sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Elämää aurinkorannikolla

Meidän perheen ensimmäinen isänpäivä. Vietetty sitä lökötellen kotosalla, auringossa parvekkeella ja uima-altaalla. Uima-altaan vettä ei tosin ole lämmitetty, joten uimassa ei olla käyty. Käytiin myös lasillisella läheisen hotellin terassilla.

Kämppä on loma-asunto golffarien paratiisissa. Itse en ymmärrä golfin päälle. Kyllähän siinä sinänsä aurinkoa ja liikuntaakin saa. Kenttien kunnossapitoon käytetään kuitenkin aivan järkyttävät määrät vettä täällä kuivuuden vaivaamassa Etelä-Espanjassa. Mitäpä ei tehtäisi rikkaiden brittien ja pohjoismaisten turistien vuoksi... ekologisuudesta viis. Ja ruotsalaisia on siis tietysti täälläkin ihan pilvin pimein. Niitä vaan on aina ja joka paikassa ja niin paljon että ei vaan oikein jaksaisi...

Täällähän ei siis voi tehdä mitään ilman autoa. Joka paikkaan on pitkä matka. Jalkakäytävistä ei ole tietoakaan. Täällä ilmeisesti suurin osa ajaa enempi vähempi hiprakassa iltaisin, miten sitä muuten voisi ulos mennä syömään - kyllähän espanjalainen nyt vähintään pari lasia viiniä ottaa? Taksien käyttö kun ei ole kovin yleistä myöskään. Pari kolaria on meilläkin ollut jo lähellä, yksikin tyyppi ei juuri jaksanut katsella peruutuspeiliin ja meinasi peruuttaa suoraan kyljestä sisään. Just ja just kerettiin alta pois.

Golf-hotelli on meiltä sentään lyhyen kävelymatkan päässä. Jos siis joku ilta jopa päästäisiin ravintolaan asti syömään...

***
ps. eilen äidyin törsäämään Gibraltarilla ja ostin Dolce & Gabbanan aurinkolasit! Melkein hävettää tämmöinen pröystäily (mutta ne oli oikeesti verovapaat eli sain ne "aika halvalla"). Mutta a) eipähän huku ihan heti kun oli niin törrrrkeen hintaiset ja b) olen himoinnut niitä jo pitkään...

2 kommenttia:

ee kirjoitti...

Jos ostan jotain kallista, rauhoittelen itseäni usein laskeskelemalla käyttökertojen ilontuottamissuhdetta. Esim. tyylikkäät nahkahansikkaat eivät ole kalliit, koska Suomessa niitä käytetään niin usein että niiden pitääkin olla nätit, jolloin ilo kivoista hanskoista tulee aika edulliseksi käyttökertaa kohti (50 hansikaspäivää = vähemmän kuin euro päivittäisestä pikkuluksuksesta). Samalla - myönnetään, ei täysin aukottomalla - teorialla uudet aurinkolasisi eivät ole kalliit: niitä voi käyttää joskus talvellakin ja jos ne on kivat, ne tuottaa sulle iloa vielä pitkään.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Loistavaa ee! Tämä on hyvä excuse :D Ja olenhan jo käyttänyt aurinkolaseja kaksi päivää putkeen joten hinta on jo laskenut huomattavasti!