Verahan on siis tietysti tänään 10 kuukautta, eikä eilen kuten virheellisesti väitin (luulin nimittäin, että tässä kuussa on vain 30 päivää, hohhoh). Tyhjää pää täynnä. Onnea siis satelee yhä useampana päivänä...
Kuljimme tänään kotikulmilla Odenplanilla ja Odengatanilla, ja siis miten mielettömän ihanaa ja rauhallista kaupungissa onkaan ilman autoja!!! Ihan nautti täysin rinnoin tästä harvinaisesta olotilasta. Tänäänhän oli siis Stockholm marathon ja siksi suuri osa keskustaa suljettuna jo muutama tunti ennen maratonin alkua. Kävelymme aikana ei vielä juoksijoita näkynyt, marathon ei ollut vielä alkanut, oli vain paljon kansaa liikkeellä muuten ja pari hassua autoa. Ihanaa!
Maratonin aikana oltiin farfarin kanssa piknikillä Vasaparkenissa ja katselimme samalla kärsiviä juoksijoita. Olihan se nyt paljon mukavampaa syödä juustoa, patonkia, salaattia ja juoda viiniä puistossa kuin hikoilla juoksuradalla :)
2 kommenttia:
Ihan täsmälleen samaa ajattelin eilen Odengatanilla! Ihanan hiljaista, vaikka ihmisiä oli yllin kyllin. Ikkunastakaan ei kantautunut sellaista tavallista rasittavaa jylyä.
Olisipa joka päivä marathon..
Eikö vain Joanna! Toisaalta ei kai kaupunki olisi kaupunki täysin ilman autoja, mutta mutta... oli se silti ihanaa. Että vähän vahemmän voisi tuota liikennettä kyllä normaalistikin olla.
Lähetä kommentti