Tällä viikolla oli Dagens Nyheterissa juttua lasten hammashoidosta, miten hampaiden kunnossa näkyy millä Tukholman alueella lapset asuvat. Ns. köyhillä maahanmuuttajapainotteisilla alueilla lasten hampaat ovat huonommassa kunnossa ja on enemmäön reikiä kuin perinteisillä hyvinvoivilla svenne-alueilla. Samassa jutussa todettiin, että ensimmäinen hammastarkastus järjestetään sinä vuonna kun lapis on täyttänyt 3. Siis lapsi voi keretä melkein 4-vuotiaaksi ennen kuin hampaat tarkastetaan?! Musta se on kyllä aika myöhään... Usein huonot ruokailu-tavat opitaan jo 1-vuotiaana, eikö olisi fiksua järjestää eka tarkastus jo hiukan aikaisemmin?
Miten lienee Suomessa?
Ruotsi luulee olevansa niin täydellinen, maailman mallimaa. Monet asiat on kuitenkin ihan levällään, etenkin kun terveydenhuoltoa tarkastellaan. Jos akuuttiin hoitoon joutuu odottamaan 6 tuntia, voiko sitä kutsua akuutiksi???
5 kommenttia:
moikka!
Meillä lapset ovat saaneet kutsun hammaslääkärille kun ovat täyttänet 1v.
Kauhulla katselen kun vanhemmat (ruotsalaiset) nuoleskelevat lasten tutteja yms... Täällä ei ilmeisesti puhuta mitään karieksen tartumisesta ? Ei siitä meillekkään mitään puhuttu, eikä purkan syönnistäkään...
Joo, Suomessa hammashoitajalla käydään n. 1 vuoden hujakoilla. Siellä sitten vähän valistetaan. Neuvolassakin asiaa käydään kyllä läpi, mutta harvalle jää mieleen mm. että hampaiden harjaus tulisi aloittaa jo ENNEN hampaita. Että siihenkin tottuu. Harjaamiseen. Aamuin illoin, varje dag.
Niin ja että aikuisen tulee vahtia vielä n. 10 vuotiaan hampaiden pesua. Ei harjata (ellei ole syytä), mutta pitää huoli että hampaat tulee pestyä, hyvin ja kunnolla. Ja muistaa pestä aamuin illoin ne omansakin.
Ihan paikkakuntariippuvaista tuo hammaslääkärillä käynti on suomessakin. Toisilla paikkakunnilla käydään kun ensimmäinen hammas puhkeaa, toisilla taas vasta 3- vuotiaana, joissain jopa vasta 6- vuotiaana. Meillä ei neuvolassa ole puhuttu hampaiden harjaamisesta yhtään mitään, mutta onneksi niitä lappuja kyllä tulee kotiin joissa neuvotaan harjaamista.
Sitä minä ruotsissa ihmettelin, kun Suomessa 1- vuotiaasta lähtien (siis jo ennen hammastahnan käyttöä)suositellaan ksylitolipastilleja päivittäin ja niitä saa joka marketistakin, niin Ruotsissa ei apteekissa tunnettu koko käsitettä. Ei lapsille eikä aikuisillekaan. Ainoa ksylitolivalmiste mitä apteekistakaan sai oli purukumi.
Anonymous, ei meillä vaan ole kuulunut eikä näkynyt mitään kutsua, ja kohta täytetään jo 2v...
Hna, on täälläkin jotain mainintaa ollut neuvolassa, mutta eihän se ole yhtään sama asia, siinä kaiken muuan asian seassa ja lomassa!
Mimmu, oliskohan kyseessä siis kuntakohtainen päätös Suomessa. Ja täällä siis ehkä viimeistään 3vuotiaana, jollei kunta ole päättänyt aiemmasta..?
En ole tosiaan koskaan kuullutkaan ksylitolipastilleista, mitä ne on?!
Oo, siis ksylitolipastillit ovat tuntemattomia lahden toisella puolen. Meillä moiset "hampilääkkeet" kuuluvat tiukasti päivän suosikkiohjelmanumeroihin. Eli ruokailujen jälkeen lapselle ksylitolipastilli, niin jopa happohyökkäys pysähtyy. Ajaa siis saman asian kuin ksylitolipurkka, mutta paremmin, ei tarvii osata purra purkkaa.
Suosikkimerkkejä mm. Pikku Kakkosen xylitolipastilli.
Katso:
http://www.suomikauppa.fi/product_info.php?cPath=24_256&products_id=3012
Joissakin päiväkodeissa nää on must: enää ruokailun jälkeen ei harjata hampaita vaan otetaan pastillit. Eipä mee harjat enää lapsilla sekaisin ;)
Lähetä kommentti