keskiviikkona, joulukuuta 16, 2009

Anna mun kaikki kestää

Nyt vähän kyllä alkaa kaduttaa koko tämä pohjoismainen muuttoharjoitus. Tänään olisi nauranu jos ei ois itkettäny tämä byrokratia. Miten ihmeessä lapsiperheet ylipäänsä voi muuttaa maasta toiseen??

Olemme siis tulossa väliaikaisesti Suomeen, työnantajani olisi halukas lähettämään minut "lähetettynä työntekijänä" vuodeksi. Tämähän on hyvin yleinen käytäntö maailmalla, kun johonkin hommaan pitää lähettää henkilö joksikin aikaa jostain toisesta maasta. Tällöin lähetetty työntekijä pysyy lähettäjämaan sosiaaliturvassa, mutta ainakin minun työnantajani mukaan maksaa veronsa kohdemaahan. Näin siis minä pitäisin kirjani Ruotsissa ja kuuluisin Ruotsin sosiaaliturvaan, samoin Vera. Jos olemme vuoden, tämä kuulostaakin järkevältä - helpommalta kuin irroittautua systeemistä täällä ja ilmoittautui systeemiin Suomessa, ja sitten taas sama harjoitus hetken kuluttua toisin päin. Mieheni pysyy joka tapauksessa Ruotsin sosiaaliturvassa oman yrityksensä kautta.

Mutta ei. Emme ole oikeutettuja päiväkotipaikkaan Espoossa, jos se ei ole virallisesti kotikuntamme. Kävimme tutustumassa mukavaan päiväkotiin maanantaina, päiväkoti on yksityinen mutta toimii ostopäiväkotina ja saa siis tuen sekä Espoon kunnalta että KELA:lta. Vierailun aikana selvisi, että koska tuet menevät kotikuntalain mukaan emmekä siis ole oikeutettuja niihin, meidän pitäisi maksaa noin 950 euroa kuussa päivähoitomaksua. Tästä normaali itse maksettava osuus on 290 € ja loput tukia (160 € KELA:lta ja 503 € Espoolta). Yksityinen päivähoito on hiukan kunnallista kalliimpaa, mutta sen erotuksen maksaa siis joka tapauksessa perhe itse (kunnallinen taitaa maksaa n 230 € perheelle). Tiedättepähän, minkä arvoinen päivähoito Suomessa oikeasti on...

Tänään sitten selvittelin asiaa KELAn kanssa. Ensinnäkin, KELAn täti väitti että voisimme muuttaa ainoastaan Veran kirjat Suomeen. Kirjojen mukaan = virallisesti siis 2 vuotias Vera asuisi yksin Suomessa ja me vanhemmat Ruotsissa. Haloo. En ihan uskonut mutta soitin kuitenkin maistraattiin ja tarkistin - ei, se ei ole mahdollista. Toisekseen, KELAn täti ei tiennyt onko eroa sillä, voidaanko kenties kunnalliseen päivähoitoon saada tukea vaikkei ollakaan kirjoilla Suomessa (kun siis nimenomaan ykistyiseen päivähoitoon ei voida saada). Tämäkään ei ihan käy järkeen, kun kulut loppujen lopuksi ovat kunnalle samat. Lisäksi tuntuu hullulta, että meidän pitäisi sanoa ei yksityiselle hoidolle (paikka on siis jo meidän jos vain voimme sen ottaa vastaan) tämän vuoksi, ja jatkaa jonottamista kunnan puolelle, jossa paikoista on huutava pula. Kehottivat soittamaan Espoon kunnalle.

Tuumasta toimeen, soitin Espoon sosiaalitoimen numeroon jonka netistä löysin. Selitin asiani, ja minut lähetettiin seuraavalle virkailijalle. Maahanmuuttoyksikköön, pakolaisille ja maahanmuuttajille tarkoitettuun. Ei siinä mitään, mutta tyyppi oli täysin ulalla ja vain huonolla suomella sopersi, että tämä on nyt maahanmuutto-yksikössä eikä hän tiedä. Kysyin että voisiko hän ystävällisesti yhdistää minut jonnekin, kun minut nyt oli hänelle lähetetty, hän sanoi vain että ei tiedä minne ja hei vaan. Luuri korvaan. Un-fucking-believable!!

Siinä vaiheessa paloi käämit ja totesin että kai sitä sitten on siirrettävä kirjat Suomeen, vaikkei siinä olisi mitään järkeä.

Soittamaan maistraattiin siis, kun ollaan jo tehty ilmoitus väliaikaisesta muutosta eikä siis pysyvästä, kuten tästä näyttää nyt tulevan. Ja sain kuulla, että maistraattiin on uuden pohjoismaista muuttoa koskevan käytännön mukaan tultava HENKILÖKOHTAISESTI näyttäytymään, kaikki jotka kirjansa siirtävät. Emme siis voi siirtää kirjojamme ennen kuin 29.12. jolloin olemme ihan oikeasti Suomessa ja silloin siis minun ja Veran tulee mennä esittäytymään Tapiolaan (muutamme Kiloon) ja allekirjoittamaan että kyllä me nyt muutamme Suomeen ihan oikeasti. Todennäköisesti emme voi hyväksyä päivähoitopaikkaamme virallisesti ennen kuin tämä proseduuri on selvä.

Miten ihmeessä ihmiset ylipäänsä voivat perheineen muuttaa minnekään??? Jos siis molemmat vanhemmat ovat työelämässä. Ilmeisesti lähetettävän työntekijän systeemi perustuu siihen, että toinen vanhemmista hoitaa kotona lasta, koska siis mitään lapsenhoitotukia ei näköjään todellakaan saa. Vaikea uskoa, että joku Nokian insinööri muuttaisi kirjojaan Indonesiaan vain koska meinaa olla siellä vuoden???!! Tai sitten työnantaja todella maksaa lastenhoidon työntekijän puolesta...?

Ja tässä on siis kyseessä Suomi ja Ruotsi, joista on muutettu edestakaisin vuosikymmeniä. Ehkä lähinnä onkin muutettu Suomesta Ruotsiin ja pysytty täällä, joten Suomi on ihan pihalla kun joku yrittää tulla takaisinpäin...

23 kommenttia:

Kaima kirjoitti...

En ole kokeillut hommaa noin päin, mutta Suomesta Ruotsiin lähetettynä työntekijänä ei ollut mitään ongelmia. Joten hassua jos ongelmia on toisin päin.
Ekana ruotsipäivänä (josta on kohta jo 6v tosin) marssimme koko perhe skatteverketiin ja meidät kirjattiin kirjoille uuteen kotikaupunkiin, vaikka muuttomme oli siis tilapäistä (ainakin Suomen kelalle&maistraatille päin, ruotsin viranomaisista en muista), mutta kotikunta siis kirjautui Ruotsiin. Tämä minusta on selviö, vaikka oletkin lähetetty niin palveluita saadaksesi kirjat on siirrettävä ja sos.turva tunnus saatava.
(Suomesta kotikunta automaattisesti poistuu rekisteristä vuoden poissaolon jälkeen, mutta sillä ei käytännössä ole muita ongelmia kuin HUSin sairaalapalveluja käytettäessä soitin kelalle ja he antoivat todistuksen siitä että olen oikeutettu palveluihin.)

Verot työssäkäyvä maksaa työskentelymaahan ja minä suomen tukia nauttiva maksan tuista verot suomeen. TOSIN jos on alle 1v reissussa niin siinä on muistaakseni omia sääntöjä taas, mutta tässä luulisi työnantajasi auttavan.

Vastaavasti jos on alle 1v pois ei ymmärtääkseni putoa pois Kelan piiristä, vaikka ei olisikaan lähetetty. Ruotsin vastaavaa systeemiä en tiedä, koska en koskaan sieltä mitään tukia hakenut (enkä ymmärtääkseni ollut edes oikeutettu niihin???). Tämä on se sos.turvaan kuulumisosa mielestäni. Erikseen on sitten sosiaali ja terveyspalvelut. Päiväkotimaksuihin saimme tukea&oikeuden siinä missä muutkin ruotsalaiset ja terveysasemalla jonotimme siinä missä muutkin (tai kävimme Suomessa yksityisellä :-)

Summa summarum: Suomesta Ruotsiin lähetettynä pysyy suomen sos.turvassa ja muutto on tilapäistä. Silti kirjat siirretään Ruotsiin ja Ruotsista saa normaalit sos.palvelut paitsi ei päivärahoja (vaikka olen kyllä kuullut että lähetyille on niitäkin maksettu Suomesta saatujen tukien vähennyksen jälkeen)

Oletko ollut yhteydessä Kelan ulkomaanyksikköön? vai palveleekohan he muka vain toisinpäin menijöitä? Itse olen saanut sieltä aina oikeaa tietoa puhelimitse

Nyt testaamme jo toisen EU maan systeemejä eikä ongelmia täälläkään, tosin täällä ei mitään väestörekisteriä olekaan :-)

Tsemppiä muuttoon!

Elvira kirjoitti...

Kahdessa pohjoismaassa ei voi olla yhtäaikaa kirjoilla eli voi olla vain yksi virallinen kotikunta. Pohjoismaiden viranomaiset vaihtavat tietoja keskenään ja muuttoa varten tarvitaan aina ns. pohjoismainen muuttokirja (ainakin ennen oli näin). Kun Suomessa maistraatti saa tiedon siitä, että henkilö on otettu vakinaisesti kirjoille toiseen pohjoismaahan, viedään tämä tieto väestötietojärjestelmään ja sen jälkeen henkilö ei ole enää vakinaisesti Suomessa kirjoilla eli toisin sanoen Suomeen ei jää kotikuntaa. Tällöin ei tietenkään ole enää oikeutettu saamaan kunnallisia palveluitakaan.

Periaatteessa alle vuoden kestävä ulkomailla asuminen voidaan katsoa tilapäiseksi, mutta aika usein nämäkin tulee kirjattua pohjoismaiden välillä vakinaisiksi. Riippuu ihan siitä, mitä henkilö ilmoittaa kohdemaan viranomaisille.

Minttu kirjoitti...

Voitko kuvitella, että täällä joku försäkringskassan tyyppi löisi sulle luurin korvaan vain, koska ei tiedä, kenelle sut yhdistäisi??? En minäkään... :)

Elli kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elli kirjoitti...

Sama homma se oli toisinkin päin. siis sillon, kun viljami ravasi suomen ja ruotsin väliä, ei sillä ollu oikeutta tarhapaikkaan täällä ruotsissa, kun ei voi olla kahdessa eri maassa kirjoilla.
ja ihan yhtälailla täällä pitää skattenilla käydä kirjaamassa itsensä sisään, ei pelkkä puhelu riitä. tosin ruotsiin kun muuttaa lapsen pitää olla syntymätodistus (joka on suomessa ollu sähköinen herra ties kuinka kauan) ja jos on mennyt naimisiin niin siitäkin lippulappunen.
ja eiköhän kaikki maasta maahan muuttavat varaa pari vapaa päivää näiden asioiden selvittelyyn. luulisin ainakin.

onneksi teillä on sentään tarhapaikka varmistunut ja pääsette sinne sitten, kun paperisota on ohi!

ja kyllä mulle on ainakin lyöty försäkringskassanilla luuria korvaan :D

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hei vaan kaikki, kyllä kaikki on selvitetty niin maan perusteellisesti ettei mitään rajaa. Joka paikkaan olen soittanut, niin ulkomaalais-kuin lapsiperheen tuki yksikköönkin. Muualta olen saanut sentään palvelua, vaikken varsinaisesti oikeaa tietoa, paitsi Espoon kaupungilta josta tuli tosiaan luuri korvaan.

Lopputulos on: emme saa oikeutta päiväkotipaikkaan Suomessa mikäli emme ole kirjoilla Suomessa. Suomeen muuttaessa vaikka tilapäisesti kirjat pitää siis siirtää (eikä tietenkään voi olla kahdessa maassa samaan aikaan, jolloin siis poistumme Ruotsin sosiaaliturvasta). Sosturvatunnushan meillä jo on, kun olemme suomen kansalaisia, joten siitä tämä ei voi olla kiinni.

Meidät siis poistetaan Ruotsin systeemistä, tämän olen tarkastanut työnantajajaltani. He ovat olleet kovasti auttavaisia, mutta eivät voi Suomen lainsaaädännölle mitään. Voinen varmaan toivottavasti tulla takaisin Ruotsin systeemiin kunhan muutamme taas Suomeen.

Tukholman tyttö kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tukholman tyttö kirjoitti...

...siis kunhan muutamme taas Ruotsiin piti tietysti sanoa :)

Ehkä mun alunperinkin olisi pitänyt vaan hyväksyä, että kirjat pitää siirtää vaikka olisi vain 6kk, eikä ollenkaan taistella koko asiassa. Tässä työnantaja vaan vakuutti niin kiven kovaan, että parempi ettei niitä siirrettäisi ja jos kyseessä olisi vastaava väliaikainen muutto Ruotsiin, ei kotikuntaa tarvitsisikaan siirtää. Tiedä häntä sitten, jos teillä on toinen kokemus asiasta.

Marsa kirjoitti...

Blogia on ollut mukava seurata, mutta viime aikoina tämä on saanut kummallisia Ruotsi-Suomi -maaottelun piirteitä. Onko niin, että täällä ihmetellään Suomi-junttilaa ja nostetaan jalustalle edistyksellinen, palveleva, kansainvälinen, ihana Ruotsi. Siltä minusta on alkanut tuntua, sillä blogin lukeminen suomalaisena on ollut viime aikoina hieman kiusallista.

En olisi kuuna kullanvalkeana uskonut alentuvani sanomaan tätä, mutta sanon nyt kuitenkin: jos tämä maa on niin ankea peräreikä, niin olisiko kaikkien kannalta mukavampaa, että kävisitte täällä ainoastaan suven hehkeimpinä hetkinä lomailemassa? Kuten osa kommentoijista varmasti tekeekin jo tällä hetkellä.

En ole isänmaallinen, en pidä monellakaan mittapuulla Suomea ihannevaltiona (paitsi rikkaitahan me kaikki pohjoismaalaiset olemme muuhun maailmaan verrattuna), mutta silti alkaa ärsyttää tämä omituinen sävy.

Kyllä Helsingistä saa sushia. Juu, täällä on varmasti asiakaspalveluissa ääliöitä. En kuitenkaan hetkeäkään usko, etteikö Ruotsissa silloin tällöin satu luurin päähän se käytöstavoista vapautettu pöllö tai etteikö lahden puolella olisi kahmalokaupalla sellaisia omia ongelmia, joita Suomessa ei (ehkä vielä) ole.

Luultavasti minun kannattaa lopettaa blogin lukeminen, kun se näin ärsyttää. Teillä on tokikin omaan mielipiteeseenne oikeus, eikä kaikkialle voi kumartaa. Nyt pyllistys kuitenkin tuntuu suuntautuvan teidän tulevaan väliaikaiseen kotimaahanne. Liekö se sitten hirveän viisasta.

Toivottavasti muuttonne kuitenkin sujuu hyvin ja kotiudutte Suomeen. Oikein hyvää jatkoa!

Marsa kirjoitti...

Ja olinkin näköjään sen verran tuohtunut, että kirjoitukseen livahti kirjoitus- ja ajatusvirhe poikineen. Sori.

Nyt muksua nukuttamaan. Jatkoja :)

Unknown kirjoitti...

Minusta on tosi kiva lukea tätä blogia, enkä ole kokenut, että siinä erityisemmin Suomea haukuttaisiin. Kummassakin maassa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa, nyt on vaan sattunut Mari-Johannalle tosi paljon vastoinkäymisiä juuri suomeen muuton kanssa. Toivon todella että muuttonne lopulta sujuu hyvin ja onneksi kaikilla asioilla on tapana järjestyä, luotetaan siihen. Tsemppiä!

Marsa kirjoitti...

Moro vielä,

oli pakko tulla hieman tarkentamaan tuota tuohduksissa kirjoitettua parjausta; se oli varmaankin muutaman häiritsemään jääneen kirjoituksen ja kommentin eskaloitunut tuotos :) Jäin lasta nukuttaessani pohtimaan kirjoituksiasi ja totesin, että olet kyllä melko puolueettomasti ruotinut maiden eroja.

En tiedä kuinka paljon olette aikaa Suomessa viettäneet (en ole niin antaumuksella seurannut blogia ja nyt en jaksa kahlata läpi), mutta kenties teiltä on jotenkin mennyt ohi se, että kyllä se kehitys kehittyy joka puolella, myös Suomessa. Asenneilmasto on maissa varmaankin osittain erilainen, tokihan täällä on vielä haikuja idästä esimerkiksi palvelualttiuden osalta. Sekin asia on kuitenkin muuttumassa, sillä kyllähän joka paikassa aletaan ymmärtää hienovaraisen ja ystävällisen kommunikoinnin merkitys ja edut jokaiselle osapuolelle. En millään jaksa uskoa, että jokaikinen jampasteri Ruotsissakaan (kuvitellaan nyt vaikka Algeriasta saapunut, huonosti ruotsia puhuva ihminen, joka on joutunut asiakaspalvelijaa maahanmuuttopuhelimeen tämän lounastunnin ajaksi ;)) kohtelee vastapuolta aina asiallisesti, käytössääntöjen mukaisesti tai kuten odottaa saattaa. Sellainen se maailma on, ja ihmiset jotka sitä asuttavat.

Ehkäpä minua alkoi eniten nyppimään tuo Mintun jättämä kommentti försäkringskassan asiakaspalvelusta. Anteeksi nyt vain, Minttu, mutta se oli harvinaisen ylimielinen ja alentuva heitto. Ymmärrätkö sen itse? Ehkä försäkringskassassa asia on ymmärretty ja ihmisiä kohdellaan ihmisinä. Voi kuitenkin olla, että jossain toisessa ruotsalaisessa instituutiossa sinäkin satut joskus saamaan luurin toiseen päähän sen väärään ammattiin eksyneen juntin - eikä se silloin liity Ruotsiin, Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan tai kansalaisuuteen. Se liittyy vain ja ainoastaan tämän juntin omaan henkilökohtaiseen junttiuteen.

No joo, eiköhän sanottavat ole sanottu. Toivon Mari-Johanna, että tänne päästyäsi näet edelleen nämä maittemme väliset erot ja iloitset niistä. Ne ovat todennäköisesti kuitenkin rikkaus, eivät hyvää ja huonoa, toivottavaa ja kartettavaa. Ja muistetaan nyt kuitenkin kaikki se, että puhumme Suomesta ja Ruotsista, emme Japanista ja Kongosta. Emme me nyt niin kaukana toisistamme kuitenkaan ole.

Anonyymi kirjoitti...

Me ollaan muutettu aina kirjat, kun ollaan muutettu maasta toiseen (= Jenkkeihin, Ruotsiin....) vaikka ollaankin oltu lähetettyinä työntekijöinä. Koska loppujen lopuksi, ei koskaan tiedä, kuinka kauan toisessa maassa oleskelee (jos on töissä). Eli kirjat vaihtoon vaan!

Ja kuka on sanonut, että muutto maasta toiseen on helppoa? Vaikka minun mielestä muutto Östermalmilta Stocksundiin 8 km oli vielä rankempaa kuin 2 kertaa muutto Atlantin yli ja kerran muutto Jenkkien länsirannikolta itärannikolle, niin tuskin se helpompaa on muuttaa Pohjoismaasta toiseen. Tsemppiä! Kaikki järjestyy, mutta pitää vaan selvitellä asioita, jotka vievät aikaa. terv. Anu

Anonyymi kirjoitti...

Niin, no yleensähän maiden välillä muutoissa ei näitä ongelmia ole (viitaten heittoosi Nokian insinööristä, joka muuttaa Indonesiaan), koska tällä tasolla oleva lasten päivähoito ja erityisesti siihen saatavat tuet, ovat pitkälti pohjoismaiden välillä muuttavien "ongelmia".

Mutta tsemppiä kaikkeen, säätämistähän ovat aina nämä maiden välillä muutot (ja muutot yleensäkin ;-).

Tukholman tyttö kirjoitti...

Onpas tänne tullut kommenttia! Kiva! Ja ihan hyvä jos herättää ajatuksia ja ärsytystäkin :)

Älä silti Marsa lakkaa lukemasta :/ Ainahan tää blogi on ollut Suomi-Ruotsi maaottelua. Siihen asti kun alettiin muuttoa suunnittelemaan koin olevani aika puolueellinen Suomea kohtaan, aina vertailin miten Suomessa on paremmin ja unohdin usein ne Ruotsin hyvät puolet. Nyt sitten muuton myötä on silmät avautuneet sen suhteen ettei Suomi tosiaankaan ole mikään onnela... muttei nyt ole ollut tarkoitus esittää että Ruotsikaan sitä olisi - ei todellakaan! Samaa byrokratiaa täällä on ja tosiaan epäystävällisyyttäkin, mutta tässä kohtaa sitä ei vaan ihan huomaa ja on jo kerennyt unohtamaan mitä se oli silloin alkuun kun muutti tänne... Esim jos täällä yrittää sadaa palvelua kielipuolena on se aika vaikeaa. Uskon että Suomessa suhtaudutaan positiivisemmin siihen ettei ulkomaalainen osaa suomea kovin hyvin - Ruotsissa oletetaan että pitää osata ruotsia (paitsi jos on jenkki on ihan ok että puhuu amerikkaa ;)

Marsa, ei Suomi tosiaankaan ole ankea peräreikä :) eihän me muuten oltaisikaan tulossa! Tässä nyt on ollut vähän kaikkea kommervenkkiä, ja varmasti vaikuttaa se ettei itsekään ole ihan varma onko tekemässä oikeaa ratkaisua... vähän hirvittää nimittäin, kun tajuaa miten sitä on tottunut jo tähän eloon täällä.

Näinhän se on, että aidan takana on usein vihreämpää - niin kauan kun on täällä, tuntuu että Suomessa asiat on paremmin, mutta nyt kun katsellaan sinnepäin alkaakin arvostamaan ruotsalaisuutta... mutta se täytyy sanoa, että kyllä tämä oikeasti on kansainvälisempi kaupunki (nimenomaan Tukholma vs Helsinki, pääkaupunkien ulkopuolella ei liene niin suurta eroa). Mutta se nyt vain on niin, hyvässä ja pahassa. Ja jos kerran päättää muuttaa Suomeen niin sen faktan kanssa pitää osata elää :) Ja me ollaan tosiaan Suomessa usein, parin kuukauden välein, ja kesäisin usein pitkään - joten kyllä aika hyvä tatsi vanhaan kotimaahan on pysynyt...

Ajattelin kyllä jatkossakin ruotia Suomen ja Ruotsin eroja, kun se on ollut blogissa aikalailla jujuna - saa nähdä kumman puolelle tämä maaottelu kallistuu :) toivottavasti pysyt Marsa matkassa mukana ja kommentoit jos menee liian överiksi!!

Reetta, kiitos! Huoh, kyllä se varmana tästä...

Anu, mun olis vaan pitänyt luottaa omaan vaistoon eikä kuunnella työnantajaa. Eli kirjat vaihtoon vaan, siitä tuli vähän turhankin iso kysymys tässä :) Joo, varmaan meilläkin suurempi muutos lopulta on tämä muutto kaupungista "lähiöön" kuin Ruotsista Suomeen!!

Anonymous, niin kyseisissä maissa työnantaja ehkä korvaa palvelijan ja lastenhoitajan kotiin. Siinä ei vastaavaa tarvitse miettiä.

Mutta summa summarum, ehkä se nyt olisi pitänyt itsekin tajuta, että onhan tässä oma byrokratiansa, eikä tuohtua niinkin vähästä :)

Minttu kirjoitti...

Marsa, ymmärrän, että lyhyt kommenttini saattaa aiheuttaa ärsytystä. En kuitenkaan todellakaan tarkoita, että Ruotsi olisi mitenkään "parempi" paikka. Palvelukulttuureissa on eroja, mutta jos nyt otetaan esim. tuo luurin lyöminen korvaan (= puhelun päättäminen kauniimmin sanottuna) niin täällä en voisi kuvitella, että niin tapahtuisi oikeastaan missään tilanteessa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saisit palvelua tai hoidettuasi asiasi. Pahimmillaan täällä pääty palloteltavaksi puhelimessa ihmiseltä toiselle, jotka kaikki ovat erittäin tai melko ystävällisiä ja joille saat uudestaan ja uudestaan selittää asiasi. Hyvinkin voi käydä niin, että kukaan ei osaa auttaa ja joudut lopulta luovuttamaan itse. Suomalaiseen tyyliin kuuluu, että jos sut yhdistetään jollekin, kyseinen henkilö osaa oikeasti auttaa sinua, etkä päädy palloteltavaksi "yhdistän sinut edelleen" -leikkiin.

Siis ei, en pidä Ruotsia parempana - päinvastoin olen alkanut arvostaa täällä asumieni vuosien aikana suomalaista suoraa toimintaa ja konstailemattomuutta erittäin paljon. Välillä tuntuu, että täällä "palvelualttius" on vain pintaa ja joskus selkeiden suorien vastauksien saaminen todella kiven takana. Mutta pysyn silti tiukasti mielipiteessäni - en voisi kuvitellakaan, että viranomainen täällä päättäisi puhelin siihen, että ei tiedä kenelle yhdistäisi. :)

Marsa kirjoitti...

Heippa hei vielä kaikille,

en varmaankaan lakkaa blogia lukemasta. Saatan ehkä vältellä kommentoimista väsyneessä, helposti provosoituvassa tilassa :)

Sen olen tätä blogia lukiessani huomannut, että yllättävät isänmaallisuuden purskahdukset saavat minusta vallan, jos koen jotkut kommentit kritisoinniksi Suomea kohtaan. Miksi, sitä täytyy ehkä vähän pohtia. Koska älytöntä se on: kritiikki ei koske minua, minun persoonaani, minun perheenjäseniäni, ystäviä tai tuttaviani, en vietä itsenäisyyspäivää, pidän Suomea itsekin monella tapaa ja usein sinä perimmäisenä peräreikänä - miksi siis ärsyynnyn? Ehkä se kuitenkin osuu johonkin henkilökohtaiseen kohtaan: olenhan itse valinnut tämän asuinmaakseni, joten olenko tyhmä, kun en muuta pois? Tai muuta vastaavaa. Tavallaan se olenkin minä, joka on se juntti, jonka kotikaupungissa ei ole harrastuksia, sushia tai asiallisia virkamiehiä. Paitsi että on, ainakin kahta ensimmäistä ;) Jotenkin se vain on niin, että vain vammaiset voivat kertoa vammaisvitsejä, vain tummaihoiset käyttää itsestään n-sanaa ja vain maan omat kansalaiset haukkua maataan. Vaikka eihän tuossakaan mitään järkeä tietenkään ole.

Minttu, ymmärrän pointtisi oikein hyvin, kun sen noin avaat. Selityksistään irroitettuna se oli minusta niin alentuva, että näin punaista. Eikä siinä mitään, tätähän netin ihmemaassa tapahtuu koko ajan. Mutta minäkin olen edelleen sitä mieltä, että kyseessä ei ollut virkamies, vaan joku huono-onninen jampasteri, joka ei osannut, kyennyt tai halunnut ja toimia asiaankuuluvasti, vaan otti lähestymistavan joka on tyypillinen kenties hänen omassa (vanhassa?) kotimaassaan. Suomalainen hän ei ilmeisesti ollut? Tässäkin maassa virkamiehillä on tietyt vaatimukset kielitaidon ja palvelun suhteen ja nyt taisi luurin päähän osua jotain aivan muuta. En nimittäin minäkään pysty kuvittelemaan, että tässä maassa tulisi valtion virkamieheltä puhelinta kuulottimeen. Jos tulisi, ei asia minun osaltani jäisi siihen. Uskon kyllä, että Ruotsissa palvelu taidetaan ystävällisyyden ja asiallisuuden osalta paremmin, joten point proven ja asia munun osaltani aivan käsitelty ja kiva :)

Ja vielä lopuksi: minusta sekä suomalaiset että ruotsalaiset menevät järjestään ja aina metsään siinä, että edes lähtevät vertailemaan Helsinkiä ja Tukholmaa. Kuten sanoin, emme ole Japani ja Kongo, mutta joltain perimmäiseltä luonteeltamme kuitenkin aivan erilaisia. Minä en esimerkiksi koskaan lähtisi väittelemään siitä, onko Tukholma kansainvälisempi kaupunki kuin Helsinki. Ihan varmasti se on. Mutta mitä Tukholma siinä sitten voittaa, kun voittona se aina kerrotaan? Tahtoisin uskoa, että sen minkä Helsinki "häviää" kansainvälisyydessä, voittaa se omassa äänessä, luonteessa ja fiiliksessä. Ystäväni opiskelee Tukholmassa tanssia ja hän sanoi jostain keikalla näkemästään bändistä näin: "Ne olivat tosi kauniita, todella tyylikkäitä ja soittivat hyvää poppia. Mutta kun ei niissä ollut mitään, niin en jaksanut kuunnella." Ja eikä siinäkään mitään, maailma tarvitsee kauniita ja positiivisia ruotsalaisia poppareita, samoin kuin persjalkaisia, apatiaan taipuvaisia suomalaisrokkareita.

Äh, tästä uhkaa tulla lavea, pitkä ja älytön lätinä jostain, jonka punaisen langan kadotin jo vuonna -99. Lopettelen siis, ja jatkan blogin lukemista ihan kuin ennenkin. Voimia muuttoon, valoa kohti. Täällä on parikymmentä astetta pakkasta ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Ei pöllömpää.

Anonyymi kirjoitti...

Ja vielä Indonesia-asiaan kommentoinut anonyymi jatkaa. Pääpointtini ehkä oli kuitenkin se, että kannattaa arvostaa noita tuettuja hoitopaikkoja ihan todella. Jossakin virastossa käyminen on kuitenkin pieni hinta siitä, että laadukas hoito maksaa alle 300 kuussa. Itse en asu sen kauempana kuin Englannissa ja täällä alle kolmevuotiaiden hoito on täysin vanhempien maksettava. Eli yli tuhat puntaa kuussa saa pulittaa. Eikä kaikki työnantaja sitä tosiaan tee.

TaiNa kirjoitti...

Kyllä me ainakin teimme ilmoituksen maistraattiin netin kautta viikkoa ennen muuttoa, eikä tarvinnut käydä henk.koht. paikalla enää näyttäytymässä.

Mietin tässä, miten jossain voi oikeasti olla noin törkeän hintainen päivähoito?? Eihän edes Englannissa päivähoito maksa noin paljon! 8-O

Anonyymi kirjoitti...

Iso-Britanniassa alle kolmevuotiaiden hoitoa kodin ulkopuolella ei tosiaan siis tueta millään tavalla. Eli yksityisille päiväkodeille maksetaan todellisten kulujen mukaan. Ja kun esim. alle kaksivuotiaita on kolme per hoitaja, niin sinänsähän se ei ole ihme, että päiväkodit veloittavat ainakin Lontoon alueella tuollaisia summia. Täällä täytyy todella miettiä, kannattaako molempien vanhempien käydä töissä, eli jääkö palkasta verojen ja päivähoidon jälkeen enää mitään järkevää käteen.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Marsa, tuo no ihan totta, vain suomalainen saa haukkua Suomea :D koska olen suomalainen saan sen tehdä, mutta auta armias kun ruotsalainen mieheni arvostelee Suomea tai suomalaisia, olen heti puolustusasemissa! Niin se ihmismieli toimi…

Puhelimeen vastannut ei tosiaan ollut alkuperäinen suomalainen, joten hyvin saattaa olla että luuri osui vahingossa jollekin vahtimestarille tai kahvinkeittäjälle joka joutui paniikkiin kun kysymys oli niin outo.

Kirjoitinkin jo tuosta Helsinki vs Tukholma aiheesta uuden kirjoituksen kun jäin sitä miettimään. Ruotsalaiset ei tosin tätä vertailua harrasta, kuten blogitekstissä totesin täällä tuijotetaan omaan napaan siinä määrin, ettei kelleen tulisi pieneen mieleen verrata ihanaa Tukholmaa johonkin kurjaan tuppukylä Helsinkiin (hiukan kärjistäen). Harva ruotsalainen edes on Helsingissä käynyt, kun taas helsinkiläisistä Tukholmassa on käyneet kaikki… siis vain alemmuudentuntoiset suomalaiset harrastavat tätä vertailua!

Minäkin rakastan suomalaista alakuloista musiikkia enkä vaihtaisi sitä kuunapäivänä ruotsalaiseen tusinapoppiin! Vaikka juu, kyllähän täältä tulee muutakin kuin tusinaa, mutta suomalaisessa musiikissa on ihan oma vireensä – jota ruotsalainen ei vaan ymmärrä. Eilen bileissä tosin soitettiin täysillä Annikki Tähteä :)

Kiitos toivotuksista, kyllä tämä tosiaan tästä! Pian on joulu ja sitten alkaakin tulla valoisampaa…

Päivähoitoon liittyen, näin todella. Itse kansainvälisessä firmassa töissä ja läheltä näen, miten eri asemassa me ollaan samassa hommassa eri maissa. Pohjoismaat on todella esimerkillisiä tässä , ja monessa muussakin kysymyksessä. Ruotsissa hoito maksaa 1280kr kuussa (130 euroa) joten voi myös väittää että kaikki on suhteellista ja myös 300 euroa on aika paljon… Toisaalta Briteissä ja USA:ssa käytetään laajasti hyväksi halpaa au pair työvoimaa juuri tästä syystä, koska halpoja hoitopaikkoja ei ole ja au pair on halpa vaihtoehto.

TaiNa, en tiedä onko käytäntö muka tässä välissä muuttunut (eihän teidän muutosta edes ole kovin kauaa?), mutta siis nyt ei voi tehdä netin kautta kuin väliaikaisen muuttoilmoituksen. Kirjat pitää mennä muuttamaan paikan päälle.

Ei se tietysti ole noin törkeän hintainen kuntalaiselle, siitä vaan näkyy mitä päivähoito oikeasti maksaa. Siis kaikki päivähoito. Se mistä kuntalainen maksaa 290 euroa, maksaa oikeasti 950, mutta ei sitä kukaan ajattele kun ne tuet automaattisesti menee päiväkodille. Suomalaiset (ja ruotsalaiset) suhtautuu saavutettuihin etuihin usein niin, että ne unohdetaan. Uskotaan että päivähoito kuuluu asiaan. Mutta kyllä se kunnankin päivähoito tuon maksaa, ehkä 60 euroa vähemmän, kun siitä maksetaan työntekijäkulut ja ruoat ja tilat jne. Eli ei tuo ole sen kalliimpi kuin mikään muukaan päiväkoti (tai no juu se 60 euroa kalliimpi kuin kunnallinen).

Joku aiemmin pohti täällä sitä, että ottaisi hoitajan kotiin, ja siihen totesinkin, että hoitajan kulut on jotain aivan muuta kuin tuettu päivähoito. Vaikka hoitajalla olisi usempiakin lapsia, täytyy lapsia itse asiassa olla ainakin 5-6 (5 X 300 euroa, 1500 euron palkka ei vielä ole kummoinen plus siihen tulee työnantajamaksut päälle) ennen kuin ollaan edes lähellä samoja summia kuin kunnan tukema päiväkotihoito. Tai ehkä tähänkin itse asiassa nykyään saa kunnan tukea?

Edelleen totean, että Briteissä monet perheet ottavat au pairin jotta vanhempien työssäkäynti onnistuisi (itsekin olen ollut Briteissä erittäin keskiluokkaisessa perheessä au pairina 6 kk vanhalle tytölle, kun olin 19v… itse nyt äitinä kauhistelen kyllä tätä!)

Anonyymi kirjoitti...

Todella, vielä lukijasi Briteistä toteaa, että au pair saattaa olla halvempi vaihtoehto, mutta henkilökohtaisesti en ole ollut valmis jättämään lastani nuoren ja mahdollisesti kokemattoman tytön hoitoon. Useamman kuin yhden lapsen kanssa jo ammattitaitoinen nanny kotona saattaa hyvinkin tulla päiväkotia halvemmaksi.

Kiitos muuten kivasta blogista, en ole ennen kommentoinut mutta seurannut jo jonkin aikaa!

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hei anonymous, unohtui sanoa että kiva kun tosiaan kävit kommentoimassa ensimmäistä kertaa! Päiväkotimaksut briteissä ja oikeastaan melkein missä tahansa muualla kuin pohjoismaissa ovat tosiaankin aivan hurjat. Olkaamme iloisia veronmaksajia ja onnellisia pohjoismaisesta systeemistä, niin kauan kuin meillä se on!!