Nyt se on sitten ohi. Äitiysloma. 14 kuukautta hurahti tuosta noin. Ensimmäinen päivä töitä takana ja uupuuh, eipähän tule aika käymään pitkäksi. Sen verran kasautunutta hommaa tuntui olevan. Pitää vain yrittää olla tehokas, niin että saisi kaiken tehdyksi 80% työajan puitteissa. Tänään ei kyllä ollut tehokkuudesta puhettakaan, mutta onneksi sain sentään pari kaikkein kiireisintä hommaa eteenpäin. Ja ihan kivaakin oli, varsinkin kun tunsi itsensä erittäin tervetulleeksi :)
Ja kotonakin oli mennyt hommat ihan hyvin. Joten eihän tässä siis mitään hätää, eihän? Meillä mennään jo aika lujaa eteenpäin, kävelty on vajaat kaksi viikkoa ja nykyään jo melkein juostaan. Tänään oli nenä ruvella, kun oli puistossa menty nenälleen. Kun ei ole äiti enää haukkana valvomassa... mutta täytyyhän sitä tulla pieniä kolhujakin, kai??
3 kommenttia:
hihiii, tutulta näyttää! Eikö olekin huisia, yhtäkkiä lapsi vaan lähtee kävelemään. Hurjaa!
moi, nappasin sun blogin mun linkki listaan jos sopii? Hauska lukea näitä juttuja, olen itse aikoinani ollut tukholmassa töissä 2000-2003
Elina, tosiaan huisia, ja varsinkin kun yhtäkkiä mennään niin lujaa! Nykyään jo ihan juostaan..
Lauris, kiva kun olet käynyt täällä, ilman muuta saat laittaa blogin linkkilistaasi! Minäkin käyn vastavierailulla pian :)
Lähetä kommentti