torstaina, lokakuuta 02, 2008

Päiväkotiharjoittelua

Päiväkotiharjoittelua on takana kaksi viikkoa ja niin kauan sujuu hyvin, kun isä tai äiti on näköetäisyydellä. Mutta heti kun yrittää vilkuttaa heiheit, alkaa aivan hysteerinen itkeminen. Puoli tuntia oli itkua jatkunut, kun J oli ollut poissa. Pidempään ei olla vielä edes kokeiltu, ja 2 viikkoa on jo tosiaan mennyt. Tämä osoittautui yhtä vaikeaksi kuin olin kuvitellutkin... Onneksi minun ei tarvitse kestää tätä touhua, vaan J hoitaa totuttelujakson. Meidän totuttelut taitaa vaan kestää koko syksyn.. Ja minä kun naureskelin aiemmin ruotsalaisten pitkille päiväkotiin opetteluajoille! Ja nyt sitten itse ollaan juuri siinä tilanteessa, että 2 viikkoa ei riitä mihinkään.

Huhhuh, saa nähdä mitä tästä vielä tuleekaan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!

Itse olen päiväkodissa työskennellyt ja voin sanoa että useimmiten se alku on pienillä aika itkuista... mutta kaikki sopeutuvat ennemmin tai myöhemmin. Pian teilläkin on iloinen ja reipas päiväkodissa kävijä. Tsemppiä!

Elina kirjoitti...

Voi, toivottavasti pian helpottuu. On se varmasti sydäntä särkevää jättää itkevä lapsi päikkäriin. Onneksi teillä isä hoitaa tuon. Ei sillä etteikö se särkisi yhtälailla isänkin sydäntä.
Onneksi se kuitenkin taitaa olla niin, että lopulta jokainen lapsi kuitenkin tottuu päiväkotiin jäämään ja vielä hyvillä mielin.

Elli kirjoitti...

odotas vaan kun se rupeaa itkemään kun se haetaan pois sieltä! :D
siinä se vasta hyvä-äiti olo tuleekin! vaikka tietäähän sen, että se on sen takia kun on leikit kesken.
onneksi meillä tarha oli samassa pihassa, niin sovittiin tarhatädin kanssa, että käyn hakee roskat ja kun oon vieny ne, niin sitten viljami tulee kiltisti :))

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hei anonymous, kiitos lohdutuksen sanoista! Näin on tosiaan moni sanonut, että melkeinpä kaikki lapset itkevät jossain vaiheessa. kuka alussa, kuka sitten muutaman kuukauden päästä kun tajuaa että tämähän ei olekaan mikään leikki vaan pysyvä olotila ;) joten kyllä me ollaan hyvässä uskossa että se siitä lutviutuu, mutta on tämä alku aika sydäntä särkevää...

Elina, niin on tosi kauheeta... onneksi meillä on tosi joustava tilanne tämän syksyn, että voidaan tätä totuttelua jatkaa aika pitkäänkin jos tarvetta on.

Elli, niinpä! Aina on vähän huono äiti olo, teki mitä tahansa :) Hienoa että teillä on noin hyvä tilanne ja että Viljami viihtyy päiväkodissa!