torstaina, marraskuuta 29, 2007
Aamu-uniset
Rakastan näitä aamuja, kun ei ole mihinkään kiire, herätään vähän ja syötetään ja jutellaan ja jokellellaan ja sitten nukahdetaan vielä hetkeksi vierekkäin Veran kanssa. Ei stressiä, ei töihinlähtöä, ei pakollisia menoja, ulkona sataa ropisee ja vieressä tuhisee oma pieni ihana lapsi. Nukutaan vaikka puoleen päivään jos huvittaa. Ah onnea!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voih, olisin jo hyvin valmis vaihtamaan työaamut noihin kiireettömiin vauva-aamuihin.
Arkipurkka, niin monesti kun tuntuu että vauva-arki monissa puheissa ja jutuissa on vaan piinaa... ja meillä taas on suurimman osan aikaa aika ihanaa keskenämme :D Kun vaan oppii ottamaan rauhallisesti eikä järjestä liikaa tekemistä!!
Lähetä kommentti