Kävin eilen hammaslääkärissä. Luulin että hampaassani oli reikä, muttei ilmeisesti ollutkaan. Tosin lääkäri kyseli niin hirveästi että mihin hampaaseen sattuu, minkälaista kipua missä kohtaa, olenko varma että kyseessä on reikä, että mietin onko tosiaankin minun tehtäväni määritellä mikä on vikana? Jo varatessani aikaa hammaslääkärin apulainen tiukkasi puhelimessa moneen kertaan, mihin kohtaan sattuu ja onko se nyt varmasti reikä. Mistä helvatusti minä sen tietäisin,??? Eikö se nyt kuitenkin ole heidän duuninsa selvittää se??
En kai minä nyt huvikseen hammaslääkäriin viitsi tunkea. Sen lisäksi, että se voi tehdä kipeää fyysisesti tekee se myös erinomaisen kipeää kukkarossa. Ruotsissa hammaslääkärit ovat yksityisiä eikä olemassa ole minkäänlaista korvaussysteemiä. Pelkkä tarkastus siis todennäköisesti maksanee n 1000 kr eli 100 euroa. Siis lääkärin arvailu missä vika. Seuraavaksi tulee korjaus, todnäk pari tonnia. Huomenna jatkuu tutkinta ja jonkun paikan korjailu, aikaa varattu tunti, toivon että kokonaislasku jäisi alle kolmen tonnin. Viime vuonna lasku oli 1600 kr ilman reikiä tai mitään suurempia korjailuja, lähinnä hommaan kuului tarkastus, puhdistus ja kiilloitus.
On todella vaikea ymmärtää, miten niinkin keskeinen osa perusterveydenhuoltoa kuin hammashoito voidaan jättää kaiken korvauksen ulkopuolelle. Olen duunissa kysellyt mitä sitten jos ei tosiaankaan ole varaa, on kuulemma 2 vaihtoehtoa: a) ottaa lainaa tai b)ei tehdä mitään, ts. antaa hampaiden mädäntyä suuhun. Köyhät kyykkyyn siis. Ursäkta mig, oliko tämä joku hyvinvointivaltio Ruotsi??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti