Meillä on vihdoinkin alkaneet kaverivierailut. Viime viikonloppuna oli Veralla kaveri kylässä ja tänään on Vera vuorostaa hänen luonaan. Tosi kivaa, kun ollaan jo niin itsenäisiä! Pari kertaa aiemminkin on tätä jo harrastettu, muttei mitenkään säännöllisesti.
Meillä se hankaluus, että kaverit asuvat vähän ympäriinsä, kun tosiaan käydään erikoispäväkotia, jonne tullaan pitkienkin matkojen päästä. Sitten pitää aina hakea ja viedä, ja meillä kun ei ole autoa, niin ei ihan hirmu kauas viitsi lähteä seikkailemaan. Suurin osa onneksi asuu tässä suunnilleen keskustan alueella. Koulussa asia ei ainakaan tule helpottumaan (jos siis päästään suomalaiseen kouluun), koska sinne käsittääkseni tullaa vieläkin pidempien matkojen takaa. Veralla on päiväkotikavereita mm. Sundbybergissa ja Täbyssä. Täbyyn on meiltä semmoinen matka, ettei ihan heti kyllä lähdetä. Viime keväänä kun siellä oli synttärijuhlat, kotimatkaan meni puolitoista tuntia. Tosin junilla oli jotain ongelmia, mutta silti.
Teillä joilla on lapsia suomalaisessa koulussa, miten olette hoitaneet kaverivierailut?
9 kommenttia:
Meillä on kans tää samainen ongelma. Eipä tolla esikolla ookaan oikeestaan, kun kaks kaveria joita näkee koulun ulkopuolella.
Toinen asuu Spångassa, mikä on meitä aika lähellä ~30min. bussilla suunnilleen.
Ja tällä perheellä on auto, joten joskus vievät/tuovat jne.
Toinen kaveri asuukin sitte Huddingessa ja sinnehän sitä matkaa riittää!
Tosin nykysin jos poika menee sinne yökylään niin nappaavat sen perjantaina koulusta mukaan ja tuovat autolla meille sunnuntaina :-D
Tosi näppärää!!
Poitsu onkin kyllä tottunu yökyläilijä ja jää tosi mielellään yöksi (tai kahdeksi.. tai kolmeksi!), ei paljoo ikävät päätä pakota.
Mut eihän näitä nyt kovin usein oo kyllä.
Toisaalta sit taas fritiksessä pääsee touhuumaan vapaammin koulun jälkeen, joten se auttaa vähäsen.
Nyt vielä ku muksu kulkee itekseen niin menee aika usein samaa matkaa tän Spångan kaverin kanssa niin pitkään ku pystyy.
Meilläkään ei oo autoa, joten saadaan aika usein armopaloina noita kuljetuksia. Mikä on kyllä ihan tosi ihanaa, on meinaan aika tuskaa raijata pikkusiskoa kieseissä pitkin Tukholmaa ja sen ulkopuolelle.
Riippunee vähän miten itsenäisesti pärjäävä lapsi on jne. Sehän helpottaa paljon jos lapsi uskaltaa jäädä yökylään niin voi ottaa suoraan koulusta mukaan ja sopia palautuksesta lauantaina jne.
Toisaalta on harmi, kun ei oo sellasta pihasta-hakemis-kulttuuria mikä on itelle tuttu lapsuudesta. Mut sit taas, kun se on ihan vierasta tolle omalle niin eipä se sitä osaa kaivatakaan!
Tosi kiva, että teillä on mahdollisuus kaverikyläilyyn. Meillä on Veran ikäinen tyttö ja ongelmana ei ole matka kavereiden luo, vaan se, että kaverit ovat poikia ja enimmäkseen vielä nuorempia. Päiväkodissakaan leikkikavereita ei ole kielipuolisuuden takia, joten tyttökaverin puute on aikamoinen. Me vanhemmat saadaan siis hoitaa leikitys ja se on kyllä rankkaa.
-K
Elli, noin ajattelinkin että se varmaan menee. Kunhan tuo vähän kasvaa, niin eiköhän nuo yöpymiset ala kans toimimaan. Ja tähän mennessä ei nyt ole niin ollut vielä tarvetta kyläilylle, on voitu hoitaa se helposti näin. Onneksi suurin osa kavereista kuitenkin asuu tässä keskusta-alueella, niin julkiset kulkee aika hyvin.
Mutta olisi kyllä kiva jos sen lisäksi että on näitä koulukavereita, ois vaikka joitain tässä naapurustossa, niin voisi helposti mennä eikä aina niin tarttis suunnitella. Oon miettinyt että pitäiskö sitä hommata joku harrastus tässä kulmilla, jos siellä tutustuis joihinkin naapuruston lapsiin...
K, no onpas kurja! Jos se kouluun mennessä helpottuisi? Koska kyllä ne kaverit on ihan älyttömän tärkeitä nyt jo... missä päin te asutte?
Täällä Tukholman pohjoislaidan lähiössähän me asutaan. Kaveripula on niin sydäntä raastavaa katsottavaa vanhemmalle. -K
Mekin asutaan täällä pohjoisen Tukholman ghetossa :-D
Tosin meidän tyttö on vasta 2v. joten ei sinänsä vielä leikkikaveriksi oikeen oo :/
Anonymous, mennäänkö teilläkin kouluun ensi syksynä? Ei kuitenkaan suomalaiseen kouluun? Voin kuvitella miten raastavaa kaveripula on, meillä ainakin on NIIIN tärkeää että on kavereita. Tulkaa joskus leikkitreffeille :)?
Kouluun pitäisi mennä ja näillä näkyminen ihan ruotsalaiseen sellaiseen. Tosin onkohan siellä edes yhtään kunnolla ruotsalaista kun täällä Ellin mainitsemassa ghetossa ollaan... Leikkitreffit olis kyllä kivat, jos teillä ei jo ennestään ole sosiaalista elämää liiaksi asti. :)
-K
Kistassa on Suomalainen koulu, pelkkä ala-aste tosin, jos sinne on mitenkään näppärä matka.
Mietittiin joskus sinne vaihtoa, mutta se luokkakaveri joka sinne olis vaihtanut samaan aikaan muuttikin sit Suomeen, joten me jäätiin tonne Fridhemsplanille.
Yks äiti sieltä just vaihtoi lapsensa lähikouluun (ruotsalainen), kun lapsi ei oppinu fridhemillä ruotsia ja se oli tavotteena, niin sen lapselle oli sanottu ihan pokkana, että "onko sun äiti sadisti?" Lapsi oli sit tullu hieman ihmeissään kotiin ja ihmetelly, että mikä on sadisti?!?
Että tämmösiä pikku lipsahduksia sieltä jos meinaa koulua vaihtaa! :-D
K, laita mulle meiliä osoitteeseen tukholmantytto@gmail.com niin katsotaan jos vaikka joskus jotkut treffit saataisiin aikaiseksi :)
Voi ei Elli, älä kerro tuommoisia juttuja!! Ollaan nyt niin päätetty sinne mennä, mutta aika kummallista tuntuu homma olevan välillä... soitin muuten kanslian numeroon, ja siellä tosiaan oli ihan järkyttävä "jos haluat sitä paina 1 jos tätä paina 2 jos kolmatta paina 3" Ja lopulta edessä vastaaja kuitenkin. AAAARRGH näitä valintanäpyköitä!!! Ärsytys sata.
Lähetä kommentti