torstaina, helmikuuta 19, 2009

Tuohtumus

Palauduttiin tiistaina reissusta ja kotimatka tuntui niin pitkältä ja raskaalta. Lieneekö johtunut siitä, että loma oli ohi vai miksi meno sujui paljon lupsakammin?? Tietysti lento iltaa vasten on pienelle rankempi kuin päivällä, unille ei pääse normaaliin aikaan, väsyttää ja muutenkin pitää olla paljon paikoillaan. Vähän sitä kyllä mietti, että oliko se sen arvoista...

Lento oli myöhässä puolisen tuntia, syynä oli noin 90-vuotias pariskunta jotka tulivat etanavauhtia koneeseen puoli tuntia myöhässä. Koko loppuporukka istui ja odotti näitä kahta seikkailijaa. Käytävää kulkiessaan setä valitti kovaan ääneen, kuinka espanjalaiset olivat olleen kovin hankalia ja siksi heidän saapumisensa koneeseen oli viivästynyt. Vieressä istuja siihen, että mitä ihmettä oli tapahtunut. Setä vastasi, että mokomat tyypit olivat kehdanneet kysyä passia ja sen sellaista. Valitti kovaan ääneen.

Itsellä nousee verenpaine samantien sataan tällaista kuullessaan. Minun mielestäni ikä ei oikeuta käyttäytymään miten sattuu. Kenenkään ei ole pakko matkustaa Espanjaan. Jos matkaan lähdetään, pitää tajuta olla maassa maan tavalla. Tässä tapauksessahan sitä paitsi kyseessä oli normaali lentokenttäproseduuri. Jotenkin edesvastuutonta päästää kahta liikuntakyvytöntä keskenään matkaan. Ulospäin ainakin näytti, että ko henkilöt olisivat tarvinneet huoltajan. Nainen oli ainakin ihan pihalla.

Muutoinkin lentokone tuntui enemmän vanhainkodilta kuin keskivertomatkustamolta. Koneen saavuttua perille laskin peräti viisi rullatuolilla koneesta kärrättyä henkilöä. Viisi rullatuolia! Tosi hienoahan se tietysti on, että vanhukset matkustavat niin kauan kuin pystyvät. Mutta kyllä voi miettiä, miten puoli Ruotsin eläkäläiskantaa on lähes muuttanut Espanjan aurinkorannikolle ja reissaa siellä edestakaisin monta kertaa vuodessa (ja valittaa samalla mietn hankalia espanjalaiset ovat!!). Tämä tosiaan kertoo paljon ruotsalaisesta mentaliteetista -matkaan on mentävä ja on oikeus mennä, vaikka jalat ei liiku. Luulisi ahdistavan matkustaminen kun on melkein vuoteen oma?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh. Ymmärrän, että ärsyttää, mutta mä tuun ihan saletisti olemaan just tuollanen vanhus – ellen kuole liikaan työntekoon viiskymppisenä... :D

Jos eläkkeelle asti pääsen, niin otan ilon irti eli mm. tukin lentokoneiden käytävät rollaattorillani, vaikkei enää jalat melkein liikkuis.

Mimmu kirjoitti...

Törmäsin tuohon samaan silloin kun itse olin Espanjassa, tosin suomalaisten eläkeläisten toimesta. On ehdottomasti hieno asia että otetaan viimeistään eläkepäivillä ilo irti elämästä ja nautitaan, mutta miksi ihmeessä pitää lähteä Espanjaan asti valittamaan. Vaikka olisi kuinka vanha ei voi olettaa että a) hommat toimii tismalleen samalla tavalla kuin Suomessa ja b) tottahan kaikkien pitää puhua suomea eikä minun ainakaan enää tässä iässä pidä opetella espanjaa. Ihan oikeasti tapasin ihmisiä jotka olivat viettäneet Espanjassa jo vähintään 5 vuotta eivät silti osanneet sanoa kuin kaksi sanaa espanjaa ja valittivat kun ei täällä mikään toimi.

Tosin niin tuntuu tuolla V:n työpaikallakin olevan jopa alle kolmikymppisiä suomalaismiehiä jotka lähes vaativat tulkin paikalle kun joku tervehtiikin ruotsiksi...

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän sitä on ihmisten saatava elämästä nauttia. Niin sairaiden, vanhusten ja vammaistenkin. Pitäisikö vanhojen ihmisten jäädä sängynpohjalle kuolemaan. Huonoon käytökseen tietysti ei mikään oikeuta.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Joo hei kaikki kommentoijat, olette ihan oikeassa, tietysti itsellä ei ole mitään oikeutta valita kuka saa matkustaa ja kuka ei.. sitten pitäisi kieltää kaikkia, miksi terveet ja nuoret saisi mutta vanhat ja sairaat ei... jos ympäristönäkökulmaa ajattelee, ehkä eläkeläisten jatkuva reissaaminen etelään on aika kestämätöntä - mutta vaikea siihenkään on kommentoida, kun itsekin matkailee suhteellisen paljon, eikä ole siitä valmis luopumaan.

Ipo, hyvä jos tulet olemaan sellainen! :D Tsempit täältä!

Mimmu, tästä olen todellakin samaa mieltä - jos ei kestä kulttuurieroja, ei tarvitse tosiaankaan lähteä ulkomaille. Mä en vaan kestä sitä, että ensin vapaaehtoisesti mennään jonnekin ja sitten valitetaan kun hommat ei toimi. Jos halutaan lihapullia ja suomalainen jonotussysteemi, sitten on paras pysyä Suomessa!!

Anonymous, olet ihan oikeassa. Hauskaa toisaalta että herätin ajatuksia ja kommentteja hieman kärkkäälläkin mielipiteellä... itseä vaan niin raivostutti, kun jokainen odotettu minuutti tarkoitti pidempää matkaa ja myöhäisempää nukkumaanmenoaikaa Veralle (ja rankempaa reissua vanhemmille). Mutta ehkä sitä monet ajattelee että miksi lähteä pienen lapsen kanssa reissuun kun se kitisee ja on väsynyt ja häiritsee muita jne. niin että kuka tässä sitten saisi kommentoida mitäkin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Totta tuo sinun viimeinen kommentointi lapsen kanssa reissussa ollessa. Luin jokunen kuukausi takaperin kun joku vanhempi pappa oli kirjoittanut yleisönpalstalle lehdessä että miksi te vanhemmat raahaatte ulkomaille lapsianne. Lapset vain kiljuvat lentokoneessa ja häiritsevät muita matkustajia. rupesi naurattamaan tämä kommentti. Itselläni on kaksivuotias lapsi ja suunnittelemme juuri ulkomaanmatkaa ja näin äitinä jännittää tietenkin tämä lentomatka. Kuinkas ne teillä on sujunut? Niin ja sinun blogiasi on kiva lukea!Kiitos!

Tukholman tyttö kirjoitti...

Anonymous, kiitos kommentista ja mukavaa jos blogia on kiva lukea!

Ei muuta kun reissuun vaan, tuommoiset sedät on oikeasti vähemmistönä ja suurin osa ihmisistä suhtautuu oikein positiivisesti lapsiin.

Meillä on mennyt pääasiassa hyvin, me on matkustettu Veran kanssa tosi paljon (neljä kertaa Espanjaan, kerran jenkkeihin, lukematon määrä Helsingin lentoja) ja kannustan ehdottomasti matkailuun lapsen kanssa! Minusta on hienoa, että lapset kokevat muita kulttuureja ja maita pienestä pitäen, jos siihen vain on taloudellinen mahdollisuus.

Miten pitkä lentomatka teillä on edessä?