Meillähän ollaan kotona kaksikielisiä, isänkieli ruotsi ja äidinkieli suomi. Olemme Suomessa valinneet lasten viralliseksi äidinkieleksi suomen, koska minä hoidan kuitenkin kaikki viralliset asiat ja otan mieluummin paperit suomeksi. Lisäksi meillä ei ole vastaavaa tarvetta korostaa ruotsinkieltä kuin monilla muilla kaksikielisillä Suomessa. Meillähän ruotsi ei varsinaisesti ole "vähemmistökieli", kuten yleisesti Suomessa ja etenkin tämän kielikiistelyn keskellä ruotsi on. Nythän on peräti ollut puolivitsikäs kampanja Hurriksi.fi, jossa on voinut muuttaa virallisen äidinkielensä.
Meillä siis pyritään äidin- ja isänkieleen, kotikieli tosin on ruotsi. J pärjää Veran kanssa hyvin suomeksi - vaikkakin nyt huomaa, että 3-vuotiaana tytön kielitaito alkaa olla niin edistyneellä tasolla, että miehellä on välillä vaikeuksia pysyä perässä. Meillä ongelma onkin, että Vera ei puhu juuri sanaakaan ruotsia. Pyydettäessä hän osaa ne muutamat sanat (mjölk, ost ym), mutta lauseita ei tule eikä muutoinkaan sanoja kuin ihan muutama. J kun on koko ajan ymmärtänyt Veran suomen, ei lapsen ole tarvinnut varsinaisesti oppia. Päiväkotihan on ollut sekä Ruotsissa että Suomessa suomenkielinen ja tukenut siten voimakkaasti suomenkielen oppimista. Nyt Suomessa lisäksi kaikki muu ympäristö, sukulaiset sekä ystävät ovat suomenkielisiä, ja nekin harvat ruotsinkieliset lapset joita on tavattu, osaavat myös suomea. Tämä no siis johtanut tilanteeseen, jossa Vera ymmärtää kyllä ruotsia hyvin, mutta ei puhu.
Itse olen tietysti onnellinen, että Veran suomenkieli on niin loistavalla tasolla ja haluankin sitä ylläpitää. On kuitenkin ikävää, ettei ruotsi tunnu avautuvan. Varsinkin, kun ruotsalaiset sukulaiset eivät tietysti tajua lapsen puheesta mitään. Myöskin isän ja tytön suhde hieman kärsii, kun isä ei täysin ymmärrä lastaan, ainakaan vivahteita ja tarinoita ja pitempiä ja monimutkaisempia juttuja.
Lisäksi Tukholmassa täysin ruotsinkielisiä tuttuja tavatessamme Vera oli selvästikin aika stressaantunut, kun hänen olisi pitänyt puhua ruotsia. Hän ei sitä halunnut, vaikka ymmärsikin kaiken mitä hänelle sanottiin.
Olen elänyt toivossa että kyllä se ruotsi sieltä tulee. Nyt alkaa tosin tuntua, että ilman muuttoa takaisin Ruotsiin tai siirtoa ruotsinkieliseen päiväkotiin, se ei ehkä tulekaan...? Mehän ollaan tosin muuttamassa jossain vaiheessa, joten siinä mielessä en ole huolissani. Kurjaa tämä vain vähän on.
Mehän saimme paikan ruotsinkieliseen päiväkotiin - Helsingistä, jonne olimme jonossa 3kk ennen muuttoa. Koska kuitenkin muutimme Espooseen, emme paikkaa sitten saaneetkaan.Ehkä olisimme voineet jotenkin sumplia itsemme ko päiväkotiin, mutta se oli aivan liian pitkän matkan päässä. Espoosta olisimme saaneet paikan ruotsinkielisestä päiväkodista (ja senkin ihan huitsin nevadasta meiltä katsottuna, autolla siis olisi ollut aina ajettava tarhaan ja takaisin) myöhemmin keväällä, kun Vera oli jo tottunut suomenkieliseen päiväkotiinsa ja saanut sieltä uudet kaverit. En olisi voinut siinä vaiheessa enää pakottaa Veraa vielä yhteen päiväkodin vaihtoon.
En oikein ymmärrä poliitikkoja, jotka vastustavat metropoli-ajatusta eli pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä vedoten, että seutuyhteistyömalli toimii hyvin. Hyvin my ass!!! Tämä päiväkotijuttu on vain yksi asia, joka osoittaa ettei homma toimi yhtään. Mistä sitä tietää muualta muuttavana minne sitä pääakaupunkiseudulla päätyy? Jonotettava kaupunki pitää kuitenkin valita 3kk etukäteen jotta ylipäänsä saa jonkun paikan. Esimerkkejä on vaikka kuinka monta siitä, miten tämä malli ei toimi ollenkaan. Onko esim. mitään järkeä, että vaikka sinulla olisi Helsingin sisäinen julkisen liikenteen kk lippu, joudut maksamaan täyden hinnan matkatessasi yhden tai kaksi pysäkinväliä Pitäjänmäeltä Leppävaaraan? Ei todellakaan, mutta näinhän se on. Asuminen, julkinen, liikenne ja palvelut katkeavat kuntarajoilla. En todellakaan ymmärrä, kuinka poliitikot kehtaavat väittää homman toimivan. Toivottavasti Helsinki ja Vantaa saavat yhdistymishankkeen eteenpäin mahdollisimman pian ja Espookin pakotetaan puoliväkisin mukaan. Vaikka siinä sitten nousisi veroäyri hitusen. Kyllä niitä maahanmuuttajiakin on täällä "rikkaassa" Espoossa nyt jo...
9 kommenttia:
Heipä hei! Tulin tänne toisen sivuston kautta, kun huomasin postauksesi kaksikielisyydestä.
Meillä lapset puhuvat äidin kanssa suomea ja isän kanssa englantia. Ympäristö on englannin kielinen. Minä olen tehnyt sen mokan, että en ole lapsia vaatinut vastaamaan suomeksi kun olen vastauksen ymmärtänyt englanniksikin. Lapset ymmärtävät ihan kohtuullisen hyvin suomea, mutta puheentuotto on aika hankalaa. Suomen lomilla kyllä sitten aika äkkiä pääsevät kärryille.
Hyvä sääntö kai on, että sillä kielellä vastataan jolla puhutellaan. Näin se kielitaito karttuisi paremmin.
Niin se kai toimii parhaiten, että sillä kielellä vastataan, kun puhutellaan. Eräässä ruotsinsuomalaisessa perheessä ruokapöytäkieli oli vielä lisäksi ranska. Mutta ne osaavatkin kaikki myös mandariinikiinaa…
Pk:n kuntaliitos olisi ainoastaan järkevä. Tosin kunnanjohtajiahan se karsisi.
Niin ja ainahan on Buu-klubben! Meidänkin lapset on klubbisarnoja, vai miten se sanotaankin. Etsikää vaikka joku kaksikielinen kaveri Veralle, jonka kanssa oppisi myös. Pipsa-possuja ja muita voi deeveedeeltä katsoa myös vaikka ruotsiksi. Tanska kuullostaa kuulemma "vähän oudolta", sanoi Helmi.
meillä on onneksi tuo 7-vee alkanut oppia Ruotsiakin ihan hyvin. kotona puhutaankin sitten suomea äitille ja varaisille englantia ja varaisin pojalle ruotsia :D (tai no on se vähän hassua ruotsia, mutta hyvin näyttää homma toimivan)
vauvasta ei sitten olekaan tietoa, että mitähän se puhuu! varmaan jotain sekametelisoppaa, koska meille tuntuu olevan mahdotonta vaihtaa kotikieli ruotsiin, enkku puskee väkisinkin ellei tosi kovasti muista keskittyä. mulle on kuitenkin tärkein asia, että suomi pysyy, koska se on niin vaikea oppia myöhemmällä iällä.
mutta joo, vähän niinku peruskoulun kielitunneilla, sillä kielellä vastataan millä on kysytykin :)
Johanna, niin meillä on siis ihan sama juttu. Mutta eihän lapsia voi pakottaa vastaamaan sillä kielellä millä puhutellaan? Jos lapsi vaan itsepäisesti vastaa haluamallaan kielellä... on hirveän yleistä Ruotsissa, että lapset vastaa ruotsiksi vaikka (useimmiten) suomenkieliset äidit hyvin johdonmukaisesti puhuisivat suomea. Että monilla lapsilla on se vaihe, ettei jaksa vaivautua, tai se on noloa puhua suomea tai ei tunne osaavansa. Ja kun vaan äidit/isät jaksavat sinnikkäästi jatkaa omalla äidinkielellään tästä huolimatta, kieli sitten kuitenkin kehittyy ja jää lapsille päähän.
Ja sama Hnalle, että näinhän se olisi ihannetapauksessa, mutta kun ei ne lapset käyttäydy aina niin kuin toivoisi ;)
Kunnanjohtajia, ja kunnanvaltuutettuja sekä muita poliittisia paikkoja (lautakuntia etc). Sehän se siinä eniten varmaan tökkii. Nyt sitten Vantaalaiset poliitikot on äänestämässä omia asukkaitaan vastaan kuntaliitos-äänestyksessä... haloo sanon vaan.
Vera katsoo paljon ruotsinkielistä telkkua ja luetaan paljon ruotsiksi. Mutta ei se vaan auta siihen puhumiseen. Ymmärtämisessähän ei ole mitään ongelmaa. Lisäksi jos kaveri on ruotsinkielinen, mutta ymmärtää suomea, ei se toimi. Kun silloin Vera voi jatkaa suomenpuhumista, samoin kuin isänsä kanssa. Mutta kyllähän tämä muuttuu sitten kun muutetaan takas, joten ei tässä nyt olla oikeasti huolissaan...
Elli, mä olen samaa mieltä, suomi on niin vaikea kieli että se on tärkein just nyt. Ja ehkä ne kasvaessaan joka tapauksessa alkaa käyttää kaikkia kotikieliään...?
Hei! Meillä on suomeen muutto pian edessä täältä ruotsista, ja kiinnoistuin noista sun tarhapaikka jutuista. Eli ymmärsinkö oikein että on hankala saada paikkaa ruotsinkielisestä päiväkodista Espoon seudulla? Meillä olisi tarkotus laittaa lapset ruotsinkieliseen koska suomeen ollaan pysyvästi tulossa ja isä puhuu ruotsia lapsille.
Heippa, meillähän kävi niin hullusti että oltiin päiväkotijonossa Helsinkiin kun olisi pitänyt olla Espooseen. Ei vielä tiedetty silloin minne muutetaan. Eli oltaisiin ehkä saatu Espoostakin paikka ruotsinkieliseen päiväkotiin heti, jos oltaisiin tajuttu olla oikeasn kaupungin jonossa. Mutta tuskin silti oltaisiin saatu paikkaa lähimpään päiväkotiin, joka vaikuttaa olevan todella suosittu. Eli juuri ruotsinkielisellä puolella on se ongelma että tarhat ovat harvassa ja niihin on pitkät jonot, eikä Espoo lupaa paikka lähitarhaan vaan "johonkin ruotsinkieliseen tarhaan Espoossa". Meille olisi tullut pitkät päiväkotimatkat ja oltaisiin oltu ihan auton varassa. Nyt voidaan kuitenkin viedä ja hakea kävellen (kunhan ei ole näin sairaan kylmä...!). Espoon ongelma on että täällä tarvitsee melkein väkisin autoa. Mutta jos se ei ole itselle ongelma, niin kyllä varmasti saatte ruotsinkieliseen paikan jostain Espoosta :)
Kiitos vastauksesta! Pikku hiljaa alkaa stressaamaan kaikki muuttopuuhat ja siihen liittyvät paperisodat! Mutta eiköhän kaikki järjesty!
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
kemts.freehostia.com/1900-alku.htm
Lähetä kommentti