Edessä ensimmäinen itsenäinen viikoloppu piiiitkään aikaan. Mies meni työmatkalle ja palailee sieltä sunnuntaina. Aiemmin tällaisen tapahtuessa on joko tullut joku kaveri kylään tai olen itse lähtenyt Suomeen. Nyt siis ihan itsekseni monta päivää :) Jotenkin näin vierailla mailla ollessa sellaiseen liittyy ihan eri juttuja kuin aikanaan Helsingissä. Ja itse asiassa Helsingissähän sitä oli koko ajan viikonloppuja yksin!
Miten muuten se tapahtuukaan salakavalasti, että tottuu yhdessäoloon, siihen sellaiseen että toinen on olemassa vaikka olisi suurimman osan aikaa eri huoneessa? Viikolla yksinolo on vielä jokseenkin normaalia etenkin toisen tehdessä sikana töitä, mutta yhtäkkiä kun onkin yksinään kotona viikonlopun niin se tuntuu melkein jännittävältä?! Ja takana on kuitenkin puoli elämää sinkkuna... onkohan sitä jotenkin taantunut?? Joka tapauksessa olen tarkoituksella suunnitellut rauhallista viikonloppua, enkä sopinut juuri mitään menoja. Ajattelin testata, miltä yksinolo tuntuu :)
Vieläkään ei muuten ole tullut vastausta Punaiselta ristiltä. Ihme touhua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti