Tällä viikolla on totuteltu ja opeteltu uuteen ruokailurytmiin. Eli ruokailua ei useammin kuin 4 tunnin välein yöaikaan, mielellään 5-6 tunnin välein. Silti joka yö on kuitenkin herätty vanhasta tottumuksesta 3 tunnin välein ja tuijoteltu kopasta ja jokellettu ja ährätty vähintään puolisen tuntia keskellä pimeintä yötä, yleensä noin kolmen aikaan. Yörytmi menee siis näin:
Nukkumaan klo 19.00 ja 20.00 välillä
Ensimmäinen syöttö klo 23.30-00.30 aikaan
Yritys saada ruokaa 2.30-3.30 aikaan, tuttia ja taputuksia, yleensä takaisin uneen, välillä luovutus klo 3.30 ja syöttö
Syöttö joskus 4 ja 6 välissä
Unta palloon n 8.00-8.30 asti
Hereillä, mahdollisesti syöttö ja sängyssä loikoilua
Parhaassa tapauksessa takaisin uneen ja unta n. 10.00 asti
Tämä kello kolmen keekoilu kyllä vähän rasittaa. Neiti nukkuu päivisin edelleen suht pitkiä unia ja pärjää ilman ruokaa hyvinkin 5-6 tuntia. Miksi siis yöllä joku sisäinen kolmen tunnin kello herättää vaatimaan maitoa?
Eilen yritetiin itse tehtyä porkkanasosetta, ei mennyt kaupaksi. Tänään maistettiin ekaa kertaa purkkiporkkanasosetta, se olikin melkein succé. Sitä siis lisää.
Perjantaina äiti oli siis töiden joulujuhlissa. Ekaa kertaa "kunnolla ulkona" sitten, no siis yli vuoteen... ja eilen väsytti ja sattui päähän. Vaikka ei edes mitenkään hulvattomasti tullut juhlittua. Mutta ihan tarpeeksi myöhään ja ilmeisesti ihan tarpeeksi paljon kuitenkin. Aamulla meinasi rintamus räjähtää ja pää räjähtää. Että ei ehkä ihan heti uudelleen. Muuten oli kyllä ihan mukavat juhlat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti