Edellinen postaus sai aikaan niin voimakkaita kommentteja, että itsekin rupesin pohtimaan tätä kysymystä vielä syvemmin.
Ensinnäkin täytyy sanoa, että pidin kyllä kovasti meidän päiväkodista Suomessa. Siellä oli todella kivoja opettajia ja ohjaajia ja lapsia sekä lasten vanhempia. Vera myös viihtyi siellä erinomaisesti, ja erityisesti pienet ryhmäkoot saavt minulta edelleen kiitosta. Vaikka päiväkoti oli yksityinen, kuului se ketjuun, jossa oli yhteiset pedagogiset tavoitteet.
En koskaan maininnut sukupuolisensitiivisyydestä siellä, joten siinä saan syyttää ihan itseäni. Lisäksi meillä toki oli kahdenkeskinen kehityskeskustelu lastentarhan opettajan kanssa, ja pedagogiset tavoitteet Veran osalta. Toki Suomessakin toteutetaan pedagogiikkaa, kuten ystäväni ansioikkaasti muistutti minua. Täällä vaan lasten päiväkodissa oloa paljolti perustellaan juuri sillä, kun taas Suomessa asiasta ollaan paljon enemmän erimielisiä. Suomessa puhutaan laajemmin, että "päiväkodit ovat säilytyspaikkoja" - oli siinä sitten perää tai ei.
Itseäkin ruotsalaisissa ärsyttää se, että monesti alunperin hyvä asia pilataan viemällä keskustelu äärimmäisyyksiin. Kuten nyt tämäkin, keskustelu jotenkin harhautui aika oudoksi. Eihän päiväkoti oikeasti voi eikä saa päättää onko lapsilla mekkoja vai ei. Mutta monessa asiassa puheen tasolla voidaan asenteisiin vaikuttaa päiväkodissa ja sehän koko homman peruspointti oli. Etenkin jos kotona ei ollenkaan ajatella ko asioita (tai jos ajatellaan "tytöt ovat tyttöja ja pojat pokia", päiväkodilla on sitäkin suurempi rooli
Ja jos ei tällaisiin asioihin puututa eikä keskustella, vaan ajatellaan että se on kotien asia päättää, käy helposti kuten vanhempainvapaiden kanssa. Eli kukin saa itse päättää - siis lopputulos on että naiset pitävät 95% vanhempainvapaista. Eikä se ikinä muutu, jos jonkinlaista pakkoa ei tuoda systeemiin mukaan. Myöskään tätä tyttö-poika jaosta keskustelua ei jotenkin oikein koskaan pidetä tärkeänä, ja niin tilanne pysyy hamaan tulevaisuuteen samana kuin ennenkin.
Samassa keskustelussa päädyin myös miettimään sitä, miten ruotsalaisen koulun taso on niin paljon heikompii kuin Suomessa (kuuluisat PISA-tulokset) ja miten itsekin olen monesti haukkunut ruotsalaista koulua. Mutta kuitenkin ruotsalaiset pärjäävät maailmalla hienosti, isoja tunnettuja yrityksiä, muotia ja musiikkia tulee täältä moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Suomessa on Nokia ja paperi. Insinöörejä. Nyt Angry Birds. Ruotsalaisia merkkejä ei viitsi edes alkaa luetella, niitä on niin paljon... tukeeko ruotsalainen koulu kuitenkin paljon voimakkaammin luovuutta ja itsevarmuutta sekä yrittäjyyttä, vaikkei ehkä pärjää matematiikan tasossa suomalaiselle koululle?
5 kommenttia:
Mä en muuten koskaan ole ajatellut niin, että päiväkoti olisi vain säilytyspaikka. Enkä ole koskaan edes törmännyt sellaiseen keskusteluun. No, en tietysti ole hirveän aktiivisesti päiväkotikeskusteluita edes seurannut aiemmin.
Jäin kommenttisi jälkimainingeissa pohtimaan sitä pedagogiikkaa, että onhan siinäkin tietysti puolensa juuri siltä kannalta, että sitten toimitaan jonkun suunnitelman puitteissa. En ollut koskaan edes ajatellut, että päiväkoti voisi olla paikka jossa vain "oltaisiin". Ehkä itseäni ärsyttääkin nimenomaan se osoittelevuus, jolla kaikkia tavoitteita ym. tuodaan esille. Kyllähän minäkin esim. luen lapselle ja kannustan kaikkeen toimintaan, ulkoillaan jne. ja onhan niilläkin sitten tietysti se kasvatuksellinen puoli. Olen aina vain ajatellut itse, että tämä kaikki on ihan normaalia toimintaa lapsen kanssa ja että päiväkodissakin toimitaan niin. Mutta tietysti päiväkodin työntekijöitäkin on niin moneen junaan ja jos ei olisi mitään raameja, niin metsäänhän siinäkin tietysti mentäisiin.
Mielenkiintoinen pointti sulla tuosta Pisa-menestyksestä vs. menestymisestä ylipäätään. En silti itse usko, että Pisa-tutkimuksissa menestyminen sinällään antaisi heikkoja valmiuksia maailmalla menestymiseen. Ennemminkin niin, että meiltä Suomessa puuttuu kannustavuutta, jota ehkä siellä Ruotsissa sitten paremmin on. Olen kyllä sitä mieltä, että Suomessakin 20-vuotiaiden sukupolvi on ihan erilaista kuin esim. oma ikäluokkani (30-vuotiaat) suhteessa yritteliäisyyteen, globalisaatioon ja työelämään yleensä. Ehkä sieltä kehkeytyy ajan kanssa jotain suurempaakin, mene ja tiedä... :)
Pilami, no näitä keskusteluja ja kommentteja riittää tietysti joka lähtöön, eipä tuo varmaan mikään yleinen ajattelutapa ole. Ehkä se on liittynyt näihin lapsimäärä-keskusteluihin, että kun on liikaa lapsia ei olo siellä päiväkodissa voi olla kovin rauhallista tai laadukasta, eikä hoitajilla juurikaan aikaa per lapsi, vaan lähinnä juuri ns säilytyspaikka päivisin...
Ehkä tuo juuri siinä pedagogiikassa onkin, että on tärkeää että se vaikuttaa siellä taustalla, mutta ärsyttävää jos sitä ollaan koko ajan hulluna tuomassa esiin?
Niin ei , en tosiaankaan ajattele niin että hyvät PISA tulokset korreloisivat huonoon maailmallamenestykseen, ei tosiaan! Ihan hyvinhän Suomellakin on ajoittain mennyt, ja etenkin juuri insinöörivaltaisilla aloilla. Itse ehkä mietin juurikin sitä, ettei huonot tulokset välttämättä korreloi huonoon menestymiseen, vaan siihen vaikuttaa kovin moni muukin asia. Ja sellaistaa positiivista asennettahan Ruotsissa on 100 kertaa enemmän kuin Suomessa. Toki myös suomalaiset muuttuvat ja toivottavasti myös tässä suhteessa :) ...ei vaan tämä persujen voittokulku jotenkin ole rohkaissut uskomaan suomalaisten siihen :(
siis tämä persujen voittokulku ei ole rohkaissut uskomaan suomalaisten muutumiseen ... mutta ehkä niissä 20-vuotiaissa piilee toivo sitten kuitenkin :D ?
Musta on ihana, että täällä (Svedulassa) ei oo niin pahaa kilpailuviettiä, kun Suomessa. Ite oon kärsiny siitä aika paljon. Oon siis tämmönen keskitasolle tippuja. En oikeen ikinä tosi hyvä missään, mutta en niin huonokaan, että apua olis saanu. Ja koska Suomessa, koulumaailmassa, onnistuu vaan jos on tosi hyvä, niin jättäähän se jälkensä tällaseen vähän "herkempään" persoonaan.
Liikuntatunneista voisin pitää jo ihan oman luennon :D se karsea "kapteenit päättää joukkueet" on jostain niiiin syvältä, ellei satu olemaan luokan suosituin tyttö. yäks.
On vaan paljon rennompi ilmapiiri, kun ei tarvii pingottaa koko ajan. Sopii mulle paljon paremmin.
Mitä tulee sukupuolineutraaliuteen.. heh! Noh, ei toteudu kovin hyvin meillä! :D Mä rrrrrakastan vaaleenpunasta ja kaikkea törkeän tyttömäistä. Ja toteutan tätä tyttövauvaan ihan täysillä. Tosin en kyllä ajatellu pakolla tyrkyttää ja itekin oon lapsena menny viipottanu isovelin vanhoissa verkkareissa ja leikkiny pikku-ukoilla ja autoilla.
Mut kyllä ne sukupuoliroolit on Suomessa vielä todella vahvassa. Tosin nyt on kyllä enemmän trendikästä olla poikamaisempi tyttölapsi, ainakin jos vanhemmilta kysytään. Monet mun kaverit tykkää retrokuoseista ja niissä ei paljon pinkkiä näy.
Kyllä mulla varmaan oli joku punanen lanka ja hieno idea kaikessa tässä tekstissä, mut nyt pistän uupumuksen piikkiin, että aiheet ja kappaleet pomppii miten sattuu! Keskiverto kamaa siis! :D
Elli, onko siis Suomessa edelleen tuo "kapteenit päättää joukkueet" systeemi? Ihan käsittämätöntä jos näin tosiaan on. Ne vähän hitaat juoksijat, pullukat tai muuten vaan ei niin urheilulliset on sit aina vikoja jotka valitaan! Uskomatonta simputusta. Mä muistan kans ettei mua koskaan valittu alkupäässä... :)
Kyllähän vaaleanpunaistakin on ihana välillä laittaa :) Mutta mitään Espanjan systeemiä en kyllä meille haluais, ne kun laittaa korviksetkin vauvalle 2 viikkoisena että varmaan näkee että on tyttö kyseessä...
Lähetä kommentti