Vuoden 2008 aikana luin 24 kirjaa. Näistä 21 luin ennen syyskuun alkua, yhden syksyllä ja kaksi joululomalla. Keronee jotain siitä, miten töihinpaluu vaikutti "lukuharrastukseeni". Tai sitten siitä, miten äitiyslomalla oli hyvinkin aikaa lukemiselle? Tai sitten siitä, että syksyllä lukemani kirja oli huono... ;) Tosiasiassa töihinpaluu vähensi lukemisen minimiin. Tämä vuonna yritänkin saada edes vähän aiempaa lukuintoa takaisin, vaikka sitten netissä roikkumisen kustannuksella.
Jouluna saimme kukin lahjaksi yhden kirjan, lisäksi saimme yhteisesti kirjoja, joista kukin sai valita itselleen. Kirjan luettuaan ne menevät luonnollisesti kiertoon. Itselleni osui Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, jonka luin jo joulun ja häämatkan aikana. Olen aina tykännyt Härkösen tyylistä, siitä lähtien kun joskus yläasteella 80-luvulla luin Häräntappoaseen. Nauroin kippurassa tälläkin kertaa niin että mieskin jo ihmetteli. Milläs näitä sitten ruotsiksi käännät, ei millään... Kuuluukohan Häräntappoase edelleen yläastelukemiston vakioihin?
Joululahjoiksi olen aina toivonut erityisesti suomalaisia kirjoja, niitä kun ei täältä Ruotsin puolelta juuri saa. Toinen lahjapinoon kuulunut kirja oli Virpi Hämeen-Anttilan Muistan sinut Amanda. Sain sen tänään luettua, ja se oli oikeastaan hyvä. Ihastuin ikihyviksi kirjailijan ensimmäiseen, Suden vuoteen, jonka löysin turisti-kirjahyllystä lomaillessamme Vietnamissa Phu Quocissa keväällä 2005. Mikä sattuma! Otin sen siitä matkaan kun ilmaiseksi sai, vaikka olin etukäteen hyvin skeptinen kirjan suhteen (kirjailija näyttää niin kuivalta kuin olla voi - siinäs sain ennakkoluuloilleni kyytiä :). Pidin kirjasta ihan älyttömästi. Myös Hämeen-Anttilan kakkonen, Alastonkuvia, oli mielestäni tosi hyvä, mutta sitten yhtäkkiä kolmannen kohdalla tyyli laimeni ja juoni oli ihan liian ennalta-arvattava. Olen silti uskollisesti lukenut hänen kirjojaan, vaikka neljäs, Sokkopeli oli nimenomaan se syksyllä lukemani huono kirja. Onneksi tämä uusin oli taas parempi. Ehkä se johtui osin siitä, että olen erityisen kiinnostunut 60- ja 70-luvusta yleisestikin?
Mutta jos nyt sitten vaikka tuumasta toimeen, ja seuraavan kirjan pariin!
3 kommenttia:
Voi kun saisin tuon Härkösen uusimman käsiini! En raaskinut sitä ostaa jouluksi, odottelen pokkariversiota. Ruotsissa on yksi nettikauppa joka myy suomenkielisiä kirjoja, todella hyvä valikoima: www.adlibris.se Tuolta me tilasimme joululahjat. :)
Hei. Olin Suomessa joululomalla ja löysin sieltä yhden hupaisan kirjan, Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen. Sopii hyvin meille ruotsinsuomalaisille :o) Sitä on taatusti mukavampi lukea kun asuu täällä Ruotsissa, tietää että mistä se mies oikein puhuu. Mä tykkään!
TaiNa, mä kanssa yleensä ostan pokkareita, ainoastaan jouluna saa lahjaksi kovakantisia.. en raaski maksaa niitä hintoja, sitäpaitsi pokkarit on helpompiakin, kun niitä jaksaa kanniskella mukana. Ainoa ongelma on tosiaan, että suomenkielisillä kirjoilla menee tolkuttoman kauan ennen kuin ne tulee pokkareina. Esim Sofi Oksasen kirjat ei tunnut tulevan pokkareina ikinä, se kakkone Baby Jane ilmestyi jo v 2005 eikä vieläkään pokkarina. Se vähän potuttaa! Täytyy käydä katsomassa tarjonta tuolla adlibriksessa.
Hei Ellas Mirakel, mä sain itse asiassa tuon kirjan vuosi sitten joululahjaksi ja luin sen silloin samantien. Siinä oli tosi osuvia juttuja ruotsalaisista, mutta jotenkin se meni mun makuun vähän överiksi... kiva kun kävit kommentoimassa!
Lähetä kommentti