sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008

Maitokuuria ja tasa-arvopohdintaa (ja vähän muutakin)

Viime viikkoisesta mahataudista johtuen meillä on oltu koko viikko maitokuurilla. Ennen niin hienosti alas mennyt ruoka ei maistu, välillä on kyllä vähän yritetty mutta ei. Lääkäri tosin sanoi, että voi mennä parikin viikkoa ennen kuin ruoka alkaa taas mennä, joten emme ole suuremmin huolestuneet, kunhan neste on kelvannut. Nyt viikonloppuna on alkanut luumusose, banaani ja puuro maistua taas pienissä määrin. Makeat siis. Ei mitään "oikeita" ruokia. Toivottavasti tämä tosiaan ei ole mitään pysyvää, ehkä vatsa on vaan vielä sekaisin. Välillä huomaakin ihan, että masuun varmaankin tekee kipeää. Joten eipä tosiaan ole halunnut väkisin syöttää.

Maito on onneksi mennyt ja sitä onkin kannettu kaupasta niska vääränä. Imetyshän tällä äidillä loppui muutama viikko sitten; vielä aamuisin on ollut pientä yritystä, mutta eipä sieltä juuri ole tainnut paljoa tulla joten nyt on sekin hiipunut. Imetyksen lopettaminen sujui sitten aika itsestään, ilman suurempia päätöksiä tai yrityksiä. Olinhan tosin ajatellutkin, että n 6-7 kuiseksi imettäminen olisi luontevaa. Kauan sitä loppujen lopuksi kesti, alkuun kun ei tosiaankaan näyttänyt lupaavalta. Ruotsissa ei juurikaan painoteta imetyksen tärkeyttä enää sen 6kk jälkeen, toki aina mainitaan, että imettää voi ja se on hyväksi myös myöhemmin. Mutta ei siis mitään olisi hyvä imettää -mafiaa kuten ensimmäisinä kuukausina. Tämä johtuu tietenkin siitä, että yleinen ajatusmalli on, että äidin ja isän tulisi jakaa vanhempainvapaat ja sehän ei onnistu jos äiti imettää pitkään. Siksipä oppaissa usein mainitaan, että "ilta- ja aamuimetys näin halutessa on tietysti täysin mahdollista" tai jotain vastaavaa. Eli ei missään nimessä, että täysimetys olisi suotavaa, senhän voisi tulkita, että äidin olisi hyvä olla kotona. Äidin pitää halutessaan voida mennä töihin, kun vauva on 6kk, tämä on ikäänkuin ruotsalaisen mallin perusajatus. On jopa ehdotettu mallia, jossa äidillä on 9kk ja isällä 9kk, ja niitä ei voisi antaa toisilleen. Minunkin pitäisi siis kohta mennä töihin! Eieiei!

Saatiin vihdoin lähetettyä päiväkotihakemus (systeemi toimii vihdoinkin). Jee! Saapi nähdä, ollaanko auttamattomasti myöhässä. Täällä ei muuten todellakaan ole edes keskustelua, että lapselle parasta olisi olla kotihoidossa 3-vuotiaaksi. Sitä käsitystähän Suomessa usein viljellään. Kaipa tätä ajattelua tukevia tutkimustuloksia löytyy, kuten varmasti myös vastakkaisia. Usein lukija sitten tulkitsee tutkimuksia miten itselle parhaiten sopii. Uskon, että jokainen perhe osaa kyllä itse päättää mikä kullekin parhaiten sopii. Eikä se tosiaan aina ole taloudellisesti mahdollistakaan olla kotona kolmea vuotta. Ja minusta ainakin tuntuu jo nyt, että olen aika pihalla työjutuista, kolmen vuoden jälkeen olisi kuin kuu-ukko. Ja tämähän tosiaankin murskaisi täysin ruotsalaisen tasa-arvomallin, koska äidithän ne siellä kotona ovat. Oikeesti. Väitetään mitä tahansa hienoa, näin se käytännössä on.

2 kommenttia:

Viona kirjoitti...

Olen sun blogin varmaan kokonaisuudessaan lukenut aiemminkin, mutta keksin nyt Ruotsiin muutettuani lukea uudelleen aiemmat jutut nyt täällä asuvan ja paikkaan tutustuvan näkökulmasta.

Tämäkin kirjoitus oli hyvin valaiseva: ai, tasa-arvosta se siis johtuukin, että täkäläinen terkkari käy päälle imetysasiassa? Olen ollut ymmällä, koska neuvolasta saadut paperit sanovat ruotsalaisen suosituksen imetyksen suhteen olevan "vähintään vuoden" ja kuitenkin BVC:ssä sanotaan suorastaan syyttävästi joka kerta, että puolen vuoden jälkeen (nyt 10 kk) olisi pitänyt lopettaa. Ja nimenomaan tuo, että halutessani voin aamulla ja illalla imettää mutta ei enempää.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Vadelmia, hauskaa että blogista on ollut iloa ja informaatiota myös! Itsekin luin tämän kirjoituksen enkä edes muistanut koko juttua..! Mutta näinhän se tosiaan olikin!