Suomessa on jälleen räjähtänyt kotiäidit vastaan "ura-äidit" keskustelu totaalisesti silmille. Kotihoidontuen puolustajat ovat barrikadeilla heti, kun vähänkin kyseenalaistaa oikeutuksen olla kotona kolme vuotta lapsen kanssa. Tämä oikeushan on suorastaan perustuslakiin kivetty ja lapsen paikka on kotona vähintään 3 vuotiaaksi asti, hallelujaa ja aamen. tämän keskustelun keskipisteessä on aina lapsen oikeus ja etu, joka todellakin vaatii yhteiskunnan tukevan naisten jäämistä kotiin siihen asti, kunnes perheen pienimmäinenkin täyttää 3 vuotta. Tällä logiikalla nainen on siis kotona vähintäänkin neljä vuotta, useimmissa tapauksissa ainakin 5. Joku saattaa tietysti pyörähtää töissä hetkisen välissä, mikäli lasten syntymien välillä menee enempi kuin 3 vuotta.
Isä on kotona sen kuukauden ensimmäisen kanssa, ehkä pari viikkoa päälle, mutta nekin mielellään samanaikaisesti äidin kanssa - jolloin voi vaikka vähän kalastaa siinä sivussa. Ja sitten kakkosen kanssa sen kuukauden myös, ja sitten voidaan vaikka kaikki lähteä lomalle yhdessä. Tai jotain muuta kivaa tekemistä, jossa isä sitten voi olla äidin APUNA lastenhoidossa (näinhän se usein kuvataan).
Harvemmin siis niin, että isä jää lapsen kanssa keskenään kotiin useaksi kuukaudeksi, kun äiti menee töihin. Tai peräti kuten Islannissa - kuukaudet jaetaan 3+3+3 jolloin isä tosiaankin on vauvan kanssa kotona yksin 6-9kk ajan. Ja tämä malli on Islannissa todettu oikein toimivaksi. Sitten lapset viedään hoitoon, mitä nyt en ehkä kannata 9kk iässä, en myöskään Belgian tai Ranskan mallia viedä vauva hoitoon 3-4 kk vanhana. Mutta eipä ne lapset sielläkään aivan psykopaateiksi nähdäkseni tule, kuten kai suomalaisen keskustelun mukaan olettaisi.
No, hiukkasen kärjistän, kuten Virpi Salmikin tässä aivan loistavassa kolumnissa Äidin paikka on töissä. Tämähän on sen älämöölön aiheuttanut yhdessä Kataisen kommentoinnin kanssa siitä, miten Suomessa tulisi ottaa Ruotsista mallia ja kannustaa äitejä aikaisemmin takaisin työelämään - ja myös parantaa mahdollisuuksia osa-aikaiseen työntekoon.
Olen varmastikin monen mielestä ihan kamalan kotihoidon vastainen - haluan kuitenkin painottaa että en vastusta sinällään kotihoitoa, vastustan sitä, että NAINEN on lähestulkoon AINA se joka jää kotiin (n. 97% kotihoidontuen nostajista on Suomessa naisia). Kuten eräskin tuttu kirjoitti aiheeseen liittyen:
"...mutta en myöskään pidä monien vuosien kotiäitydestä sen takia, mitä vaikutuksia sillä on 1. naisten urakehitykseen, 2. naisten palkan kehitykseen, 3. tasa-arvoon yhteiskunnassa, ja 4. naisten tuleviin eläkkeisiin. Kotiäidin on myös paha lähteä eroamaan jos ei ole työpaikkaa, jos sattuisi niin huono tilanne käymään, eli kotiäideistä tulee täysin miehestään riippuvaisia."
Tasa-arvoisempaa kotihoitoa lapsille ja korkealaatuista päivähoitoa, sitä minä toivoisin kaikille perheille. Yhteiskunnan ei kuulu tukea epätasa-arvoistavia käytäntöjä, vaan tukea tasa-arvoista vanhemmuutta.
7 kommenttia:
Hyvä kirjoitus! Mä en oikein ymmärrä miksi kotihoidontuki on asia, josta ei saisi yhteiskunnassa edes keskustella. Ja Kataisen esille tuoma asia osa-aikaisesta työelämästä ja työelämän joustoista oli oikein loistava. Mä ainakin tykkäisin nimenomaan tehdä osa-aikaista, kun palaan työelämään. Itse asiassa meidän perheessä parhaana pidettäisiin sitä, että molemmat vanhemmat tekisivät esim. 80 % työviikkoa, jolloin lapsille tulisi hoitopäiviä vain 3 tai vaihtoehtoisesti esim. 4 ja ne neljä sitten lyhyempinä. Ah, tuollainen tilanne kuulostaisi korviini niin ihastuttavalta. Suurin ongelma itselleni kun on se, että niistä hoitopäivistä tulee helposti niin pitkiä.
Olen ennenkin täällä mainostanut kannattavani 6+6+6 -mallia. Se olisi mielestäni pelkästään loistava. Islannin 3+3+3 on mielestäni turhan lyhyt. En haluaisi alle vuoden ikäistä vielä kipata hoitoon. Mehän toteutimme esikoisen kanssa tuon 6+6+6+ -mallin ihan vaan keskenämme hoitovapaiden avulla ja ei ole kuin hyvää kerrottavaa siitä. Pidin itse tärkeänä olla töissä (vuoden) ennen toisen lapsen syntymää ja oli tosi kiva palata töihin, kun lapsi sai kuitenkin vielä jäädä kotihoitoon. Sitä paitsi, mun mielestä se on vähän tasa-arvokysymyskin: pitää miehelläkin saada olla oikeus olla kotona. On se kuitenkin lunkimpaa kuin töissäolo. Sanokoon ne täyspäiväiset kotiäidit mitä tahansa. Sitä paitsi, kun lapsi on esim. jo yli 2-v, niin onhan se nyt leppoisaa olla kotona. Vauva-aika on eri asia kuin taaperoikä. Ainakin mun mielestäni.
Ja jossain joku kommentoi sitäkin, että miksi (korkeasti)koulutetulla pitäisi olla oikeus olla kotona esim. 7 vuotta putkeen. On se nyt vähän -no- systeemin hyväksikäyttöä. Mä olen ruvennut vastustamaan 60-vuotiaana eläkkeelle jäämistäkin, kun sekin on mun mielestä vähän kyseenalaista touhua tän yhteiskunnan kannalta.
Toi on muuten myös hyvä pointti, että naiset jää taloudellisesti ihan tyhjän päälle, jos ovat kotona ja sitten talous hoidetaan vielä niin, että mies omistaa kaiken (kun kerran maksaa sen asuntolainan lyhentämisenkin, kun on töissä). Tämä niin kovin (ilmeisesti) yleinen kuvio jaksaa hämmästyttää. Just hiljattain oli Yhteishyvässä (se S-ryhmän asiakaslehti) juttu yhden perheen taloudesta, jossa asuntoa maksettiin miehen nimiin ja nainen asui siellä ja maksoi esim. vastikkeen ja sit ruokamenoja. Ööh, how stupid one can be. Hyvä diili miehelle. Meillä ainakin tasataan tulot niin, että kotonaolijalle jää yhtä paljon omaa rahaa kuussa kuin työssä käyvälle. Mä en ymmärrä yhtään, että naiset suostuvat siihen, että maksavat pienistä kotihoidontuistaan lasten vaatteet ja juoksevia menoja ym. mut sitten asunto kilahtaa miehen plakkariin.
Mä taas oon niin tyytyväinen, ettei oo mitään pakotettua 6+6+6:sta! Okei toimii varmaan ihan kivasti JOS ON SE TYÖ MIHIN PALATA.. mut kikkelis kokkelis mitäs jos ei oo? Ei kovin joustava systeemi enää..
Samoin eniten Suomessa asia kuohuttaa, koska monellakaan ei tosissaan ole sitä työpaikkaa mihin palata ja kun asiassa vedotaan siihen, miten paljon parempi olis valtiolle kun pikku äitylit rientäisi äkkiä tienaamaan verovaroja.
niin..minne? Tosi moni naisista on pätkätöissä/määräaikasia tai palkka on yksinkertasesti niin matala, ettei ne verotulot kata edes päivähoidosta koituvia kustannuksia.
Missä se säästö oli?
Mä en sekuntiakaan usko, että Kataista kiinnostais yhdenkään naisen ura saati eläke, ei varmasti. Dollarin kuvat sillä pyörii silmissä, mutta ikävä kyllä tällä ihmisellä ei oo mitään käsitystä Suomen työtilanteesta, joka on todella kurjassa jamassa.
KH-tuki on kuitenkin pienempi, kun esim. työttömyysrahat joten parempihan se on, että ollaan KH-tuella sit kuitenkin. Ei niitä töitä vaan enää "tekevälle löydy" vaikka kuinka puitas nyrkkiä pöytään.
Matalan palkan takia myös isät ei vaan voi olla töistä pois. Miten ihmeessä talous sen muka kestäisi? Monet ei voi edes jäädä kotiin äippärahan jälkeen, koska KH-tuki on ihan liian vähän, sit on pakko laittaa se ~9kk vauveli hoitoon ja mennä tienaamaan sitä vähää minkä voi.
Suomessa on kuitenki niin paljon kalliimpaa elää, kun esim. Ruotsissa, että ei näitä systeemejä vaan voi mitenkään verrata toisiinsa.
Entäs mistä sit otettais ne tarhapaikat? Esim. pk-seutu on ihan lirissä jo nyt tarhapaikkojen kanssa. Teoriassa paikka pitäis löytyä 3kk:n kuluttua hakemisesta, mutta ei tääkään ihan toimi.
Yksikin mamma joutuu lähtemään klo 5 aamulla viemään lapsia tarhaan (1,5h matkaa/suunta), että ehtii töihin.
Kylhän tää varmasti hienosti toimii niissä vakavaraisissa perheissä missä molemmat vanhemmat tienaa sen muutaman tonnin taskuun/kk eikä tuloeroja ole just nimeksikään, mutta terveisiä vaan täältä aidan toiselta puolen, että ei se elämä oo ihan niin mustavalkosta.
Millä tavalla se 6+6+6 ei ole mielestäsi joustava systeemi? Onhan siinä äidillekin lähtökohtisesti enemmän (6+6) kuukausia käytettävänä kuin nykyisessä mallissa. Sitten voisi jäädä hoitovapaalle, jos siltä tuntuu ja mies voisi sitten jättää omat 6 kuukauttaan käyttämättä. Saisihan siinä mallissa äitikin kuitenkin paremmat tulot kuin nyt, kun jo 9 kuukauden jälkeen tippuu kotihoidontuelle.
Eikä mielestäni keskustelu osa-aikaisuudesta tarkoita sitä, että _kaikkien_ pitäisi olla osa-aikaisesti työssä. Vaan ennemminkin on hyvä ja syytä keskustella vaihtoehtojen laajentamisesta. Nythän on suurelta osin käytäntö se, että joko olet 100 % töissä tai 100 % kotona. Moni kuitenkin kaipaisi vaihtoehtoja siltä väliltäkin eikä niiden etsiminen ja mahdollistaminen saa estyä sen vuoksi, että kaikilla ei osa-aikaisuuteen olisi halua tai taloudellisesti edes mahdollisuutta.
Uskon myös, että jos isien kotonaolo lisääntyisi tuon 6+6+6 -mallin mukaisesti, niin se tasaisi nuorten miesten ja naisten haluttavuutta työnantajan silmissä. Näin ollen naisellakin olisi useammin se vakipaikka johon palata perhevapaiden jälkeen.
Hei!
Mielnkintoista miten suomessa hoetaan "faktana" että alta 3-vuotiaan paras paikka on kotona ja äidin kanssa.. Tämän logiigan mukaan kaikkien lasten ruotsissa ja muualla pitäisi olla ihan sekopäitä :)
Ja sitten kun lapsi menee kouluun tuntuu että yhteiskunta vähät välittää miten se ekaluokkalainen koulun loma-ajat viettää... Ainakin omat tuttavat suomessa aina pähkäilevät noita lomakuvioita.
Olen kotiäiti ja silti pidän tätä keskustelua ihan aiheellisena. Kannatan ehdottomasti 6+6+6 mallia, mutta totta on, että käytännössä se ei ole niin helppoa eikä joustavaa. Jos toinen tekee projektityötä, ei sitä kuutta kuukautta noin vain oteta ja jos toinen on työtön, niin mitä hän sen 6 kuukautta sitten tekee? Itsehaluaisin nimenomaan osa-aikatöihin sitten kun töihin palaaminen on ajankohtaista, mutta mistähän niitä saisi? Työt ovat kivenalla ja kyllä se on ihan valtio itse joka työllistämisestä hankalaa tekee. Eläkeikää nostetaan ja siitä joustetaan, niin että samat patut ovat töissä vielä seitsemänkymppisinä ja sitten ihmetellään miksi nuoret ovat kotona lasten kanssa. KUN EI NIITÄ TÖITÄ OLE! Liitetään kunnat yhteen ja taas vähennetään työpaikkoja. Joo itse olen alani toki valinnut, mutta mikä on se ala tänä päivän jolta ei kiristettäisi.
Minäkin toivon korkealaatuista päivähoitoa ja tasa-arvoista kotihoitoa, mutta ennen kaikkea töitä ja siihen olisi valtion ja päättäjien ensimmäisenä puututtava, ei naurettavan pieneen kotihoidontukeen.
Kivaa että täällä on herännyt keskustelua!
Varmaan tuossa Islannin 3+3+3 vs 6+6+6 mallissa on aika iso kustannusero, eli 6+6+6 tulee aikalailla kalliimmaksi... mutta samaa mieltä, että 6+6+6 olisi aivan loistava. Ja kuten Pilami kirjoitat, siinähän tulisi pelkästään plussaa kaikille - verrattuna Suomen nykyiseen systeemiin siis. Siinähän lisäksi säilyy joku kotihoidontuen osuus, en nyt muista miten pitkään. Elli ehkä vertaa Ruotsin systeemiin, jossa siis toiselle vanhemalle on "vain" 60 ns pakollista päivää.
Lisäksi useimmat kommentit mitä aina tähän 6+6+6 tulee on ihan älyvapaita - esim yksinhuoltajan tietenkin pitäisi saada pitää koko aika itse. Ja ilman muuta äiti voi pitää ensin 12kk putkeen ja sitten isä 6kk (tai vaikka toisin päin :). Kun tämmöisiäkin olen kuullut, että miten siinä välissä voi mennä töihin kun imettää ja onhan se vaikeaa työnantajallekin mennä vain puoleksi vuodeksi ja sitten taas jäädä kotiin... haloo! ihme juttuja pitää rautalangasta vääntää.
Osa-aikatyö puolestaan nimenomaan olisi hyvä lisä nyt jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin. Töitäkin saattaisi olla useammalle tarjolla, jos niitä jaettaisiin - täällä kun on nyt aika paljon kommentoitu, ettei töitä ole. Jos useampi olisi tekemässä 50% tai 60%mahtuisi työelämään hiukan enemmän tekijöitä :)
Ja yksi asia tietty on, että Ruotsissa päivähoito kahdesta lapsesta maksaa 200 euroa kun se suomessa maksaa 600. Ruotsissa siis vähistä tuloistakin jo jää käteen kun menee takaisin töihin, kun taas Suomessa kaikki menee päivähoitomaksuihin.
Tietenkin systeemejä voi verrata toisiinsa, ja pitääkin, koska tarkoitushan on nimenomaan miten voidaan löytää mahdollisuuksia PARANTAA jotain systeemiä. Silloihan juuri pitää verrata miten muualla tehdään! Muutenhan sitä jäädään paikalleen sanomaan, että ei tälle mitään voi kun meillä nyt vain on näin!? Suomessa on kalliimpi elää mm koska siellä lyhennetään asuntolainaa ja maksetaan korkeita päivähoitomaksuja. Esim. jos siellä saataisiin 6+6+6 malli, voisivat todennäköisesti myös pienituloiset vanhemmat olla pidempään kotona kuin nyt.
Tarhapaikkoja tarvittaisiin tietenkin ehdottomasti lisää, myös osa-aikaisia sellaisia ja siitä halvempi maksu. Sama ongelmahan Ruotsissakin on, täyttä täällä on ihan yhtälailla. Mutta nämähän ovat juuri niitä prioriteetti-kysymyksiä, jonka takia politiikkaa tehdään! Jokainen poliitikko tekee omasta mielestään parempaa yhteiskuntaa - yhdelle vaan parempi yhteiskunta tarkoittaa eriä kuin toiselle. Minulle se tarkoittaa mm tasa-arvoista yhteiskuntaa, niin naiselle kuin miehelle, äidille ja isälle. Ja tässä kysymyksessä ei nykyisenkaltainen kotihoidontuki ole edes vaihtoehto!!
Anonymous, joo tää "fakta" on ihan uskomaton. Kaksi asiantuntijaa, Keltikangas-Järvinen ja sitten se Sinkkonen nostetaan joka helv... keskustelussa framille, ja sitten se on pyhä totuus mitä nämä kaksi suustaan päästää. Vaikka missä muualla oltais tutkittu mitä tahansa. Koko muu maailma vie lapsensa hoitoon 3-6kk vanhana, mutta vain Suomesta löytyy oikea totuus...! Ja nimenomaan, järkyttävää sitten tämä 8-11 vuotiaiden heitteillejättö: lapsille avain kaulaan ja kotiin olemaan yksin tuntikausiksi. Ei sitten niin mitään logiikkaa.
Mimmu, en itse asiassa tiedä onko tuohon mietitty jotain erityisratkaisua jos siis toinen on työtön. Koska onhan se totta, että silloin on paha mennä töihin :) ja voi olla vaikeaa menettää ne ainoat ansiotulot. Samalla olen kyllä sitä mieltä kuten Pilamikin, että itse asiassa eläkeikää kuuluukin nostaa koska nykyinen on määritelty joskus vuonna miekka ja kirves kun jengi kuoli keskimäärin 70 vuotiaana. Pikkasen eri kuvio kun nyt kun elellään 95 vuotiaaksi asti. Mutta samalla tietysti pitää löytää keinoja siihen että ihmiset jaksaa työelämässä pidempään (ja pitää löytyä töitä!)
Toki irtisanomisaalto on Suomessa nyt ihan hirmuinen ja jos ei omalla alalla ole töitä niin ei sitten ole. Ja valtio ja kunnat tosiaan ovat usein pahimpia, työsopimusten ketjutuksessakin sama juttu.
Tulipas pitkä juttu :)
Kommentoikaa lisää!
Lähetä kommentti