Hesarissa oli mielenkiintoinen ja aika hälyyttäväkin artikkeli Sitran tutkimuksesta, jonka mukaan pääkapunkiseudulla jo peräti 60% alle 20-vuotiasta on yksityinen sairausvakuutus. Tänään entinen sekä nykyine peruspalveluministeri toppuutti kuntia parantamaan perusterveydenhoitoa, jotta luottamus terveyskeskuksiin ei täysin rapautuisi. Nykyinen ministeri itsekin oli tosin ottanut lapselleen yksityisen vakuutuksen. Vaikea siinä onkaan moittia muita vanhempia samasta.
Meillähän ei ole vakuutusta kummallekaan lapselle. Olemme käyttäneet paikallista terveysasemaa suht ahkerasti, ja olleet siihen erinomaisen tyytyväisiä. Uskonkin, että ns. luottamus terveysasemiin on aikamoisen epämääräinen juttu - moni vanhempi ei itse ole kokeillut edes julkista hoitoa, vaan ottaa suoraan yksityisen vakuutuksen, koska on kuullut että julkinen hoito ei toimi/ on huonoa. "Kyllähän sitä lapselleen haluaa parasta" (ja näin muuten toitottavat myös vakuutusmyyjät, ikäänkuin olisin huono äiti jos en vakuutusta ota).
Tämä alkaa oikeasti olla Suomessa ongelma. Jos "kaikki" (ts. kaikki joilla on varaa) ottavat vakuutuksen, ensinnäkin niiden hinnat nousevat, toisekseen julkista käyttää yhä enemmän vain ns huono-osaiset, julkisen terveydenhuollon taso laskee aivan varmasti ja lopulta me maksamme terveydenhuollosta moneen otteeseen - sekä verovarojen että vakuutuksen kautta. Tätäkö me haluamme? Yksityistä terveydenhuoltoa? Eikö suomalaiset perinteisesti ole olleethyvän julkisen terveydenhuollon ja hyvinvointivaltion puolella?
Mitä olet mieltä?
7 kommenttia:
Mä olen sitä mieltä, että kukin tekee niin kuin lystää. Mä en ole vakuutusta omalle tytölleni ottanut, eikä ainakaan näiden 5,5 vuoden aikana olisi ollut tarvettakaan. Aina ollaan terveyskeskuksesta saatu apu, kun on ollut tarvetta. Pienenä tytöllä oli useita korvatulehduksia ja pari keuhkokuumetta. Asianmukaisesti saatiin lähete korvaklinikalle siinä vaiheessa kun korvatulehduksia oli kolme peräkkäin, putkia ei tarvittu.
Itse olen terveysasemalla töissä ja lasten kohdalla aika herkästi laitellaan kyllä lääkärille ja toki kuunnellaan vanhempien mielipide myöskin. Uskon, että oma vanhempi osaa sanoa, koska lapsen vointi on sen verran huono, että on syytä lääkärin enempi tutkia. Kokeneemmat hoitajat puhuu, ettei nykyajan ihmiset osaa sairastaa. Itse en osaa sanoa kuinka ennen on ollut, mutta kyllä usien tuntuu, ettei ihmiset käytä lainkaan maalaisjärkeä.
Samaa todistan: julkinen terveydenhuolto on yllättänyt meidät positiivisesti! Emme myöskään ottaneet lapsille vakuutusta (oli turhan monimutkaista alkaa käännättämään syntymätodistuksia ja tilaamaan synnytyskertomuksia) ja hyvin on sujunut: terveysneuvonta palvelee, terveyskeskukseen saa aikoja samalle päivälle ja päivystyksestä on selvitty kohtuullisilla jonoilla.
Nyt kolmatta kun odotamme harkitsemme, pitäisikö kuopukselle hankkia ensimmäiseksi vuodeksi maksaa vakuutus, ettei tarvitse ihan pienen kanssa tarvitsisi odottaa tätä vähäistäkään.
Mutta asiaa kirjoitit!
Julkinen terveydenhoito palvelee riittävästi JOS sairaudet / vaivat ovat helppoja ja ilmenevät sopivasti virka-aikaan.
Ongelmallisemmissa tilanteissa (erikoislääkäriä vaativat ja / tai akuutit vaivat) julkinen terveydenhuolto konttaa todella pahasti. Erikoislääkärille pääsee monen kuukauden jonon kautta ja hyvinkin vaikeita vaivoja "hoidetaan" viiden minuutin puhelinajoilla ja pidemmissä sairauksissa lääkärit vaihtuvat koko ajan. Saamaansa hoitoa ei voi myöskään vertailla mihinkään, vaikka virheitä todella sattuu.
Tältä pohjalta en uskaltaisi ikinä luottaa lapseni terveyttä pelkän julkisen terveydenhuollon varaan! Flunssa- ja korvatulehdustapauksissa terveyskeskus on varmaan ihan toimiva paikka, ja tietenkin ihanaa jos ei vaativampaa hoitoa koskaan satu tarvitsemaan!
Reetta kirjoittaa:
Mun mielestä on ihana että on vakuutus, jotta voi itse valita meneekö terveyskeskukseen vai yksityiselle. Me käytetään paljon terveyskeskusta, ja nyt kun tytöllä epäillään reumaa, käymme ilman muuta kunnallisen sairaalan reumapoliklinikalla. Tosin aloitimme asian selvittelyn yksityisellä puolella.
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, korvatulehdusepäilyssä en suosittele lasta terveyskeskukseen viemään, koska vain ja ainoastaan kiikarimikroskoopilla näkee mikä tilanne tärykalvon takana oikeasti on, eli korvalääkäri on oikea osoite silloin. Niin monta väärää diagnoosia olemme saaneet korvien suhteen tk:ssa, että ei vaan enää uskalla luottaa siihen.
Aina olemme saaneet ystävällistä palvelua sekä kunnallisella että yksityisellä puolella, ja molemmissa hoitoon pääsy on ollut nopeaa. Vaikkakin esim. tytölle tulossa oleva magneettitutkimus tehdään kunnallisella puolella vasta 2-3 kk kuluttua (ei ole kiireellinen), kun yksityisesti pääsisimme melko lailla heti.
Olen työssä yksityisessä terveydenhuoltopalveluita tuottavassa yksikössä ja mielestäni on hienoa, että yhteistyö yksityisen ja kunnallisen välillä toimii.
Me ollaan siitä omituisia tapauksia, että meillä on lapsella vakuutus, mutta silti käytetään AINA julkisia palveluja. Vakuutus otettiin odotusaikana kun asuttiin paikkakunnalla missä ei aikuinen ihminen saanut julkisen terveydenhoidon puolelta minkäänlaista palvelua. Influenssaan kirjoitettiin yskänlääkettä ja haukuttiin ajanvarauksessa, ettei tänne saa soittaa, se on joku virus. lapsen kanssa ajan on saanut aina julkiselle puolelel helposti, olipa sitten virka-aika tai ei, pahimmillaan ollaan tarvittu lääkäriä vappupäivän aamuna. Samoin itse sain nopeammin ajan terveyskeskukseen kuin mitä yksityiselle, joten yksityisellä ei olla käyty enää kukaan. Vakuutusta ei kuitenkaan olla uskallettu laittaa poiskaan. Eikä olla tuttavapiirissa todellakaan ainoita jotka näin toimii.
Kyllähän mekin tätä mietittiin, ja jos oltaisiin ajateltu jäävämme Suomeen, ehkä oltaisiin otettukin vakuutus. Tosin mua kyllä myös ärsytti vakuutusmyyjien kommentit siitä miten tarpeellinen vakuutus olisi, mitä kauhukuvia ilman vakuutusta maalailtiinkaan.
Itseä vaan vähän arveluttaa ja pelottaa amerikkalainen malli mihin ollaan menossa. Että hyvin toimeentulevilla on vakuutukset ja muut saa sitten kituuttaa julkisen, "huonomman" hoidon kanssa. Mutta sitten omalla kohdalla jokainen tietysti ajattelee omaa napaansa, ei jotain epämääräistä yleistä hyvää. Kuten itsekin tekisi.
Ja Ipo varmaan on oikeassa liittyen erityslääkäreihin, niitähän ei terveyskeskuksissa juuri ole. Ja virka-ajan ulkopuolella pitää sitten mennä sairaalan päivystykseen, ja siellä kerran tosiaan jonotettiin Veran kanssa pitkään.
Toisaalta myös ehkä me joilla ei vakuutusta ole (tai jotka ei sitä käytä), saadaan hyvää ja nopeaa palvelua omasta terveyskeskuksesta, koska monet menevät yksityiselle, ja näin siis on vähemmän jonoa?
Tiedä häntä, enkä ole varsinaisesti yksityistä hoitoa vastaan, tunnistan vain tendenssin tässä että rikkaiden ja köyhien palvelut eriytyvät. Haluaako keskiluokka enää maksaa julkisien palvelujen ylläpidosta, kun eivät itse niistä hyödy ja joka tapauksessa menevät yksityiselle? Toisaalta teidän kommenttien perusteella samat henkilöt käyttäisivät edelleen molempia, mikä taas on hieno juttu ja varmasti jatkossakin tukee kahden systeemin yhteistyötä.
Lapsillani on vakuutukset. Olen käyttänyt tilanteen mukaan yksityisiä ja kunnallisia palveluja.
Terveysasemalla aikoinaan muutaman vuoden työskennelleenä ja päivystyksen tilannetta vierestä seuranneena, en ole halunnut viedä lastani sinne.
Onneksi on ollut mahdollisuus valita.
Lähetä kommentti