Huomenna se alkaa. Duuni. Jännittävää. Ja kivaa. Ja kivaa saada nähdä miten täällä kotona pärjäillään ilman minua. Että mieskin vihdoin jää kotiin lasten kanssa. Mutta kohta pitää mennä nukkumaan jo että jaksaa... kestääkö sitä ilman päiväunia?
Tapasin muuten kirkonkerholla perjantaina suomalaisen äidin, joka oli ollut sairaanhoitajana hommissa Suomessa 3kk. Hän kertoi että se riitti - kuulemma Suomessa sairaalassa on puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Ruotsissa ja tästä syystä hän joutui tekemään epäeettisiä valintoja sekä hommia, joihin hän koulutettuna sairaanhoitajana ei Ruotsissa olisi joutunut.
Miten tämä voi olla mahdollista?! Toki tämä oli vain yhden henkilön näkemys perustuen muutamaan eri työpaikkaan, mutta toisaalta eipä kaikki jutut suomalaisesta sairaanhoidosta ihan tuulesta temmattujakaan voi olla. Voiko Ruotsissa olla varaa niin paljon parempaan tasoon?
2 kommenttia:
No niinpä. Ja Ruotsissa on sitäpaitsi mukavampi työilmapiiri. Itse kaipaan takaisin, mutta kahden erityislapsen kanssa se olisi lapsille hankalaa muuttaa sinne. Tästä on ollut juttua myös täällä http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194687207062/artikkeli/ruotsalainen+rennompi+tyoilmapiiri+houkuttelee.html
ja täällä http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/11_2009/muut_artikkelit/tyohyvinvointia_etsimassa/
Pitäisi ehkä muuttaa Tornioon, koti Suomen puolella, mutta työt Haaparannassa :)
Laura, aika hurjaa että maiden välillä on niin isot erot. Enpä olisi uskonut. Mutta kyllähän Suomen sairaanhoidosta kuulee useimmiten vaan negatiivista kommenttia...
Lähetä kommentti