torstaina, marraskuuta 24, 2011

Saako sitä joskus elämässä vielä nukkua?

Nämä meidän yöt on sitten vaan ihan uskomattomia. Tuntuu että vuodesta toiseen juostaan piktin yötä kun vuorotellen joku huutaa. Just kun toisen saa nukkumaan niin toinen herää. Viime yönä mies sai olla hereillä Vidarin kanssa klo 2-3. Tosi kivaa. En mä tiedä mitä tässä voisi tehdä asiaa auttaakseen, kestää vaan. Mennä aiemmin nukkumaan että edes jostain päästä saa nukkua. Ts siis samaan aikaan nukkumaan kun lapsetkin,kun ainakin toisen kanssa saa tapella joka ilta tunnin vaikka ovat ihan poikki.

Jos joskus tässä elämässä saa vielä nukkua koko yön läpeensä osaa siitä ainakin olla onnellinen. Pienten lasten äidin ja joskus isänkin tunnistaakin siitä, että silmien alla olevat rypyt on vanhentaneet kahdessa vuodessa 10 vuotta.

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2011

Marraskuun loppu onneksi häämöttää

Kylläpäs edelliseen postaukseen tulikin paljon ihania ja kannustavia vastauksia! Tämä näyttääkin olevan aika yleinen ongelma monella. Meillä ei ole sittemmin ollut onneksi, eli ei ihan hirveän usein näitä öitä tule, mutta tiedänpähän mitä sitten seuraavaksi kokeilen - lämpimiä sukkia ainakin.

Marraskuu lähenee loppuaan ja iltapäivällä alkaa olla kolmen neljän aikaan pimeää. Aika pitkään täällä Tukholmassa riittikin ihania aurinkoisia päiviä, mutta nyt ne tuntuvat loppuneen ja ollaan siirrytty tyypilliseen marraskuun säähän. Neljän jälkeen ei viitsisi enää lähteä ulos, kun on säkkipimeää. Pilvisenä päivänä säkkipimeää on ekan kerroksen asunnossa heti aamusta lähtien ja koko päivän ajan...

Tämä onkin aika masentavaa aikaa, ehkä sitten muutenkin masentuu, töissäkään ei oikein huvittaisi. Olen nyt tehnyt samoja hommia aika kauan ja kaipaisin hiukan enemmän haastetta. Ja vaikka tiedostankin että vanhempainvapaalta on hyvä palata tuttuun työhön ja että diili on vieläpä aika hyvä (Suomessa en hevin saisi tehdä 60% työaikaa niin että töitäkin olisi suunnilleen se 60%) ja työpaikka vallan mainio monella tapaa, ei työtehtävät oikein usean vuoden jälkeen jaksa innostaa.

Olenkin alkanut pohtia vuoden alusta myös sitä vaihtoehtoa, että jatkaisinkin 90% työajalla (siis alunperin aiotun 100% sijaan) kun ei nyt hirveästi nappaa eikä ylennystäkään ole tulossa vaikka se jo aiemmin vähän kuin luvattiin. Siitä tulisi tunti lyhyempi päivä viikossa, mikä olisi lasten päiväkotipäivien kannalta aika mukavaa. Vidar tosiaan aloittaa päiväkodissa tammikuun puolessavälissä.

No, pohdinta jatkukoon, hyviäkin päiviä on joten mielialakin vaihtelee - tämä nyt voi olla vain tätä syksyn kaamostautia... joulukuussa on sitten jo joulun tunnelmaa, Lucia-juhlia, joulujuhlia ja pikkujouluja, ja sitten tammikuussa lähdetäänkin reilun viikon lomalle Dubaihin. Yippii, aurinkoa :) Jos joku on ollut Dubaissa ja haluaa suositella jotain tekemistä, paikkoja, hotellia ym niin kertokaa ihmeessä- ollaan kyllä hotelli jo varattu mutta sen voi vielä vaihtaa.

tiistaina, marraskuuta 15, 2011

Kasvukipuja

Meidän Vera herää välillä öisin siihen, että jalkoihin sattuu tosi kovasti. Ollaan päätelty, että kyseessä on kasvukivut. Vaiva tulee aina öisin ja välillä tosi voimakkaana. Pää ihan hiessä raukalla, kun sattuu niin. Onko kellään ollut vastaavaa ongelmaa? Mitä asialle voisi tehdä, vai voiko mitään?

Särkylääkettä yritin jo antaa, mutta eihän sellainen 4-vuotiaalle kipeälle mennyt alas. Suppoja en jaksa ruveta taistelemaan, kun toinen  on ihan puhki. Nyt kylläkin nukahti. Mutta mieskin on  kolmen päivän työreissulla, saas nähdä mitä tästä yöstä tulee...

torstaina, marraskuuta 10, 2011

Päivähoitopolitiikkaa

Olinpa tässä juuri maksamassa Veran päiväkotilaskua. 840 kruunua osa-aikapaikasta, 30h viikossa. Tämä on siis n. 90 euroa. Suomessa maksoimme samasta 300 euroa, tosin yksityisellä hinta oli kunnallista paljon isompi eikä meillä osa-aika ja kokopäiväpaikoilla ollut juurikaan hintaeroa. Kokoaikapaikka käsittääkseni täällä Tukholmassa maksaa n 1200 kruunua eli n 130 euroa. Kyllä on eroa, ei voi muuta sanoa...


Kansainvälisesti toki Suomessakin päivähoito on halpaa (päiväkotipaikan oikeat kustannuksethan lienevät n 1000 euroa) mutta kyllä Ruotsi on tässä kysymyksessä aivan omaa luokkaansa. Jos siis joskus ihmettelee, mihin ne verorahat menee niin tässä on aika hyvä vastaus. Tietysti monen muun asian lisäksi.

Ruotsissahan ollaan hyvin päiväkotimyönteisiä, joka myös näkyy näissä maksuissa - oletusarvona on, että lapset menevät päiväkotiin n 1½ vuoden ikäisenä. Varsinaista kotihoidontukea ei ole (tai se on ainakin hyvin harvinainen, kunnasta riippuen), vaan kotona ollaan tuohon n puolitoistavuotiaaksi asti vanhempainrahan turvin. Kotihoidontukea vastustavat kaikki muut puolueet paitsi Kristillisdemokraatit, koska se käytännössä ajaa naiset kotiin. Näinhän on Suomessa, 99% kotihoidon tuen käyttäjistä on naisia. Toisaalta koska vanhempairaha on sen verran parempi, voidaan yleensä kotona olla ainakin 1v 2kk asti - alle vuoden vanhoja ei päiväkoteihin usein edes oteta.

Mutta kyllähän tässä rahaa jää kuukausittain käteen aikalailla enemmän, Suomessa kahdesta lapsesta kulut n 600 ja täällä n 250... toisesta taitaa vielä saada alennusta täällä.