Huhhuh mikä viikko. Välillä sitä ajattelee, että onkohan tämä ihan kreisiä että näitä töitä on näin paljon. Toisaalta osittain niitä on niin paljon, koska on hommissa niin uusi, että kaikkeen menee kaksinkertainen aika. Enkä ole ruotsinkielinenkään, täydellisen ainakaan, joten tekstin muotoilukin lienee hitaampaa kuin natiivilla. Mutta silti... alkuviikosta olin kaksi päivää työmatkalla Göteborgissa ja siellä tuli tehtyä 12 tuntia töitä per päivä. Sitten mies oli työmatkalla Suomessa to-pe joten kotona oltiin molemmat siis keskiviikkona... tänään onkin sitten otettu tosi lungisti, kun mihinkään ei ole ollut kiire. Vera oli isänsä kanssa katsomassa Röjär Ralf, mikä mahtaa olla sen nimi Suomessa?
Huomenna on Vidarin ensimmäiset synttärikutsut - tosin mennään koko perhe, kun Vera on synttärisankarin isosiskon kaveri. Oli ihan liikkistä saada kutsu 3 v synttäreille, tuntui ihan uskomattomalta että Vidar sai jo kutsun! Mutta onhan Vidarkin jo 2½. Katseltiin vanhoja videoita kahden vuoden takaa, ihan käsittämätöntä miten moista ei edes muista...
Vidaria on ollu tosi hankala saad nukkumaan viime aikoina -tilanne on siis kääntynyt aivan päälaelleen. En edes ajatellut asiaa, ennen kuin ystäväni jolla on aikuisia lapsia, totesi että "aika jättää väliin päiväunet??" kun tajusin että just! Aivan! Päiväunet... miten pahvi sitä voikaan olla? Eikö siitä ekasta lapsesta muista mitään??? Nyt sitten aletaan testata lyhyempiä päiväunia. Kokonaan ilman ei vielä voida mennä.
2 kommenttia:
Meillä kans kohta 2,5-vuotta täynnä ja varsinki nyt, kun on paljon kotona löhöömispäiviä niin päikkärit jää helposti välistä.
Meillä tosin on alkanu nyt välillä tulemaan ihan kauheita yöraivoja! Rasittavaa!
Siis aivan mieletön uhmaraivo iskee ku salama kirkkaalta taivaalta ja yks lyö ja potkii ja nipistelee ja huutaa.
Viime yönäkin teki tätä kahdesti ja kaipasi sit jotain lelua tai jotain mikäli ymmärsin sen rääkynän seasta.
Umpiunessa tuntuu kyllä olevan, kun ei oikeen mikään tepsi ja sit se loppuukin ihan yht'äkkiä.
Tosin päivälepo me otetaan aika usein, kun pitää päästä vähän pitkäkseen tän mahani kanssa :-D Eli äiti pelaa puhelimella pasianssia ja pikkuneiti tuijottaa vieressä maaten, joskus nukahdetaan, joskus ei.
Voi teitä! Tsemppiä! :) Pian ollaankin samassa koulussa sitten :)
Lähetä kommentti