Meillä oli sitten ristiäiset ja hienot juhlat olikin! Vidar oli niin tyynenä koko päivän ja tykkäsi tukan kastelusta ja kaikesta muustakin. Kiitokset vaan kummeille ja vieraille, teitte ihanat juhlat! Näin komea kakku
Kakkuhelmestä oli piste iin päälle:
9 kommenttia:
Onnea Vidarille!
Kylläpäs hienon kakun löysitte. Ja mikä pieni marsipaanivauva sitä koristaa. Sitä ei varmaan kukaan raaskinut maistaa :)
Jessus, kun on hieno kakku! Muuten tästä blogista luin ekan kerran nimen Vidar, ja sekä minä ja mies aateltiin, että sehän vois sopia kivasti, jos Fridalle tulee pikkuveli. Se on meidän konsensusnimi, kun aiemmin oli eriävät näkemykset (Yngve ja Marius). Nyt meillä on tosin toinenkin konsensusnimi Pyry, tosin mulla on ainoastaan mieheni sana siitä, että ruotsalaiset osaisivat sen lausua ja olisi täällä hyvällä tapaa erikoinen ilman että olisi kummallinen. :)
Onpa kyllä ollu Vidarilla komia kakku! mitäs siellä oli sisällä? :D
Reetta kirjoittaa:
Wau, tosi hieno kakku!
Onpa hieno kakku. Onnea Vidarille!
Ja mukavaa joulunaikaa! :)
Kiitos kaikille onnitteluista!
Emmi, ei kukaan ei syönyt vauvaa... se olisi tuntunut jotenkin kornilta :) marsipaanivauva jäi siis säästöön.
Virpi, kiva jos innostuitte Vidar nimestä! Se oli muistaakseni 75. suosittu nimi listalla Ruotsissa (vai olikohan se Tukholman lista, en muista), ja nousussa, joten ei mikään ihan totaalisen erikoinen. Suomessahan sitä ei ole, paitsi suomenruotsalaisilla. Pysy on kiva nimi, mutta on se kyllä Ruotsissa vähän outo...? Toisaalta jos miehesi tykkää, se on sitten ainakin siellä erilainen. Ja jos antaa 2. nimeksi jonkin tavallisemmaan, niin saahan lapsi sitten myöhemmin vaihtaa halutessaan... mutta aika vaikeita nämä, on niin monta asiaa mitä pitää ottaa huomioon kaksikielisissä perheissä!!
Elli, sisällä oli mansikka-lime moussea, älyttömän hyvää!!!
Mukavaa joulunaikaa teille kaikille!
Oon nyt aika epäluuloinen tuon Pyry-nimen toimivuudesta Ruotsissa, kun miehelläkin lipsahtaa alvariinsa "Pyyry", vaikka se sentään on nimen kanssa tuttu ollut jo kauan. Tosiaan kaksikielisenä perheenä vuorotelle torpataan toisen suosikkeja jonkin oman kielen jutun takia, muistuttaa liikaa jotain sanaa tai toisessa kielessä ei tiedetä, onko miehen vai naisen nimi. Toisaalta sitten taas molemmat saattavat viehättyä toisen kielen nimistä enemmän kuin omista, kun ei tunne ketään sen nimistä. Toinen sitten taas tyrmää ne; toisen mielestä Irmeli on kamala tätinimi ja toisen mielestä Solveig.
Onko teillä muuten Vidarille tullut nimeen perustuvia lempinimiä?
Mun yks kaveri antoi Ruotsissa tytölle nimen Irmelin, se oli musta vähän outo. Siis ihan ruotsalainen perhe.
Yleisesti ottaen mun mielestä tytön nimiä oli sata kertaa helpompi keksiä kun pojan...
Meillä on tullut Viltsu, ja Vidde, ja sitten se on pikku-ukko tai ukkeli vaan useimmiten mulle :) Ruotsiksi ei ole tullut lyhennyksiä, ainakaan vielä, tuo Vidde ehkä menee molemmilla kielillä tosin.
..niin ja piti vielä sanoa, että kyllä Pyry helposti vääntyy Ruotsissa juuri Pyyryksi, kun nuo vokaalit ruotsiksi sanotaan pitkinä. Ja me ei voitu antaa ekaksi nimeksi Ottoa, vaikka se oli molemmilla top-listalla, kun se sanotaan ruotsiksi Uttu. Mun poikani ei voi olla mikään UTTU!!! :)
Lähetä kommentti