Onpas yllättävää, että Suomessa velloo jälleen kerran kotihoidontuki keskustelu ja professori Liisa Keltikangas-Järvinen on kaivettu framille laukomaan totuuksia siitä, miten lapset häiriintyvät, jos heidät viedään hoitoon alle 2-vuotiaana. Katselin tänään (tai oliko eilen) ulos tulleen haastattelun netistä, vaikkakin ärsytyskäyrä nousi muutamaan kertaan sataan (ja tiedostin sen kyllä myös etukäteen), mutta halusin tietää mitä hän oikeastaan sanoo. Ja kyllä! Hänen suustaan pääsi mm seuraavanlainen lause "siinä tapauksessa äitikin voi palata työelämään ilman syyllisyyttä", ja kyseessä oli siis pari vuotiaan laittaminen perhepäivähoitoon /3 vuotiaan laittaminen päiväkotiin. Ah mitä mieletöntä paluuta suoraan 50-luvulle!!! Siis lue: jos äiti laittaa lapsensa päivähoitoon alle 2 vuotiaana, hänen tulee kokea syyllisyyttä? Lisäksi, wuahaa, juuri ÄITI voi siis tässä tapauksessa palata töihin tuntematta syyllisyyttä. Isästä ei taas puhuttu mitään. Mutta äidithän tosiaan käyttävät 96% kotihoidontuesta, joten mitäs sitä isistä puhumaankaan. Hehän ovat hommassa vaan ihan statisteina (ja heillä on se oikea ja tärkeä urakin, josta ei mitenkään voi olla 2kk poissa).
Lisäksi hän totesi, että alle 2-vuotiaana päivähoitoon joutuneet ovat aikuisena stressaantuvia ihmisiä. Heille kävi hänen mukaansa suoraan sanottuna ihan köpelösti. Voi hyvää päivää! Belgiassa lapset viedään normina 4kk vanhana hoitoon. Mahtaa koko Belgianmaa olla todellisen stressikohtauksen kourissa! Ystäväni, jolla on tällä hetkellä 3½ kk vanha poikavauva, viettää hänen kanssaan viimeistä äitiyslomaviikkoaan. Ensi viikosta lähtien 4kuinen menee hoitoon neljänä päivänä viikossa. Sehän on siis ihan kamalaa, mutta en kyllä jaksa uskoa, että lapsen elämä olisi nyt ihan tuhoontuomittu. Kas kun taas ko. uusimmasta tutkimuksesta ei ole Ruotsissa kuultu halaistua sanaa...
15 kommenttia:
hei!
Joo aikamoista tuo vouhotus suomessa tuosta 3v maagisesta iästä! mitenkähän nämä ruotsalaiset ovat kuitenkin menestyneimpiä maailmalla, vaikka raukat aikaseen hoitoon (yleensä) joutuvat...
Paljon on myös kiinni siitä MILLAISTA se päivähoito on. En usko että Belgiassa yksi tarhantäti hoitaa viittätoista nelikuista. Täällä hoitajien / lasten suhde voi ihan oikeasti olla tuo, kyseessä alle kolmevuotiaat. En laittais omaa lastani moiseen laumaan edes yli kolmevuotiaana.
- ipo
Jep, Suomessa ei enää edes uskalla sanoa mielipidettään asiasta. Uskon, että ne jotka ovat kotona lapsen kanssa ovat joka tapauksessa oli kodinhoidontukea tai ei ja päiväkoteja on moneen lähtöön. Hallitus saisi satsata rahaa ennemminkin päivähoidon kohentamiseen. Onni on itsellä asua pienessä kaupungissa, jossa päiväkodit ja ryhmät niissä olleet pieniä, ei mitään valitamista. Perhepäivähoitajiin luotto mennyt :( Omaan syntymäkaupunkiini en enää suurin surminkaan muuttaisi lasteni kanssa :P Nämä ovat maku kysymyksiä. Minä olen päivähoidon kannattaja, mutta kuten sanoin, Suomessa ei uskalla olla enää mitään mieltä ilman lynkkausta. Tämä tuli hyvinesiin presidentin vaaleissa. Niinpä olen facebookissa ym. hiljaa, ei jaksa.
Anonymous, niinpä, ei taida menestys olla kuitenkaan siitä 3 vuoden kotihoidosta kiinni :)
Ipo, kyllö, ehdottomasti! Ongelma on nimeomaan suuret ryhmäkoot ja hoitajien vaihtuvuus, ei se että lapset vietäisiin liian aikaisin hoitoon. Toisaalta en ihan usko että yksi hoitaja per 15 lasta on edes Suomessa oikeasti kovin yleistä...onhan niissä normit joskin niistö lipsutaan niin ehkä ei ihan tuossa mittakaavassa? Ylipäänsä pienten ryhmässä pitäisi tosiaankin olla hoitajia tarpeeksi, ja ryhmät tarpeeksi pienet ettei melutaso nouse eikä homma ole liian stressaavaa. Mutta kyllä niitä ongelmia on ihan täällä Ruostissakin, työkaverilta mm kuulin tapauksesta jossa päiväkodissa ei ollut edes huonekaluja aloittaessaan - päiväkodeista kova pula ja siellä sitten 1½ vuotiaita oli parikymmenta ryhmässä parin aikuisen kanssa. Että tapahtuu sitä myös Suomen rajojen ulkopuolella, ties vaikka Belgiassakin :)
Laura, nimenomaan, ja tottakai on hyvä että voidaan myös olla jonkin aikaa lasten kanssa kotona, tuo Belgian meininki on oikeasti aika pöyristyttävää. Mutta suomalaine mustavalkoisuus rasittaa vaan niin pirusti! :)
Meidän lapsi meni 1,5 vuotiaana päiväkotiin eikä se mun mielestä ole kyllä lapselle se optimaalisin paikka. Päiväkodeissa on ongelmia, joista suurin ovat suuret ryhmäkoot. Eihän siinä mitään, jos ryhmässä olisi esim. 5-6 alle kolmivuotiasta ja niille kaksi hoitajaa, mutta kun alle kolmivuotias voi olla n. 18 muun lapsen kanssa samassa ryhmässä ja siellä on sitten se kolme aikuista. Se ei kyllä mielestäni ole hyvä asia.
Sitten toinen asia on se, että lapset ovat erilaisia. Olen vahvasti sitä mieltä, että toiset lapset tarvitsevat kauemmin vanhemman kanssa kotona oloa kuin toiset. Kyllä sen on jo oman lapsen ryhmässä nähnyt, miten toisilla ei sopeutuminen päiväkotiin oikein ota tuulta alleen edes kolmen kuukauden jälkeen.
Mielestäni pitäisi nimenomaan keskustella siitä, miten päiväkoti saadaan luotua sellaiseksi, että siellä kasvaa tasapainoisia lapsia. Ryhmäkoko on mielestäni kaiken a ja o. Sama juttu silti kouluissa, suuressa ryhmässä ongelmat kasaantuvat ja kasvavat. Mutta ei, vaikka se tiedetään, niin silti niille ryhmäkoille (ööh, taipuuko toi sana noin?) ei tehdä mitään.
Lisäksi on mielestäni aivan typerää mainostaa, miten alle kolmivuotiaat pitäisi laittaa perhepäivähoitoon, kun niitä perhepäivähoitopaikkoja ei ole edes teoreettisesti olemassa kaikille alle kolmivuotiaille päivähoidossa oleville lapsille.
Meillä on kyllä alustavasti jo suunniteltu, että jompi kumpi vanhemmista on kotona, kunnes loppukesästä syntyvä pikku-kakkonen on n. 2-vuotias. Sitten otetaan kotiin hoitaja ainakin vuodeksi ja lapset menevät päiväkotiin 3 ja 5-vuotiaina. Tuntuu tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta. Taloushan siinä on tiukilla, mutta jos nyt molempien työkuviot säilyvät nykyisenkaltaisina, niin siihen kyllä pystyttäneen.
Kaiken kaikkiaan kannatan erilaisia työajan joustoja pikkulapsiaikana. Eivät kaikki voi, eivätkä halua (en minä ainakaan) olla kotona, kunnes lapset ovat vähintään kolmivuotiaita, mutta suurella osalla vanhemmista olisi taloudellisesti mahdollista tehdä esim. lyhennettyä työviikkoa. Sillä olisi jo todella suuri merkitys lapsen hoitopäivien ja -aikojen kannalta. Lisäksi tulee sitten ylipäätään oma elämäntapa ja mitä siltä haluaa: haluaako sen omakotitalon ja hehtaaripihan jostain tunnin työmatkan päästä, mikä tarkoittaa myös sitä, että lasten hoitopäivät venyvät, vai riittäisikö joku pienempi kämppä lähempää työpaikkaa. Nämä ovat ihan valintakysymyksiä. Tosin, tästä päästäänkin jo sitten toiseen lempiaiheeseeni, eli siihen miten Suomessa sukupolvi toisensa jälkeen elää mystinen oman talon rakentamis-ideologia. Onni asuu omakotitalossa kaukana kaikesta ja sitten pendelöidään tuntitolkulla töihin ja harrastuksiin. Tsemppiä vaan niille, jotka jaksavat. Mulla on 1,5 ajan (ennen lapsia) ollut tunnin työmatka suuntaansa ja sai olla viimeinen pätkä sitä lajia.
Ja loppuun pahoittelut pitkästä vuodatuksesta.
Pilami, ihan oikeassa olet! Mutta eihän siellä alle 3v ryhmässä missään nimessä kuuluisi olla 18 laste, kuten sanoit! Eikös niistä ole määräykset olemassa, joita ei vaan sitten seurata?
Meillä on 8 lasta pienten ryhmässä, se on tosi hyvä ja siellä 2½ hoitajaa. Ihan älyttömän hyvin toimii. Meillähän sitten siirrytäänkin jo "isompien lasten" ryhmään n 2 vuotiaina - Ruotsissa kun tosiaan lähes kaikki lapset tuodaan päiväkotiin 1½ vuotiaina niin niitä sitten riittää tulijoiksi siellä pienten ryhmässä. Mutta siellä 2-3 v ryhmässäkään ei ole lyi 12 lasta kerrallaan, ja siihen 3 hoitajaa.
Toki lapset ovat erilaisia, ja toisille päiväkoti sopii paremmin kuin toisille. En kuitenkaan tiedä auttaako se sitä ujoa lasta, että on äidin kanssa kotona 3 tai 4 vuotiaaksi, ja sitten viedään yhtäkkiä ryhmään missä muuta ovat olleet jo iät ajat?
Tosi hieno suunnitelma tuo teillä olla kotona 2 v asti, ja varsinkin jos voitte sitä jakaa molempien vanhempien osalle :)
Ja lyhennetty viikko, KYLLÄ, NIMENOMAAN lisää sitä! Suomessa on ihan pähkähullu joko kokonaan töissä tai ei ollenkaan -jaottelu! Ja mä kanssa niin en kestä tuota "pakko olla oma talo" ajattelua, en vaan käsitä. Mikä ihmisyyden mitta se oikein on?! Ja että sitten kuitenkin halutaan asua aika lähellä kaupunkia, ja pääsytään jonnekin Nurmjärvelle tai Sipooseen kahden auton loukkoon ja tunnin työmatkat. Ei ymmärrä. Onneks ei itse tarvitse elää sellaista! :D
Heippa,
joo niinhän se on, että päiväkodeilla ja päiväkodeilla on valitettavasti suuria eroja. Niin ei tietysti saisi olla, mutta tosiasia on, että joissakin paikoissa isot ja pienet on kaikki iloisesti sekaisin isossa ryhmässä. Meillä on kokemusta kahdesta päiväkodista, ja molemmissa oli käytössä pienryhmätoiminta, joka tarkoittaa siis sitä että lasten ryhmä (yht.14lasta) jaetaan joka päivä kolmeen omaryhmään iän ja toiminnan mukaan, ja jokaisessa pienryhmässä on oma hoitaja. Näin leikki-ikäiset saa rauhassa leikkiä niitä villejäkin leikkejä ikäistensä kanssa ja tehdä isompien juttuja, ja pienemmille on omaa, rauhallisempaa (?) ohjelmaa. Tämä on toiminut tosi hyvin, ja sekä lapset että hoitajat on olleet tyytyväisiä. En tiedä, miksei sitä ole joka paikassa.
Meidän kunnassa päivähoitoryhmän maksimikoko on 21 lasta ja alle kolmivuotiaat lasketaan muistaakseni kertoimella 1,75 tai jotain sinne päin. Jos lapsi on ns. sisarusryhmässä, jossa alle kolmivuotiaita on esim. 5, niin silloin ryhmässä on lisäksi 12 yli kolmevuotiasta, eli ryhmän koko on yhteensä 17 lasta. En mä ainakaan haluaisi viedä alle kolmivuotiasta lastani tuollaiseen ryhmään.
Itselläni suurin kompastuskivi päiväkodin osalta on just tuo ryhmäkoko. Teidän osaltahan tuo kuulostaa tosi hyvältä ryhmäkoolta + hoitajamäärältä. Meillä lapsi on kesäkuuhun asti 8 hengen ryhmässä myös ja siinä on kaksi hoitajaa. Onnekseni ryhmässä on myös lapsia, jotka ovat esim. 10 päivää kuukaudesta hoidossa, mikä vähentää lasten määrää. Eli meillekin on käynyt mielestäni varsin hyvä tuuri päiväkotiryhmän suhteen, mutta se ei enää syksyllä jatkuisi, kun nykyinen ryhmä puretaan.
En mäkään ole sitä mieltä, että ujojen lasten on hyvä olla vain kotona, mutta jotenkin on tullut sellainen tunne, että enemmän vanhemmissa kiinni oleville joku pehmeämpi lasku ryhmään olisi parempi - esim. kerho pari kertaa viikossa tms. Mistä päästäänkin sitten taas siihen, että miksi kunnissa ei ole mitään kerhotoimintaa alle kolmivuotiaille. Itse otan tosiaan 2-vuotiaani pois päiväkodista, kun kuopus syntyy ja jostain sitä touhua pitäisi esikoiselle kehittää. Olisi tosi kiva, jos vaikka edes yhtenä aamu- tai iltapäivänä sen saisi ohjattuun kerhoon muiden lasten kanssa. Nyt pitää etsiä muita ratkaisuja.
Pilami, onko teilläpäin puistotätitoimintaa?
Meillä 2-vuotias käy aamupäivisin n.3 kertaa viikossa leikkimässä muiden samanikäisten kanssa siellä, tai eihän ne vielä yhdessä varsinaisesti leiki, mutta saavat olla ulkona. Ja menee todella mielellään. Itse teen sen 1,5 töitä kotona, laitan ruuat ym. Meillä se on toiminut tosi hyvin, voin suositella. Mutta puistotätitoiminta taitaa olla aika harvassa paikassa enää nykyään, harmillista kyllä.Meillä kävi tuuria myös siinä mielessä, että puisto on ihan kodin lähellä. Kuussa se maksaa n.65e.
Ei ole puistotätejä meillä päin. :( harmi, kuulostaisi hyvältä.
Pilami, joo luinkin tuosta juuri jostain että Suomessa ei siis ole ryhmäkokoa määritetty, ainoastaan kuinka monta lasta per hoitaja saa olla. Olikohan Kaksplus muuten, siinä oli muutenkin mielenkiintoista se ettei päiväkotitoiminnalle ole Suomessa asetettu pedagogisia tavoitteita, vaan se on ihan opettajasta riippuvaista. Se on aika hullua! Se olikin yksi ehdotus uudeksi laiksi, ryhmäkoot lakiin sekä opetussuunnitelmat + päiväkodit opetustoimen eikä sosiaalitoimen alle (tämä kai jo toteutumassa). Ruotsissa on pedagogiset tavoitteet jo alle 2 vuotiaiden ryhmässä! Ja koetaan, että lapset jäävtä paitsi jos eivät pääse päiväkotien ohjatun toiminnan pariin viimeistään 2 vuotiaina - Suomessa taas päinvastoin! Kyllähän tuo kerhotoiminta on hyvä sekin, ei siinä, ja mielestäni hyvin riittää parivuotiaalle. Mutta täällähän sitä ei kyllä ollenkaan katsottaisi hyvällä! Pelkkä säilytyspaikka, jossa ei ole mitään kehittävää lapsille eikä välttämättä päteviä lastentarhanopettajia ;)
Kunnissa ei varmasti ole toimintaa kun kunnat säästää ja jos vanhemmat ottaa joka tapauksess isommat lapsensa kotiin, miksi olisikaan kun ei ole mitään pakkoa järjestää toimintaa - hyvinhän ne lapset menee siellä kotona, eikö ;)
Nyt vasta jaksan kommentoida lisää tähän aiheeseen. Kyllä siis Suomessa ihan oikeasti voi yksi lto valvoa/hoitaa/ohjata/kasvattaa vaikka 21:tä lasta. Teoriassa varmaan ei saisi, mutta... Eli kun puhutaan päiväkodeista tai päivähoidosta Suomessa vs. Ruotsissa, niin oikeasti puhutaan aika eri vinkkelistä. Isot herrat toki Suomessakin luulee, että päiväkotitoiminta on täällä kautta maan niin laadukasta, että voidaan taas huoletta avata keskustelu kotihoidontuen karsimisesta. (Just kun aiheen puiminen ehti hiljetä ehkä noin viikoks.)
Mä nään tän aiheen kohdalla punasta! Omaa lastani en tarhaan laita alta kolmen veen, en vaikka mikä olis. Toisaalta en ole niin rikas että voisin ilman kotihoidontukea häntä kotona hoitaa, joten seurailen taas vähän sydän syrjällään mitä tässä vielä ehtii käydä ennen kuin lapsi on turvallisesti varttunut edes kolmen vanhaksi. Senkin jälkeen tulee kyllä hirvittämään tarhaan laitto, voin kuvitella jo nyt...
- ipo
Ipo, no olihan meilläkin lapsi herranen aika päiväkodissa Suomessa eikä mulla ollut mitään valittamista. Joten ihan en ymmärrä tuota kauhuasi päiväkotia kohtaan. Äitini on myös ollut päiväkodissa töissä, jossa todellakin on ollut omat ongelmansa, mutta kyllä sielläkin on hyvää huolta lapsista pidetty. Tuntuu että vedetään viivat suoraksi kun todetaan että päiväkodit ei toimi ja en niihin lastani laittaisi! Ja on Ruotsissakin päiväkoteja, joissa on liian isot ryhmät ja ongelmia. Juuri kuulin yhdestä jossa ei ollut edes huonekaluja. Että ei se nyt ihan noin mene, että oltaisiin ihan eri maailmoissa.
Kiva että olette molemmissa maissa saaneet lapsillenne hyvää päivähoitoa!
Nämä esimerkit jotka on mut saanu kauhistumaan on ihan tosielämästä. Jotkut pystyvät jättämään lapsensa n. 20 lapsen laumaan jota valvoo yksi aikuinen, minä en pysty. Pk-seudulla esimerkiksi on alueita joilta ei muunlaista päiväkotipaikkaa lapselle löydy.
Laki sallii tällaisen, mitä pidän kauheana ja vääränä, joku toinen suhtautuu asiaan ihan rennosti. (Esim. päättäjät mitä ilmeisimmin.) Niin varmaan moniin muihinkin asioihin ihmiset suhtautuu erilailla. Minä itse suhtaudun varmasti kaikkein jyrkimmin asioihin, lakeihin ja olosuhteisiin jotka koskevat tai voisivat koskea omaa lastani. Ei voi mitään.
- ipo
Ipo, no en minäkään tuollaiseen ryhmään haluaisi jättää lastani, eikä tuollaiseen tilanteeseen missään nimessä saisi suhtautua hyväksyen tai leväperäisesti.
Osittain tällaisen takia juurihan päivähoitoa pidetään niin kauheana!
Mutta kyllä mun mielestä kertoi asenne-eroista Suomen ja Ruotsin välillä tosiaankin, kun täällä työkaverini, joka on raskaana ja kakkonen syntyy kesällä, jätti 2 vuotiaan lapsensa ryhmään jossa kaikki oli ihan hunningolla (juurikin päiväkoti missä ei ollut edes huonekaluja), vaikka olisi voinut siis jäädä vaan suoraan kotiin - kun kohta jää kuitenkin vauvan kanssa. Syynä oletettavasti koska lapsen tulee olla päiväkodissa tietystä iästä lähtien, osittain myös että hän halusi tulla hetkeksi välissä töihin. Mutta isompi lapsi siis luonnollisesti jatkaa päiväkodissa vauvan synnyttyä, kuten täällä kaikki esikoiset. Tuossa vaiheessa olisin minäkin jo vaan jäänyt kotiin 2 vuotiaan kanssa...
Lähetä kommentti