Muroa korvassa ja stressiä tukassa

Yhtenä päivänä nukkumaan mennessä rupesin katsomaan Vidarin korvaa tarkemmin. Se oli täynnä muroja. Voi hyvää päivää, todella koomisen näköistä. En tiedä olisiko mies itse huomannut mitään, nukkunut koko yön murot korvassa...

Vidar hokee jatkuvasti neljää sanaa: pappa, mamma, kakka ja nej. Tai oikeammin njäi. Sillai vähän tukholmalaisittain. Viimeisin on pappa, jota hoetaan KOKO ajan, painottaen jokaista tavua. Hitaasti tämä kielenkehitys sujuu, mutta niin sujui aikanaan sisarellaan myös - ja nykyään ei tosiaan ole mitään vikaa puheenlahjoissa. Verakin on alkanut pikkuhiljaa puhua ruotsia, ei vielä juuri isälleen mutta muille ruotsinkielisille.

Meillä nukkumiset on menneet huomattavasti parempaan suuntaan. Nykyään nukutaan jo pitkiäkin pätkiä putkeen, noin 23 ja 5 välillä. Illalla saatetaan herätä kerran haluamaan tuttia tai vettä, ja aamuyöstä sitten annetaan jo maitoakin. On vaan ihan superihanaa, että on päästy jatkuvista yöheräilyistä!!Kyllä naamasta näkee, että ikää on eikä yöheräilyt ainakaan ole nuorentaneet. Duuni-ahdistuskin on herännyt ikäkriisin myötä, kun peilistä katsookin yhtäkkiä jotenkin kovin vanhentunut tyyppi.

Viime aikoina on ollut aika angstinen olo, kieltämättä. Onkohan sitä koskaan täysin tyytyväinen? Vai meneekö tämä ikäkriisi ohi kunhan täyttää ne pyöreät vuodet, kuten meni edelliselläkin kerralla? Eihän se mitään auta sitä paitsi. Suurin dilemma lienee se, ettei tiedä mitä elämässään tekisi, ja vaihtoehtoja nyt on vaan vähemmässä kuin 10 v sitten.

Toisaalta kävin kuuntelemassa tänään erittäin hyvää luentoa, jossa oli puhumassa ruotsalainen tv- ja radio persoona Kristian Luuk siitä, onko koskaan myöhäistä valita toisin. Hänen mukaansa tietysti ei, miksipä hän muuten olisi aiheesta puhunut :) Mutta pointteja oli kolme, 1) våga göra det som är roligt 2) välj motsatsen 3) det går att ångra sig. Eli uskalla tehdä sitä mikä on hauskaa, valitse vastakohta tiimiisi/työkaveriksi (jos voit), on ok katua. Mutta on sitä näin keski-iän kynnyksellä tullut a) konservatiiviksi ja b) turvallisuushakuiseksi. Se on ihan kamalaa! Mitä tehdä....

Äitienpäivä, tosin ei Ruotsissa

Tänään oli Suomen äitienpäivä, Ruotsissa juhlitaan vasta kuun lopussa. Äitinä saan kaksi erillistä päivää, mutta isät vain yhden, koska se päivä sattuu molemmissa maissa olemaan sama.

Äitienpäivä alkoi Veran tanssitunnilla. Kurssin lopussa pääsee vanhemmat ja sukulaiset seuraamaan tuntia. Tunti vedetään kuitenkin muuten kuin normaalisti, eli mitään esityksiä ei ollut luvassa. Suomessahan tanssitunneilla oli loppujuhlat, joissa jokainen ryhmä esiintyi suurelle joukolle yleisöä. Tämä voi toki olla järjestäjäkohtaista- mutta koska molemmat tanssitunnit ovat olleet hyvinkin tavoitteellisia, tuntuu että erot olisivat Suomen ja Ruotsin välillä. Eli Ruotsissa ei voida ajatella asetettavan painetta 3-4 vuotiaille esiintymiseen. Ja siinähän joku voi olla vaikka "parempi" kuin toinen! En tiedä, Suomessa esitys meni tosi hienosti ja lapset tykkäsivät, joten vaikeaa nähdä siinä kauheasti väärää. Toki joku ujompi lapsi voi asiaa kauhistua?

Tässä ruotsalaisessa ryhmässä on  n 16 lasta joista kolme on poikia. Oikein mukavaa, ettei tanssissa käy vain tyttöjä. Yksi pojista on ollut mukana viime syksystä lähtien, ja hänellä oli komea mekko tänään esityksessä päällä. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta kyllä tuntuu, että "only in Sweden". Hiukan välillä naurattaa, että gender ajattelu on Ruotsissa tosiaan ihan eri planeetalla kuin muissa maissa.

Kävimme lounaalla Hard Rock Cafessa, ja totesimme taas kerran miksi emme olleet käyneet siellä pitkään aikaan. Aivan yli-arvostettu, kuivaa hampurilaista törkeällä hinnalla ja hirveä mökä taustalla. Me no like.

Vasaparkenissa oli ihan järkyttävän paljon väkeä. Toukokuut meidän kulmilla on ihan mahdottomia, niin paljon lapsiperheitä täällä asuu. Puistoon ei käytännössä mahtunut.

Kertakaikkiaan loistava vappuilma!

Vähän tuli meilläkin vietettyä vappua:

Vera pääsi kekkereihin mukaan, Johan ja mies joutuivat jäämään kotimiehiksi kun Viltsulle iski juurikin sunnuntai-iltan oksennustauti.

Nyt jo taas pirteänä. Parvekekausi on avattu!