maanantaina, helmikuuta 01, 2010

Pieniä ja isoja eroja

Olen taas päässyt lempiaiheeni pariin eli lapsipolitiikkaan ja Suomen ja Ruotsin eroihin. Tänään oli eka lapsipoliittisen työryhmän kokous, tosi kivaa! Kokousta on edeltänyt aktiivinen sähköpostikirjoittelu. Siellä jo on huomannut, miten aina vaan riittää näitä "Suomessa ei tueta kotiäitiyttä/lapsen kotona hoitamista" mielipiteitä. Voi kukkua! Suomessahan sitä juuri tuetaan. Missä muussa maassa valtio maksaa 3vuotiaaksi siitä, että vanhempi on lapsensa kanssa kotona? Ei mulle ainakaan tule mieleen. Lähinnä tulee mieleen valtiota, jotka maksavat n 3kk-6kk siitä että äiti on lapsensa kanssa kotona....

Niinpä se, että valtio maksaa siitä ilosta, että äiti on kotona lapsen 3vuotiaaksi asti, on kyllä mielestäni ihan kiitettävää kotonahoidon tukemista. Ja ei, sillä tuella ei todellakaan elä, mutta onko se nyt tarkoituskaan? Onko ylipäänsä tarkoituksenmukaista, että valtio tukee kotiäitiyden institutionalisoimista - koska äidithän sinne kotiin jäävät, siis peräti kolmeksi vuodeksi lapsineen.

Ja kun tämän mielipiteensä esittää että kyllähän kotiäitiys on tuettua (=valtio maksaa eivätkä äidit käy töissä ja kerää veroa), aina alkaa huuto, kuinka olen kotihoitovastainen päiväkodinpuolustaja, en tue valinnanvapautta, kuinka kaikki lasketaan rahassa eikä tajuta miten arvokasta on hidas lapsuus ja kotona 3v asti oleminen... ja siinä taas mennään metsään. Enhän minä sanonutkaan, ettei se olisi arvokasta. Yhtälailla kuin päiväkodissakin oppii arvokkaita sosiaalisia taitoja. Ja rahaahan olivat juuri aiemmin huutamassa valtion tuen muodossa, kun minä totesin että sitä kyllä annetaan, niin yhtäkkiä itse olinkin se rahakeskeinen päivähoitofriikki.

Se on tässä mielenkiintoista, että Ruotsissa ei koskaan törmäisi vastaavaan ajatteluun. Ruotsissa kun kotihoidontukea edelleenkeen kutsutaan nimeltä "kotiäitiloukku". Ja kun Suomen esimerkkiä katsoo, sitähän se onkin. Sitten valitetaan, miten mm naisten eläkkeet ovat pienet - no, kotonaoloaikahan ei kerrytä eläkettä ja kotona ovat nimenomaan naiset. Siinä vaiheessa kun edes 30% kotihoidontuesta menee isille, olen valmis kannattamaan kotihoitosysteemiä. Sitä odotellessa---

Mutta näitä keskusteluja jatketaan. Huomaan katsovani asioita kovin ruotsalaisten lasien läpi :)

On toki myös asioita, joissa erot tuntuvat kallistuvan Suomen suuntaan. Esimerkiksi neuvolasysteemi on kyllä kattavampi ja lasten tarkastuksia enemmän. Lääkärikäyntejäkin tuntuisi olevan useammassa.

Täällä myös oltiin aivan järkyttyneitä siitä, että Ruotsissa vielä viime vuonna annettiin AD-tippoja lapsille. A-tippoja!! Täti meinasi tippua tuolilta. No nythän Ruotsikin on lakannut niiden antamisen ja siirtynyt pelkkiin D-tippohin. Suomessa näin tehtiin kuulemma jo 90-luvulla...

9 kommenttia:

Elli kirjoitti...

joo, Suomessa on aika herkkä nahka tosta kotiäitiydestä. Esikon kohdalla vein lapsen vähän reilu 1-vuotiaana tarhaan, mutta jos seuraavaan ikinä siunaantuu niin voi ollakin, että tulee ikävä sitä 3-vuoden maksettua "palkatonta". tai sitten ei.. olen aika päiväkoti myönteinen tapaus itse, vaikka ihan totta onkin, että joka asialla on aina puolensa. Kai se on vaan se hyvä ajatus siinä päiväkodin takana, mutta kun todellisuus on 32 lasta ahdettuna samaan huoneeseen 2 hoitajan kesken, ei homma oikeen enää toimi.

Tiitu kirjoitti...

Sen verran täytyy korjata kirjoitustasi, että kotihoidontuesta kertyy nykyisin eläkettä ja siitä maksetaan myös veroa - kumpaakaan ei toki yhtä paljon kuin työssäkäynnistä.

Kuntien kannalta olennainen seikka asiassa on myös se, että kotihoito tulee niille huomattavasti edullisemmaksi kuin kunnallinen päivähoito ja siksi kunnilta on varsin järkevää politiikkaa maksaa kaupunkilisä varsinaisen, melkoisen pienen, kotihoidontuen päälle. Helsinki on tässä suhteessa hoitanut homman hyvin viime aikoina: niin kotihoidontukea kuin yksityisen hoidon tukeakin on nostettu. Varsinkin jälkimmäinen lienee kokonaistaloudellisesti järkevää politiikkaa: molemmat vanhemmat saadaan työelämään maksamaan veroja, säästetään kallis päivähoitopaikka ja samalla työllistetään yksi henkilö (se lastenhoitaja) maksamaan lisää veroa.

Me emme olisi lastamme päiväkotiin vielä laittaneet kuultuamme riittävästi ylisuurien päiväkotien arkitodellisuudesta, eikä lähistöllämme muitakaan kunnallisia hoitovaihtoehtoja oikein ole. Yksityisen hoidon tuki teki järkeväksi hoitajan palkkaamisen yhdessä ystäväperheen kanssa ja nyt lapsemme on kenties parhaassa mahdollisessa hoidossa. Yksi hoitaja, kaksi lasta, eikä tämä edes tule kalliimmaksi kuin päiväkotihoito tulisi. Ei tarvinne edes kertoa, kuinka tyytyväisiä olemme. Jos yksityisen hoidon tuki ei olisi niin suuri kuin se on, olisi lapsemme edelleen kotihoidossa ja minä tekisin 50% työaikaa.

Itse olen sitä mieltä, että kotihoitoa ainakin sinne parivuotiaaksi tulisi tukea nykyistä enemmän. Samalla paukkuja tulisi ladata siihen, että isät saataisiin käyttämään nykyistä enemmän niin vanhempainvapaata kuin hoitovapaatakin. 6+6+6 (tai edes 5+5+5) olisi alkuun tosi jees ja sen lisäksi joku keppi&porkkana-systeemi pitäisi kehittää hoitovapaankin kohdalle.

pilami kirjoitti...

Esikoinen kun syntyy vasta keväällä, niin itselläni ei ole tuosta lasten kotihoidosta vielä kokemuksia. Lähtökohtaisesti tuntuu kuitenkin ihanalta päästä pois vähäksi (tai pidemmäksikin) aikaa työelämästä. Voisin jopa kuvitella, että useat naiset _haluavat_ jäädä kotiin lasten kanssa ja näkevät sen etuna eivätkä niinkään "kotiäitiloukkuna". Silti olen sitä mieltä, että hävyttömän vähän sitä kotihoitoa tuetaan. Jos kaikki kotihoidetut yhtäkkiä menisivätkin kunnalliseen päivähoitoon, niin johan kustannukset pomppaisivat! Olen muistaakseni joskus aiemminkin blogissasi ihmetellyt sitä, että miksi Suomessa keskustellaan vain kotihoidosta vs. päiväkoti. Miksei esim. kotiin tulevaa lastenhoitajaa nähdä vaihtoehtona? Minun mielestäni se olisi ihanteellisinta sitten, kun olen itse taas palannut työelämään: lasta / lapsia ei tarvitsisi herätellä yöuniltaan eikä roudata kiireellä mihinkään päiväkotiin ja sieltä taas illalla pois. Sosiaalisia taitoja voi oppia mielestäni myös kerhoissa ym., joissa ei tarvitse viettää sitä 9-10 tuntia / pvä.

Anonyymi kirjoitti...

Esikoinen on tällä hetkellä 5kk ja on 4vkon vanhasta lähtien saanut D-tippoja ainakin täällä meidän kaupungissa. (Asun siis Ruotsissa)

Vauvan ollessa pieni neuvola "tarkastuksia" oli viikon välein ja siitä painon noustessa ollaan siirrytty kerran kuukaudessa tarkastuksiin. En tiedä sitten että kuinka usein Suomessa sitten on tarkastuksia.

Kerrot kirjoituksessasi että täällä Ruotsissa on myös mahdollista saaha kotihoidontukea..kertoisitko tästä lisää sillä en ole tälläisesta mahdollisuudesta kuullutkaan.

Ainakaan en löytäny Försäkringskassan sivuilta mitään tietoa.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Elli, mun mielestä ei pitäisikään verrata ei-toimimatonta päivähoitoa kotihoitoon. Mun mielipteet perustuu olettamukseen, että päiväkotien ryhmäkoista pidetään kiinni ja varsinkin pienimmillä on siellä aikaa ja tilaa ja tarpeeksi hoitajia. Valitettavasti näinhän ei aina ole, mutta mun mielestä sen perusteella ei voi syyttää päivähoitoa huonommaksi vaihtoehdoksi. Silloin ei päivähoito toimi! Ja Helsingissä varsinkin näin tosiaan ilmeisesti on valitettavan usein. En minäkään tietenkään haluaisi lastani ylisuureen päiväkotiryhmään 1-2 vuotiaana!!

Tiitu, sehän on hienoa, tosin kuten sanoit eläkehän kertyy tulojen mukaan ja jos tulot ovat pienet (kun se tuki siis on aika pieni) niin eläkettäkään kauheasti kasaannu.

Niin en ole sitä laskenut paljonko päivähoidon kulut ovat versus paljonko on menetetyt verotulot + kuntalisä kun äiti jää kotihoidontuelle kotiin. Toisaalta nämä ovat myös prioriteetti-kysymyksiä - Ruotsissa päivähoitoa subventoidaan vielä huomattavasti voimakkaammin kuin Suomessa nimenomaan koska pidetään tärkeänä, että äidit eivät jää kotiin eikä synny "kotiäitiyhteiskuntaa".

Tuo teidän ratkaisunne kuulostaa tosi upealta, ja hienoa jos se ei edes taloudellisesti tule mahdottomaksi! Kuvittelin, että hoitajan kotiin palkkaaminen olisi hurjan kallista, mutta ehkä tosiaan yksityisen hoidon tukineen - sekä ehkä saatte myös kotitalousvähennystä? - se onkin ihan kohtuuhintaista? Mekin saadaan yksityisen hoidon tukea yksityiseen päiväkotiin eikä se nyt mun mielestä niin kummoinen ole (toki hyvinkin iso siis omassa lompakossa) mutta noin niinkuin että se riittäisi jonkun palkkaamiseen... mutta ehkä hoitajilla ei sitten ole kummoiset palkat..? Ja siitähän pitäisi maksaa kaikki työnantajamaksutkin, en kyllä ymmärrä miten halvalla olette hoitajan saaneet?

6+6+6 olisi aivan loistava! Siihen tähdätään mekin työryhmässä :)

Pilami, minäkin uskon että naiset eivät edes aina halua että isät jäävät kotiin. Että moni nainen taistelisi tätä 6+6+6 mallia vastaan, koska ikäänkuin itse menettäisi kuukausia... Ja kyllä kun Ruotsissa on väläytelty puolet ja puolet mallia 9+9, on siinä itsekin vähän nikotellut. että kotona siis saisi olla vain 9kk...! Siksi toisen vanhemman osuus pitääkin tehdä "pakolliseksi". myös niiden isien pitää päästä nauttimaan kotonaolosta, joiden puolisot eivät siihen muuten suostuisi!

Tiitulla oli hyvä esimerkki kotiin tulevast hoitajasta. Olen aina kuvitellut että se olisi ihan törkeän kallista, mutta ehkä sitten jos muutama perhe yhdistää voimansa voisi onnistuakin! Olen ihan samaa mieltä että sehän on erinomainen vaihtoehto, mikäli vaan taloudellisesti mahdollista!

Anonymous, joo se muuttuikin Ruotsissa nimenomaan viime vuonna. Vera sai AD-tippoja kahden ekan vuoden ajan. Siitä oli joskus viime kesän aikoihin juttua että ne A-tipat postuvat.

Lapsen synnyttyä ekan vuoden ajan Ruotsissa oli oikein hyvä neuvolameininki, tosin sitten vuoden täytettyään käynnit harventui ihan hävyttömän vähiin. Veralla ei ole ollut vuoteen neuvolakäyntiä, edellinen oli 1½ vuotiaana ja seuraava olisi ollut 3v täytettyä.

Ruotsissa kotihoidontuki on käsittääkseni kuntakohtaista, eli riippuu siitä missä asutte. Etsi sanalla Kommunalt vårdnadsbidrag ja tsekkaa teidän kunnalta.

Tanja kirjoitti...

Eläke ei itse asiassa kotihoidontuen kohdalla kerry todellisen tukimäärän mukaan, vaan, kuten opiskelijoidenkin kohdalla, kuukausiansioksi katsotaan noin 625 euroa. Ks. esim. http://www.työeläke.fi/Page.aspx?Section=39962&Item=62170. Tämä on varsin tasapuolinen laskentaperiaate: olisihan se kohtuutonta, että perheet, jotka valitsevat asua kuntalisättömässä kunnassa, kärsisivät siitä kotihoidontuen pienuuden lisäksi myös eläkkeen kertymisen pienuutena. Eihän tuostakaan mikään mahdoton summa tule, mutta jotakin kuitenkin.

Mekin kuvittelimme, että hoitajan palkkaaminen olisi tavattoman kallista ja toki se sitä olisikin, jos yksin palkkaisi. Mutta kahden tai kolmen perheen tukien yhdistäminen muodostaa jo sievoisen summan. Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta, joka on 160 euroa ja kuntalisästä, joka vaihtelee kunnasta riippuen nollan ja yli 500 euron välillä. Jälkimmäinen vaihtelee myös riippuen siitä, onko lapsi alle vai yli 3-vuotias. Helsingissä yksityisen hoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaasta lapsesta 650 euroa (Espoossa summa on muuten 714 eur/kk), joten kahden lapsen tuista tulee yhteensä 1300 euroa. JHL:n suositus kotitaloustyöntekijän palkaksi on himpun verran yli 1400 eur/kk. Me palkkasimme hoitajan neljäksi päiväksi ja maksamme hänelle hiukan suositusta suurempaa palkkaa, 1300 eur/kk, ihan jo siitäkin syystä, että kela maksaa tuen vain hoitajalle. Jos maksaisimme hänelle alle 1300 eur/kk, jäisi osa tuista saamatta. Tässä yhtälössä meille jää maksettavaksi ainoastaan työnantajakulut, noin 335 eur/kk jaettuna kahden perheen kesken. Ja tietysti lasten ruoka. Alle 1500 euron kk-palkalla pitäisi joka tapauksessa hoitaja löytyä. Kotitalousvähennystä ei voi saada lastenhoitoon, jos siihen saa jo yksityisen hoidon tukea.

Näitä tukimääriä voi laskea esim. osoitteessa http://www.hoitopaikka.net/laskuri/. Sivustolta löytyy muutenkin paljon tietoa hoitajan palkkaamiseta kotiin. Erinomainen vaihtoehto tosiaan, mutta byrokratia on jonkinmoinen (välillä naureskelimme, että homma oikeasti vaatii neljä akateemista selvittämään byrokratian kiemuroita) ja hyvän hoitajan löytäminen ei välttämättä ole ihan helppoa. Meitä onnisti siinäkin suhteessa. Mutta siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää kolme, kuntalisä laskee sen verran paljon, että lapsia pitäisi olla hoidossa melkeinpä neljä, jotta tämä vaihtoehto on taloudellisesti kannattava.

Kolmiperhepäivähoito on myös yksi vähän keskusteltu vaihtoehto, harkinnassa meilläkin sitten myöhemmässä vaiheessa. Tästä lisää esim. http://varttua.stakes.fi/FI/Varhaiskasvatuspalvelut/paivahoito/perhepaivahoito/kolmiperhepaivahoito.htm.

Tuota päiväkotivastaisuuttamme tarkentamaan voisi lisätä sellaisen seikan, että meille tärkeää on lapsen sukupuolisensitiivinen kasvatus, sekä muutenkin arvojemme mukainen kasvatus mahdollisimman pitkälle. Varsinkaan tuo sukupuolisensitiivisyys ei tahdo toteutua millään lailla päiväkotien arjessa. Nyt meillä on hoitaja, joka allekirjoittaa nämä arvot, molemmat lapset syövät kasvisruokaa hoidossa ja hoitaja pystyy huomioimaan toiveemme aivan eri tavalla kuin isommissa ryhmissä on mahdollista. Minusta on hienoa, että 2-vuotiaamme tarvitse vielä viettää koko päivää ympäristössä, jossa tytöt ja pojat istutetaan melkoisen systemaattisesti yhteiskuntamme sukupuolijärjestelmän mukaisiin muotteihin. Enkä viittaa tällä yksinomaan hoitajiin, vaan vähintäänkin yhtä paljon muihin lapsiin.

Toivottavasti työryhmätyöskentelynne tuottaa hedelmää!

Tiitu kirjoitti...

Ohops, edellinen kommentti tuli jätettyä eri tunnuksilla, mutta Tiitu senkin siis kirjoitti. :)

Mimmu kirjoitti...

Minä kyllä törmäsin Ruotsissa ihmettelyyn, kuinka voin laittaa juuri vuoden täyttävän lapseni päiväkotiin. Eräs perhetyöntekijä oli aivan kauhuissaan, miten voin laittaa lapsen niin pienenä hoitoon ja miksi isä ei jää lapsen kanssa kotiin jos minä kerran menen töihin. Osana oli kyllä varmasti tuo systeemien erilaisuus, Suomessa kun isän kotiin jäämistä ei juuri tueta, varsinkaan yli vuoden ikäisen lapsen kohdalla, mutta muutenkin hänestä (sekä ympärillä nyökyttelevistä kolleegoista ja muista äideistä) oli kamala ajatus laittaa noin pieni päiväkotiin. Eipä sillä, kyllä niitä kauhisteluja tuli Suomessa ihan yhtälailla, mutta itse olemme päätökseen tyytyväisiä ja lapsella on paikka todella ihanassa pienessä kunnallisessa päiväkodissa jossa hoitajilla oikeasti näyttää riittävän aikaa ja halua olla lasten kanssa.

Tukholman tyttö kirjoitti...

Tiitu, totta 714 näyttää olevan, siihen tosin kuuluu jo Kelan osuus 160 ja Espoo-lisä on 554. Mutta ihan ok summa tosiaan!

Meillä nyt tosiaan on valittu päiväkoti ja on oltu siihen todella tyytyväisiä. On saatu olla pienissä ryhmissä ja kaikin puolin on toiminut hienosti.

Mutta tietysti on hienoa että on vaihtoehtoja!

Mimmu, näin tosiaan on, Ruotsissa normi on 1½ vuotta ja kaikki siitä poikkeava on ällistyttävää ja herättää hämmennystä. Se on itse asiassa hiukan huvittavaakin, miten homogeeninen ajattelutapa siellä tosiaan on - yli 2vuotiaan paikka on hoidossa ja alle 1½ vuotiaan kotona, eikä minkäänlaisille poikkeuksille ole tilaa. Tästähän ei edes keskustella missään...