keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010

Yksittäisiä huomiota

Meillä vietetään harva se päivä nykyään kahvikestejä. Kahvi lämmitetään uunissa ja sen sekaan tarjotaan maitoa ja - rusinaa. Ei siis sokeria, vaan rusinaa. Mistä ihmeestä tämä on tullut, glögistä vai mistä?

Tänään tullessä myöhään töihin tajusin että Stocka oli jo avannut ovensa klo 9.00! Mahtavaa, kaupat avaavat ysiltä ja ovat myöhään auki. Tukholmassa mikään ei avaudu ennen kymppiä. Jopa Alko näytti olevan klo 9 auki, outoa...

Ja Stockalla myytiin Runebergin torttuja! Ihanaa, en edes ollut tajunnut että niitä on ollut ikävä. Maistoin tässä yksi päivä vuosiin marjapuuroa (se ei ollut niin hyvää kuin muistin kyllä) ja karjalanpiirakoita saa vaikka JOKA PÄIVÄ!!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana lukea jotain positiivista Suomesta! Go girl! t. Anu

Tukholman tyttö kirjoitti...

Hehhee Anu, onkohan täällä ollut viime aikoina vähän turhan valituspainotteista siis ;)

Elli kirjoitti...

:D

kauppojen aukioloa on kyllä ikävä. ja valikoimaa. tai siis en vieläkään osaa täällä Stokiksessa ettiä kaikkia juttuja. meillä kesti tosi kauan, ennen kun keksittiin, että mistä täältä voi ostaa esim. pulkan! lelukaupastahan se löyty. suomessa olisin käppäillyt cittariin tai prismaan ja hakenut sieltä.

kahvia ja rusinoita? kuulostaa epäilyttävältä...

runebergintorttuja!!!!! mulle kans!

Niina kirjoitti...

Ei varmaan valituspainotteista, vaan ihan realistista... Suomessa on helpompi arvostaa juuri niitä pieniä asioita joita ei muualta löydä! Hyvin lötyy omatkin mietteet sun blogista näin ulkomailla 12 vuotta asuneelle :-)

Tukholman tyttö kirjoitti...

Elli, arvaa huvittiko kun huomasin että mulla on juuri päinvastoin - mietittiin että mistä voi ostaa silityslaidan, mieleen tuli Ikea, Anttila, Clas Ohlsson. Kunnes mies totesi, että ehkä Prismasta saa? niinpä! Suomessa tosiaan ruokakaupasta saa kaikkea!!! mutta mua kyllä vähän rasittaa kun kaiken pitää olla megajumbo-kokoa, kaupan läpi kävelemiseen menee puol päivää. Lähikaupat kuolee täällä pois. Sitä on Tukholmasta ikävä...

Niina, kiva kuulla! Tää on tällaista edestakas mietintää kyllä, välillä on parempia päiviä, välillä huonompia... missäs päin maailmaa sä olet?