Täällä muuten juhlittiin eilen Ruotsin ja Suomen eroa toisistaan. 200 vuotta sitten Suomi siirtyi Venäjän vallan alle ja Ruotsi menetti kolmasosan alueestaan sekä neljäsosan väestään. Tätä avioeroa nyt sitten juhlittiin Ruotsin eduskunnassa oikein arvovierain, presidentein ja kuninkain. Tämä vuosi on julistettu merkkivuodeksi ja kruunun kolikotkin saavat tämän vuoden ajan ihka oman aiheen, joka kertoo Suomen ja Ruotsin erosta. Kun vaan tietäsi, mikä tässä kuviossa kertoo erityisesti juuri tästä aiheesta? Ehkä sitten Runebergin sanat kolikossa... Postimerkkikin aiheesta on ilmeisesti tulossa.
Aiheeseen liittyen kirjoittaa Maria Wetterstrand, Miljöpartietin toinen puheenjohtajista, mielipideartikkelin DN:ssä otsikolla Klassförakt i Sverige mot inflyttade finnar. Artikkelissa hän vaatii Ruotsilta virallista anteeksipyyntöä suomalaisten huonosta kohtelusta sekä suomenkielen käytön kieltämisestä 1900-luvun Ruotsissa, erityisesti suurina muuttovuosina 1960-70 luvuilla. Olkoon sitten anteeksipyytämisestä mitä mieltä tahansa, faktaa on, että suomenkielen käyttö käytännössä kiellettiin ja tällä evättiin monilta noina vuosina syntyneiltä ja lapsuutensa viettäneiltä oikeus toiseen äidinkieleensä - joissain tapauksessa jopa ainoaan äidinkieleensä. Näitä kielipuolia on Ruotsissa tuhansia. Eikä suomenkielen asema edelleenkään ole mitenkään erityisen vahva Ruotsissa, vaikka täällä asuu peräti 440 000 suomalaistaustaista henkilöä. Ja yhtälailla totta on, että ruotsalaiset tietävät monesti hämmästyttävän itänaapuristaan.
Mutta tietäisiköhän Maria sen enempää, jollei olisi suomalaisen kanssa naimisissa ja viettäisi noin puolet ajastaan Suomessa? Niin tai näin, kannatettava keskustelunavaus.
7 kommenttia:
Ihan totta! Yhdet meidän ensimmäisistä "täkäläis-ystävistä" oli pariskunta (sittemmin perhe), jossa rouva oli toisen vanhemman puolelta suomalainen, mutta hänelle ei koskaan puhuttu suomea, koska se olisi ollut kuulemma "vaarallista". Nykyään hän ei tietenkään osaa kieltä sanaakaan, vaikka perheen toinen kieli onkin suomalaisen isän myötä finska... No, onneksi heidän pikku tyttärensä on päätynyt suomenkieliseen päikkään!
Itse seurustelin aikanaan toisen polven ruotsinsuomalaisen kanssa, ja heppu ei puhunut suomea käytännössä ollenkaan. Molemmat vanhemmat äidinkieleltään suomalaisia, minkä kuuli heidän ruotsistaankin.
Mitä Wetterstrandin artikkeliin tulee, tokkopa kukaan tuollaisiin aiheisiin tarttuu, ellei ole enemmän tai vähemmän ns. oma lehmä ojassa.
200 vuotta on pitkä aika. Koskahan Ruotsi saa Östlandinsa takaisin? Suomalaistuneena ruotsalaisena en laittaisi yhtään vastaan: samaa kansaahan tässä ollaan hyvin, hyvin pitkälti. :)
Tämä kertoo paljon Ruotsin suhtautumisesta meihin suomalaisiin, että oikein JUHLITAAN sitä kun pääsivät Suomesta eroon! =)
Minä myös kiinnitin tuohon huomiota että pistetään bileet pystyyn kun jo 200 vuotta sitten päästiin suomalaisista eroon. Me kuunnellaan internetradion kautta Suomen yleisradiota aika paljon eikä minun korviini ole tuollaista uutista Suomen puolelta kantautunut. Luulisi että Suomessakin moinen asia olisi huomioitu. Olen muuten törmännyt vielä tänäpäivänäkin perheisiin jossa toinen vanhempi on suomalainen ja toinen muun maalainen ja kun ulkomailla asutaan niin lapselle ei haluta opettaa suomea vaan suorastaan häpeillään tätä taustaa. Ihan käsittämätöntä.
Minttu, näin tosiaan on valitettavan usein. Ei liene samassa päikässä Veran kanssa?
Emilia, tuo on minusta erityisen järkyttävää. Jotenkin sen vielä tajuaa, että jos "vain" toinen vanhempi on suomenkielinen, niin on suomi jäänyt opettamatta. Mutta että molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä, eikä lapsi osaa heidän kieltään?? Ihan kamalaa. En osaa edes ajatella tilannetta, että oma lapsi ei puhuisi minun kieltäni. Ja miten huonoa ruotsia sitten kotona on oppinut, kun molemmat vanhemmat sönkkää sitä vieraana kielenä?!
Niin, tokko kukaan tuollaisia aiheita ajattelee edes, jollei ole omakohtaista kokemusta. Mutta kyllähän samassa tilanteessa olivat kaikki muutkin maahanmuuttajat, ei pelkästään suomalaiset. Eikö heiltä pitäisi myöskin pyytää anteeksi?
Suomalaistuneena ruotsalaisena? Yritin miettiä mitä tämä tarkoittaa - onko se siis ruotsalainen joka on muuttanut Suomeen? Njaa, itse en ihan menisi kahta kansaa yhdistämään, aika radikaali teko olisi ;)
TaiNa, juu asiaa voi katsoa noinkin :D
Mimmu, olihan täällä Suomesta koko valtiojohto, eikö siitä mitään ollut mainintaa? Luulisi tosiaan että Suomessa olisi juhlanaihetta enemmän kuin täällä. Ehkä Venäjän vallan alle joutumista ei oikein osata/haluta juhlia?
Mä en kanssa kertakaikkiaan tajua tuollaista ajattelua. Mistä se oikein kumpuaa? Suomalaisten alemmuudentunnosta vai mistä?!
Tästä "juhlasta"... Ruotsissa valittiin vuodelle nimeksi "Märkesåret" eikä esim. jubileumsåret juuri syystä, että Suomen menetys koettiin nimenomaan menetyksenä. - Ei juhlinnan arvoisena tapahtumana.
Anonymous, niin en uskonutkaan missään vaiheessa, että Ruotsissa tätä varsinaisesti ilon asiana juhlittaisiin. Eiköhän nuo olleet vähän ironisia nuo kommentit? Enpä tiedä onko siinä nyt ylipäänsä mitään niin latautunutta koko asiassa, 200 vuotta on kuitenkin pitkä aika...
Lähetä kommentti