Neuvolakuulumisia

Meillä oli muuten toissapäivänä molempien lasten neuvola. Pitkästä aikaa. Saatiin uusi neuvolapaikka, kun ollaan tässä välissä muutettu.

Siellä selvisi että Vera painaa 18.3 kiloa ja on 109 cm pitkä. Vidar painaa 12.3 kiloa (jos muistan oikein, en saanut niitä mihinkään paperille muuten!) ja on 89 cm pitkä.

Muuten meni ihan mallikkaasti. Molemmat piirsivät innokkaasti, Vera kieltäytyi puhumasta muuta kuin suomea äitinsä kanssa. Vidar ei edelleen juuri puhu, vaikka suurta meteliä pitääkin itsestään muuten. Sanavarastoon kuuluu mamma, pappa, kakka, bajs (kakka ruotsiksi), majs, Teddy (paras kaveri päiväkodissa), katten ja bil. Ehkä vielä joku muukin mikä nyt unohtui. Oltiin Verankin kanssa vähän hitaita tässä puhumaan opettelussa.

Vera taas osaa jo oikeastaan kaikki kirjaimet. Ja kesän jälkeen on vihdoin opittu ottamaan keinussa itse vauhtia. Se on tosi tärkeä taito, kun ollaan puistossa kolmistaan!

Vidarista on tullut viime aikoina halipoika, mitä ei olla oltu juuri aiemmin. Lisäksi kun yönukkumiset on alkaneet sujua, on nukuttaminen mennyt ihan keturalleen. Nykyään nukahdetaan ainoastaan vaunuihin, kun aiemmin ei ollut mitään ongelmaa nukahtaa omaan sänkyyn ja nopeastikin vielä. Aina jotain.

Tänään sain käytyä kysymässä videokameran korjausta (ei kannata, uuden hommaaminen maksaaa saman verran, että sitten inhoan tätä kertakäyttöyhteiskuntaa), lähetettyä yhden työhakemuksen, käytyä kysymässä kurssikirjaa jota ei ollut kaupassa. Huomenna sitten toivottavasti listalta pari juttua lisää ruksittavaksi.