitti ja vauvakin pysyi vielä mahassa merivesishokin jälkeenkin. Vaikka saisi se nyt jo alkaa tullakin ihan jos on tullakseen ...

Prinsessan bileet oli ja meni, ja niin saatiin prinsessa naisen ikään - emme olleet hurraamassa :) Katseltiin illalla uutisista kuinka sekä kuninkaanlinnalla että Öölannissa onnitteluväkeä riitti ja J puisteli epäuskoisesti päätään ("hulluja", totesi). Kaikki eivät edes olleet päässeet näköetäisyydelle, sen verran tungosta oli ollut. Kuningashuoneella on vankka asema eikä ihan heti voi kuvitella, että Ruotsista tulisi tasavalta. Hassua itse asiassa, että niin yltiösosiaalidemokraattinen maa kuin Ruotsi on niinkin rojalistinen. Kyllä kai peritty valta ja asema on demarien perusperiaatteita vastaan jos mikä?

Eilen loppui Almedal-politiikkaviikko Gotlannissa. Joka kesä politiikan huippukaarti kokoontuu Gotlantiin viikoksi väittelemään ja tapaamaan toisiaan. Sekä pääministeri Fredrik Reinfeldt että Centerpartietin puheenjohtaja ja elinkeinoministeri Maud Olofsson päättivät viettää kesälomaa ja jättivät Almedal-viikon väliin, ja mm. tästä syystä tätä vuotta pidettiin aikalailla välivuotena. Mitään suurempia uutisia tai skandaaleja ei viikon varrelta kuulunutkaan. Ex-pääministeri Göran Persson toimi tällä kertaa lobbarina ja markkinoi ympäristöystävällistä BMW:ta. Integraatioministeri Nyamko Sabuni lupaa bonuksen maahanmuuttajille, jotka oppivat ruotsin nopeasti. Tällä hetkellä jopa kolmasosa niistä, jotka käyvät SFI-kurssin (Svenska för invandrare), eivät selviydy siitä. Minäkin muistaakseni sain kutsun kurssille kun muutin Ruotsiin... päätin sitten kuitenkin olla menemättä alkeisruotsin kurssille :) Vasemmistopuoleen puheenjohtaja Lars Ohly vaatii lisää veroja. Kun jokaisesta lisää tienatusta äyristä jo nyt melkein puolet menee veroihin, mistä ihmeestä sitä pitäisi vielä lisää maksaa?

Ruotsissa otettiin Suomen mallinen kotitalousvähennys käyttöön heinäkuun alusta lähtien. Vielä ei ole juuri tilastotietoa, kuinka paljon vähennystä on alettu käyttämään. Jo tällä hetkellä ko alalla on kuitenkin erittäin yleistä käyttää pimeää työvoimaa, joten ainakin osa siitä lienee siirtyvän verotuksen piiriin. Kysyntää on ainakin ollut runsaasti, vaikka ennen vähennyksen käyttöönottoa uutisoitiin ruotsalaisten suhtautuvat pääosin negatiivisesti vähennyksen käyttämiseen.

Koko vasemmistoblokki (s, vänster ja miljöpartiet) hyökkää "piikavähennystä" vastaan, tietysti. Onhan se nyt järkyttävää kerrassaan, että esim. pienten lasten äidit saattaisivat palkata siivous- tai hoitoapua. Kyllä kai ny omat sotkunsa pitää siivota ja lapsensa hoitaa itse! (Paitsi tietysti, kun laittaa lapsensa tarhaan.) Siivous ja kodinhoitotyöt ei ikäänkuin oikeastaan ole töitä ollenkaan, vaan ne pitäisi hoitaa kunkin työssäkäyvän kunnon kansalaisen siinä muun sivussa. Halveksittu pigjobb-käsitekin kuvaa siivoustöitä kakkosluokan duuneina. Mites ne jotka nyt jo siivoaa ja saa siitä palkkaa? Onko ne vaan toisten piikoja siis? On se niin vaikeaa ymmärtää, miten muista maista ei kerta kaikkiaan osata ottaa oppia eikä ymmärretä, että on se siivouskin duunia, joka voi tuottaa lisää niin pieniä yrityksiä kuin työpaikkoja ja näin muualla Euroopassa tapahtuukin jo.

Kaveri soitti eilen Suomesta ja kertoi Suomessa uutisoidun, että Tukholma on alkanut lähettää naisia synnyttämään Suomeen. Täällä on niin paljon synnyttäjiä ja niin suuri pula sairaalapaikoista. Tukholman kaupunki ilmeisesti maksaa tai ainakin korvaa kulut synnyttäjälle siitä lystistä, että tämä suostuu synnyttämään Suomessa. Kaveri siis kyseli, josko meikäläinen olisikin tulossa Helsinkiin synnyttämään. Olishan se ollut jokseenkin loogista, jos täältä kerran lähetetään ihmisiä Suomeen, että ensimmäisenä pistettäisiin suomalaiset. Mulle on kuitenkin luvattu paikka BB Stockholmista, joten tuskinpa mua työnnetään laivaan kun synnytys on alkanu.. kai? Jos joku olisi kysynyt asiaa aiemmin, olisi saattanut jopa innostua. Nyt on kyllä vähän myöhäistä.

Kuninkaalliset synttäribileet

Osaisikohan sitä välillä kirjoittaa muustakin kuin odotuksesta ja vauvatarvikkeista :) Ei tietty paljon pyöri muut mielessä tässä vaiheessa enää.

Huomenna on joka tapauksessa Ruotsissa suuri päivä, kun prinsessa Victoria täyttää 30 vuotta. Eikä vieläkään ole edes kihlauksesta ilmoitettu! Jopa viimeisimmässä Anna-lehdessä tätä päiviteltiin, onhan Suomessa otettu Ruotsin kuninkaallisiin vähän niinkuin omistava ote ja tytsy alkaisi olla jo niin kuin siinä iässä. Vois ajatella että on se rankkaa, kun kaikki saa tykätä ja olla jotain mieltä sun asioista. Toisaalta neidin elo ja olo nykyään maksetaan myös mun verorahoistani, ehkä silloin saa myös oikeuden tykätä ja puuttua prinsessan asioihin? Huomenna on myös tilaisuus rahvaalle kuninkaanlinnan ulkopuolella, minne sais mennä hurramaan ja katsomaan paraatia. Ehdotin J:lle että pitäiskö mennä, se katsoi mua kuin tärähtänyttä. Ei mikään rojalisti todellakaan. Mulla ei ole oikein vankkaa mielipidettä asiaan, tosin jos oikeasti tietäisi millaisen pennin sitä pulittaa tuloistaan ehkä sitä ryhtyisikin yllättäen monarkian vastustajaksi? Kuninkaanlinnassa olisi myös prinsessan mekkoja, kuvia ym esillä näyttelyssä, ketä mahdollisesti kiinnostaa tutustua.

Annasta bongasin myös tekstin: prinsessa valmistui edellisellä viikolla syntymäpäiväjuhliinsa mm illallistamalla Tukholman eliitin suosimassa Kungsholmen-ravintolassa miesystävänsä Daniel Westlingin kera. Voi miten hauskaa, mistäköhän syystä Kungsholmen-ravintola on saanut eliitti-leiman?? Tosi suosittu se kyllä on, me on monta kertaa yritetty varata sinne pöytää, aina liian myöhään. Mutta että eliittiä...? Hih... Tai ehkä me ei olla saatu pöytää kun ei olla eliittiä !! :)

Victoria-faneille, Expressenissa on testi: Vad vet du om Victoria? Ja kaiken Victoriasta voit lukea mm. täältä.

Hoitopöytä

Hoitopöytä saatiin kasattua vihdoin tänään. Piti tietysti heti myös asetella vaatteita valmiiksi hyllylle. Tässäpä se. Kuvassa myös lainattu turvaistuin ja sitteri, joka on vielä paketissa.

Meitä pyydettiin myös tänään kummeiksi; ystäville syntyi toinen lapsi kesäkuussa. Suostuttiin tietysti, kivaa! Vielä ei ole tytölle nimeä tiedossa, on kuulemma keskustelun aiheena edelleen. Ristiäiset on sovittu syyskuulle, toivottavasti päästään silloin siis ekaa kertaa vauvan kanssa Suomeen .

Barnmorska

Tänään oli neuvola, taisi olla kahdeksas laatuaan. Vähän oli jännittänyt tässä välissä, kun viimeksi ei ollut sf-mitta noussut yhtään edellisestä kerrasta. Mutta tällä kertaa olikin sitten taas käyrillä (sf-mitta 34), eli edellinen poikkeama lienee johtunut vauvan laskeutumisesta ja asettautumisesta synnytysasentoon.

Neuvolan täti mittasi verenpaineen, joka oli edelleen alhainen mutta riittävän hyvä 100/60, mutta ei ollut kiinnostunut veriarvoista muuten eikä myöskään painokontrollista. Tuntuu jotenkin hassulta, että niin vähän mitään mittaillaan - mutta kai se on sitten ihan normaalia jos on normaalisti edennyt raskaus...? Mittasin painon sitten omasta kiinnostuksestani, lisää raskauden alusta tullut 12 kiloa. Lienee normaalin rajoissa sekin. Vauvan syke 140.

Seuraavan ajan sain vasta 2 viikon päähän 27.7. Laskettu aika on 29.7. joten elän toivossa, että tämänpäiväinen ehkä olisi jopa viimeinen barnmorska. Joka tapauksessa "loppuvaiheessa neuvolassa käydään kerran viikossa" -ohje ei tunnu kohdallani pätevän. Hyvä kun kerran kahteen viikkoon on näitä ollut. Mutta mikäs siinä, niin kauan kuin kaikki on kunnossa ei mulla ole mitään erityistä hinkua ravata siellä.

Vauvan peffa painaa välillä niin kovasti kylkiluita että hyvä ettei rutina kuulu!

Tapasin myös ruotsalaista kaveria ja hänen 6kk taaperoaan lounaalla vanhassa kaupungissa (mukava kahvila-ravintola Tabac muuten), on se niin kiehtovaa miten nuo kasvavat tuossa alkuvaiheessa. Neito oli jo niin iso että. Kaikilla mun kavereilla on kovin helppoja vauvoja, olenkohan minä sitten se jolle osuu itkua ja hampaiden kiristystä...?

Vierailulla synnytyssairaalassa

Tänään sitten käytiin tutustumassa synnytyssairaalaan BB Stockholmiin. Siellä oli mukavan tuntuisia kätilöitä ja hoitajia, rauhallinen tunnelma ja viihtyisät huoneet. Tuli kiva fiilis. Alkoi melkein odottaa synnytystä, minäkin joa muuten olen aika hermona homman suhteen. Synnytyshuoneessa oli cd-soitin, johon saa ottaa omia levyjä mukaan kuunneltavaksi, synnytystuoli ja -palli ja sitten löytyi myös erityishuone jossa oli allas, jossa saa lillua mutta ei sentään synnyttää - täällähän siis ei sallita vesisynnytystä. Sekä minä että J saatiin kokeilla myös ilokaasua. En tiedä hengittelinkö väärin kun se ei tuntunut enempää, J tuli paljon enemmän kaasuihin siitä. Huonompi homma sinänsä, tai mistäs sitä tietää jos J vaikka tarvitsee sitä sitten yhtälailla :)

Kertoivat myös, että jos synnytys menee normaalisti ja kaikki on kunnossa, osastolla saa ensisynnyttäjä olla kaksi yötä. Jos on aiemmin synnyttänyt, saa olla vain yhden yön. Eli jos kokenut synnyttäjä esim synnyttää illalla, seuraavana päivänä pitää jo lähteä kotiin. Aika hurjaa. Onko Suomessa sama? Tuntuu, että eikö sitä ole aika hajalla vielä siinä vaiheessa...? No, meikäläiset saa siis joka tapauksessa olla vähintään 2 yötä.

Sitten käytiin ostamassa hoitopöytä sekä sitteri, tyyny ja lakanoita vaunuihin ja muuta pikkukamaa. Babylandista saatiin mukaan myös ilmaispaketti Pampers Baby Basics Box, jota työkaverini oli mainostanut kun kerroin meidän äitiyspakkauksesta. Ihan surkea! Käsittämättömän onneton todella, parit vaipat, Vänta Barn-lehti ja mainosläpäreitä. Huvittaa ihan, miten joku edes vertaa tämmöistä naurettavuutta suomalaiseen äitiyspakkaukseen.

Seuraava urakka on siis hoitopöydän kokoaminen. Ollaan ihan poropeukaloita molemmat, mutta ehkäpä tuo onnistuu ... Onneksi J alkaa tekemään spaghetti carbonaraa (J on meidän perheen kokki), jolla ehkä jaksaa uurastuksen hoitopöydän parissa.

Back in town ja 38. vko alkoi

Takaisin Tukholmassa länsirannikon reissun jälkeen. Satoi, satoi ja satoi. Niin tosin epäilinkin, jo viime kesän mahtavan sään jälkeen en olisikaan voinut uskoa, että toista samankaltaista kesää heti peräjälkeen tulisi. Mutta sateen määrä oli kyllä jokseenkin mykistävä... Onneksi valitsimme sentään suunnan Göteborgista pohjoiseen eikä etelään Skåneen päin - siellä nimittäin joku jopa on hukkunut tulvissa. Mm. radiossa varoiteltiin ajamasta Malmöön suuntaan, teitä on katkottu tulvien takia, kahden päivän aikana on satanut yhtä paljon kuin normaalisti 2 kuukaudessa.

Meilläkin reissussa siis satoi joka päivä, mutta pienemmässä mittakaavassa. Vietettiin ensin kaksi päivää Göteborgissa, keskiviikkona tavattiin J:n kaveria ja tulevaa vaimoa - häät ovat Göteborgissa elokuussa, me siis missataan ne. Meillä olisi kolmet häät Ruotsissa elokuussa, tosi kurjaa kun ei päästä nyt siis yhtiinkään. Kaverin tuleva vaimo on katolinen italialaisen isänsä puolelta ja kaverin isä puolestaan on luterilainen pappi, häissä tulee olemaan yhdistetty katolinen + protestanttinen seremonia. Nämä kertoivatkin hauskoja ja tragikoomisia anekdootteja keskusteluista, joita olivat erityisesti katolisen vihkipapin kanssa käyneet. Avioliittokasvatusta oli käyty saamassa moneen otteeseen, ja tulevaa rouvaa vannotettu yrittämään parhaansa kasvattaa tulevat lapset kunnon katolisiksi. Monta arvovalta-asiaa oli jo jouduttu käymään läpi. Mahtaa tulla mielenkiintoiset häät; lisäksi Italiasta on tulossa sukua, jotka eivät koskaan ole käyneet ulkomailla ja nyt isä puunaa taloa valmiiksi, näyttääkseen sukulaisille, että Ruotsiin muutto aikanaan oli fiksu päätös ja hyvin on mennyt...

Torstaina käytiin Universeumissa ja Lisebergissa. Universeum oli niin täynnä lapsia, että mua alkoi ahdistaa! Naureskeltiin, että tätäkö se sitten tulevaisuudessa on... Lisebergissa katseltiin kun toiset istuivat tynnyreissä koskenlaskuradassa ja vettä tuli niin alta kuin päältäkin. Satoi meinaan koko ajan. Mä en olisi muutenkaan saanut mennä mihinkään laitteeseen, joten me vaan kierreltiin ja syötiin järkyttävän kamalaa pikaruokaa, josta kuvittelin saavani vähintään jonkun myrkytyksen ja taudin, onneksi en kuitenkaan ja vauvakin jatkaa potkimistaan :)

Perjantaina saatiin vuokra-auto käyttöön ja aloitettiin länsirannikon kierros. Ajeltiin ensin rannikkoa Oslon suuntaan paikkaan nimeltä Kungshamn. Hotelli Kungshamn oli järkytys. Olin vaatinut, että huoneessa pitää olla oma vessa ja suihku - nykyään kun saa pitkin päivää ja yötä juosta vessassa sen verran, etten jaksanut millään ajatusta vessajonoista ja suihkutilojen jakamisesta. Huone annexissa maksoi 895 kruunua (n 95 euroa); siellä oli kyllä oma vessa, mutta se olikin ainoa positiivinen asia koko paikassa. Nettikuvat onnistuivat todellakin hämäämään, sen verran suttuisia olivat. Paikassa haisi ummehtuneelta ja huoneet olivat suoraan 70-luvulta kokolattiamattoineen. Ylestä saunaa oli vaikea kutsua saunaksi seinässä olevine pattereineen. Näytti siltä, että sitä oli käytetty edellisen kerran 70-luvulla. Ja 95 euroa tästä! Käsittämätöntä rahastusta.

Lahden toisella puolella oli onneksi saari nimeltään Smögen, jossa oli oikein viehättävä kalastajakylä ja satama. Nettikuvissa muuten aina paistaa aurinko ja kaikki näyttää superviehättävältä. Todellisuus onkin usein toista kun sadetta tulee kuin saavista... Smögenissä joka tapauksessa mekin saatiin siedettävä sää ja löydettiin tosi mukava kahvila-ravintola. Siellä oli myös paljon sikahienoja purjehdusveneitä Norjan lipun alla. Norjalaiset öljymiljonaarit tulevat siis sinne ökyilemään!

Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa alaspäin rannikkoa, ensin käytiin lounaalla Lysekilissä ja sieltä jatkettiin Orustin saarelle Slussen nimiseen taajamaan. Siellä oli noin 5 taloa, Wikipedian mukaan 62 asukasta ja Slussens pensionat. Tässä paikassa huone oli huomattavasti siistimpi, mutta maksoi 1400 kruunua (150 euroa). Luulisi tuolla rahalla jo saavan luksusta, mutta mitä vielä. Puolipimeä huone kohti parkipaikkaa, ei televisiota, ei parisänkyä, ei nettiyhteyttä - mutta toki oma vessa ja suihku.. Ihan pimeitä hintoja, oikeasti. Paikkaa oli kuitenkin suositeltu meille lämpimästi, joten mentiin siis sinne hinnasta huolimatta. Siellä kylläkin syötiin matkan paras illallinen (joka ei toki sisältynyt hintaan). Siellä oli aidon näköinen puulla lämmitettävä sauna, mutta se ei ollut kesäaikaan henkilökuntaresurssoinnin vuoksi käytössä. Excuse me???? Sauna siis otetaan seuraavan kerran käyttöön kunhan paikassa hiljenee elokuussa. Voi jessus, sanon vaan, ruotsalaiset on HULLUJA. Jos olisimme olleet iso ryhmä, olisivat voineet joustaa, mutta eihän saunaa nyt vaan parille asiakkaalle lämmitetä...

Viimeisenä päivänä ajettiin lounaalle Skärhamniin ja sieltä yöpaikkaan Mollösundiin. Siellä oli paras hotelli, maksoi 1395 sekin mutta saatiin sentään merinäköala. Sääli vain, että satoi ja tuuli niin että ikkunasta tuskin näki läpi mitään :)

Ja sieltä sitten ajeltiin tänään takaisin Göteborgiin ja junalla kotiin Tukholmaan. Kivaa olla taas kotona! Rannikolla oli toki hienoja maisemia, karua luontoa ja upeaa saaristoa, mutta kyllä sade ja yleinen huono sää jonkin verran rassaa. Epäilemättä saaristossa on aurinkoisella säällä todella hienoa. Aika hyvin jaksoin autossa istua, vaikka olenkin aika isokokoinen, matkat olivat onneksi lyhyitä. Ärsytti kyllä, etten saanut syödä graavattua lohta enkä juoda valkoviiniä, joka edes vähän olisi lohduttanut kaiken sateen ja tuulen keskellä...

Tänään alkoi myös 38. viikko (37 kokonaista siis takana) ja kolme viikkoa laskettuun aikaan. Onneksi tyyppi pysyi mahassa matkan ajan eikä tarvinnut turvautua Sahlgrenskan yliopistosairaalaan tai Uddevallan sairaalaan (lähin sairaala koko turneen ajan).

Huomenna mennään tutustumaan synnytyssairaalaan ja keskiviikkona on seuraava neuvola. Nyt alkaa pikkuisen tuntua, että tulisi nyt jo! Kovasti täällä odotellaan. Tosin vielä pitäisi se hoitopöytä ja vähän muutakin tilpehööriä hommata, sekin on suunnitelmissa tällä viikolla.

Tässä lopuksi pari kuvaa reissusta: 1) Slussens Pensionat 2) Kungshamn hotell annex ja 3) Smögen.

Vauvauutisia ja lomamatkasuunnitelmia

Olin tänään ulkoilupuistossa Hellasgårdenissa yhden suomalaisen kaverini kanssa, jolta sain tietää, että hänkin on raskaana. Laskettu aika joulukuun alussa, joten olemme yhtä aikaa äitiyslomalla ainakin sitten ensi kevään ja kesän. Hänellä ikä lähenee neljääkymmentä, joten uutiset olivat enemmän kuin ihania! Nimittäin tuttavapiirissä on eräskin pariskunta, jossa molemmat osapuolet jo neljänkympin yli, ja he ovat saaneet tiedon, etteivät voi saada "omaa" lasta. Muita tuttuja en tiedä, mutta paljonhan näitä nykyään on, ja lapsettomuusriski kasvaa vuosi vuodelta n 34-35 ikävuoden jälkeen (ja varmaan jo sitä ennenkin). Joten oli aivan superkivaa kuulla kaverin vauvauutiset!

Toinen mukava juttu Hellasgårdenissa oli kun tajusin, että siellähän on sauna :) Maattiin tällä kertaa vaan kallioilla ja otettiin aurinkoa, sää oli aika tuulinen eikä edes tehnyt mieli mennä uimaan. En ole tänä kesänä edes käynyt vielä uimassa ja on jo heinäkuu! Kerrassaan surkea suoritus. Päätinkin että Göteborgin reissun jälkeen vien Jn sinne saunaan ja uimaan. Jos siis vauveli on vielä mahassa!

Huomenna siis suuntaamme Göteborgiin. Mennään sinne junalla. Junamatkat maksaa yhtä paljon kuin työkaverini lomamatka Milanoon... no, työkaveri oli varauksineen ajoissa ja totuushan on, että lentäminen on nykyään halvempaa kuin junamatkailu. Ympäristön kannalta kyllä ihan järjetöntä. Ykkösluokka maksoi junassa saman verran kuin 2. luokka, joten ainakin mennään reteesti paremman väen vaunussa :) hih.

Ollaan Göteborgissa perjantaihin, ja sitten on vuokrattu auto ja ajellaan jossakin ympäristössä pe-ma, jolloin palataan Tukholmaan. J on vähän houkutellut Osloon menoa - Göteborgista Osloon on vain 300km - mutta en oikein tiedä onko järkeä kun aikaa on kuitenkin vaan pari päivää. Enkä ole myöskään innostunut ajatuksesta synnyttää Oslossa - norjaksi ;) Mutta saa nähdä, mihin päädytään. Tarkoituksena on ajella max 150-200km päivässä, toivottavasti autossa istumisen kestää vielä jotenkuten tässä vaiheessa?

Verenluovutusta

Luin hna:n blogista, että Suomessa voi luovuttaa istukkaveren veripalvelun kautta hyötykäyttöön. Innostuinpa siitä minäkin. Miksei luovuttaisi, enhän sillä itsekään mitään tee. Miten siis täällä lahden toisella puolen?

Ensinnäkään Ruotsissa homma ei toimi SPR:n kautta, vaan täällä on erillisiä verikeskuksia ja veribusseja, jotka eivät (ilmeisesti) ole mitenkään sidoksissa Punaiseen Ristiin. Toisekseen löysin GeBlodin sivuilta ao vastauksen kysymykseen, jonka joku muukin oli osannut esittää:

Jag läste att i Finland kan man donera blod samband med födsel, alltså man tar blod från moderkakan, som då kan hjälpa t.ex. leukemipatienter. Finns den möjligheten i Sverige? Jag är gravid nu, och i så fall om man kan, ska man anmäla det i förväg till förlossningen/
barnmorskan?

Svar: I flera länder (bl.a. Finland) har man på senare tid byggt upp så kallade biobanker för stamceller från navelsträngsblod. Man tar då tillvara blodstamceller från moderkakan (=navelsträngsblod) och fryser ned dessa för långtidsförvaring. Cellerna kan sedan användas vid behandling av exempelvis leukemi, om annan (vuxen) donator av blodstamceller ej finns att tillgå.
I Sverige har regeringen nyligen beslutat att inrätta en nationell biobank för stamceller från navelsträngsblod, närmare bestämt på blodcentralen, Sahlgrenska Universitetssjukhuset i Göteborg. Verksamheten är under uppbyggnad, och blodcentralen kommer sannolikt att själv helt styra över när, var och hur insamlingen av navelsträngsblod kommer att ske. Initiativet till insamling kan alltså ej komma från enskilda gravida kvinnor.

Oli vähän vaikeaaa ruotsia, mutta lyhyt käännös: ei voi. Hommaa ollaan suunnittelemassa, mutta tällä hetkellä ko mahdollisuutta ei ole olemassa.

Se siitä siis. En toisaalta ole aiemminkaan luovuttanut täällä, vaan tapa jäi muuttaessani Suomesta. Ehkä sitten taas raskauden jälkeen jossain vaiheessa voisi ryhtyä aktiiviksi luovuttajaksi. Mutta kyl vähä harmittaa ku ei nää ruotsalaiset oo siis tätäkään tajunnu.....

Sataa sataa ropisee - lukemista ja mökki-ikävää

Heräsin taas aamulla sateen ropinaan. Eilen sama juttu. Mukavasti alkoi loma pohjoismaisessa kesäsäässä. Toisaalta ei yhtään harmita, kun on kasa leffoja ja kirjoja odottamassa, eikä siis tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, ettei mene ulos vaikka ollenkaan koko päivän aikana. Voi vaan käpertyä peiton alle ja jatkaa lukemista siihen mihin illalla jäi.

Sain VIHDOIN Irvingin loppuun ja nyt ajattelin aloittaa Stieg Larssonin Luftslottet som sprängdes -kirjan, Millennium-sarjan viimeisen osan. Tiedän vaan, että kun sen aloittaa, sitä ei voi lopettaa... Luin ekaa ja tokaa osaa yötä päivää, ja kolmas on kuulemma yhtä hyvä, jollei parempi. Ensimmäistä osaa saa jo myös suomeksi. Kirjoja olisi tullut lisääkin, mutta onneton kirjailija meni ja kuoli kolmannen kirjansa jälkeen. Millennium-sarja on ollut Ruotsin kohutuimpia ja luetuimpia viime vuosina. Jos pidät ruotsalaisista dekkareista, aivan varmasti pidät tästä. Ensimmäinen romaani Men som hatar kvinnor (julkaistu 2005) voitti vuoden parhaan pohjoismaisen rikosromaanin palkinnon Glasnyckelnin v 2006 ja toinen romaani Flickan som lekte med elden voitti parhaan ruotsalaisen rikosromaanin palkinnon v 2006.

Lukemisen lisäksi olen miettinyt ja harmitellut tätä mökkijuttua, enkä käsitä miten täällä voi olla niin vaikeaa päästä saunaan. Kun ruotsalaiset kuitenkin saunoo ihan kiitettävästi (ei verrattavissa Suomeen tosin). En tunne täällä ketään, jolla olisi kotona sauna. Ja mulla on kuitenkin aika monta tuttua, jotka asuu joko omakoti- tai rivitalossa Tukholmassa. Edes niillä, joilla on mökki, ei ole mökillään saunaa! Mitä helkkaria on mökki ilman saunaa?? Naurettava ajatuskin. Ja miten selviän koko kesän ilman saunomista ja uimista? Mulle on ehdoteltu kaikenlaista, kylpylään menoa ja hotellinsaunaa Göteborgissa tai Sats-kuntosalin saunaa, mutta siis haloo, oikeasti eihän noista tule kuin paha mieli. Kun vertaa puulla lämpiävään mökkisaunaan eikä edes pääse järveen/mereen uimaan. Tukholmassa on ilmeisesti joitain yleisiä saunoja, mutta näissäkin uiminen tapahtuu altaassa (kaupungissa jossa on vettä joka puolella!!) ja ainakin joihinkin pitää olla lisäksi jäsen. Tietäskö kukaan mitään paikkaa missä pääsisi kesällä saunaan ja uimaan mereen/järveen Tukholmassa, tell me pliis!