maanantaina, marraskuuta 01, 2010

Nukketeatterissa

Käytiin muuten eilen Veran ja mummon kanssa nukketeatterissa katsomassa Kani Untuvakerä niminen näytelmä. Oli tosi kivaa! Nukketeatteri Hevosenkenkä on Mankkaalla Kehä II varrella. Vera kävi myös kuukausi sitten mummon kanssa nukketeatteri Sammon näytöksessä, ja nyt on jo varattu kuukauden päähän seuraava visiitti.

Sitten kun muutetaan takas Ruotsiin ei juuri suomenkielistä kulttuuria pääse enää harrastamaan niin yritetään nyt ottaa tästä ilosta kaikki irti. Harmitti vähän etten kerennyt kirjamessuille, mutta joka paikkaan ei vaan jaksa. Ja oli muutenkin viikonloppuna aika paljon ohjelmaa.

Lapset on niin hassuja. Matkalla teatteriin käytiin ao keskustelu mummon ja vaarin kanssa:

Vera: Mummo on äitin äiti. - Joo.
V: Mummo on mun mummo. - Joo.
V: Vaari on äitin isä. Vaari on mun vaari. - Joo-o.
V: Äiti on mun äiti. - Joo.
V: Pappa on mun pappa. - Joo.
V: Vauva on mun vauva. - Ööööh. Nauratti.

Näistä sukulaisuussuhteista on keskusteltu ja ne on olleet vähän vaikeita hahmottaa. Nyt ekaa kertaa tuntuu että aletaan ymmärtää, että äidilläkin voi olla äiti ja isä. Meillä sitten kielellisesti asian tekee hauskaksi kaksikielisyys, vaari on siis äitin isä mutta Veran isä on edelleen ruotsinkielisesti pappa.

Välillä sitä kyllä tajuaa kaiken tämän valvomisen ja väsymyksen keskellä, että miten sitä kuitenkin onkaan onnellinen kun on kaksi niin ihanaa lasta. Kun vaan muistaisi tämän useamminkin, sen kaiken uhman ja inttämisen ja karkuun juoksemisen keskellä. Että pienet lapset, pienet ongelmat. Ja kun mullakin lähipiirissä on valitettavasti monta, jotka kärsivät lapsettomuudesta.

2 kommenttia:

emmi kirjoitti...

Ihana tuo kuva Verasta ja veikasta. Hieman jännitystä tuntuu olevan ilmassa :)

Kiva kuulla, että teillä menee hyvin, väsymystä lukuun ottamatta. Nuo arjen pienet keskustelut on niitä, joita mä odotan. Pitäisi vaan muistaa kirjoitella niitä sitten ylös päivämäärineen. Ja ajattele sitten kun nuo molemmat alkavat höpöttelemään keskenään.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Joo, nykyään pidetään jo sylissäkin, vähän on tosin horjuvaa touhua :)

Harmittaa oikein kun monet jutut on joutuneet unohduksiin kun ei ole kirjoittanut ylös. Eli tosiaankin kannattaa kirjoittaa muistiin! Ihan todella hauskoja juttuja nimittäin on melkein päivittäin.