Tukholman tyttö muutti takaisin kotiin Tukholmaan. Suomen tuliaisina pikkumies ja isoksi kasvanut tytär.
keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010
Hammaslääkäriä ja knatterytmik
Nyt on tullut kevät! Ihana auringonpaiste ollut eilen ja tänään - toivoa on siis sittenkin.
Eilen sitten oltiin hammaslääkärissä. Tai hammashygienisti se oikeammin oli. Täti oli vähän shokissa, kun kerrottiin että tämä oli ensimmäinen kerta - ettei Ruotsissa käydä hammaslääkärillä ennen kuin 3 vuotiaana. Kertoi heillä olleen hammaslääkärin väittäneen, että Ruotsissa kaikki on paremmin. Hehhee sanon minä, se kai se on se yleinen luulo - myös ruotsalaisilla. Hammassektorilla väittäisin kyllä, että Suomi on hoitanut tonttinsa huomattavasti mallikkaammin kuin naapurinsa (joka aina luulee olevansa paras).
No, täti tarkasti hampaat ja kaikki näytti olevan kunnossa. Seuraava aika saatiin ensi vuodelle. Kuulemma varsinaiset tarkastukset olisivat 6-8kk ikäisenä, 3vuotiaana, 5vuotiaana, 7- ja 9 vuotiaana, jollei mitään erityistä syytä ole ahkerampaan vierailuun. Tämä vauva-ajan tarkastus on meiltä siis jäänyt uupumaan, siinä kuulemma käydään läpi perusteita ja etenkin sitä seikkaa, että vanhempien bakteerit tarttuvat helposti lapselle lusikan välityksellä. En muista tällaista neuvolassa juuri kuulleeni - muuten kylläkin, etenkin ettei tuttia saisi puhdistaa käyttämällä omassa suussa - entä te muut Ruotsin neuvolassa käyneet?
Tutista ei juurikaan saatu noottia, totesi vain että Suomessa suositellaan tutista luopumista 1-1½ vuotiaana. Meillä ei kyllä neuvolassa Ruotsissa suositeltu, muistan lukeneeni/kuulleeni jostain, että yli 3 vuotiaaksi ei tuttia tulisi käyttää. Vai olikohan se 2½... ei kuitenkaan ollenkaan niin fanaattisia neuvoja siis naapurissa kuin täällä Suomessa. Veralla oli kyllä purennassa vähän epätasaisuutta, sitä siis seurataan jatkossa. Tosi hyvillä mielin saatiin homma kuitenkin hoidettua.
Lauantaisin käydään ruotsinkielisessä muskarissa. Tarkoituksena oli hankkia nimenomaan ruotsinkielinen harrastus, nyt kun kaikki muu (paitsi toinen kotikieli) ympärillä on suomeksi. Ryhmää vetää hiukan keski-iän ylittänyt täti ja hänen tahdissaan lauletaan ja liikutaan. Ja nimenomaan niin - homma menee täysin tädin konseptien ehdoilla. Marakasseilla saa soittaa 30 sekuntia silloin kuin täti niin sanoo. Rumpuja saa soittaa minuutin. Suuri osa tunnista koostuu lauluista, joiden mukana lasten olisi istuttava sylissä ja leikittävä hevosta tai autoa tai mitä lie. Siis eihän kaksi-vuotiasta kiinnosta istua sylissä!! Aivan käsittämästöntä kukkua. Lapset haluaa juosta ja hyppiä ja leikkiä.
Viime kerran jälkeen juteltiin muiden äitien kanssa ja he olivat samaa mieltä, että kyllä on vetäjissä eroa. Kuulemma ko jräjestöllä on todella hyviäkin ohjaajia, jotka lähtevät lapsien tarpeista ja toiveista liikkeelle. Nyt tuntuu, että tunnilla ollaan tädin takia, jotta hänen "hieno" suunnitelmansa toimisi. Vaikkei oikeasti toimikaan, ja sekös häntä harmittaa... mistä tämmöisiä tyyppejä kaivetaan? Suoraan jostain aiemmilta vuosikymmeniltä. No, me jatketaan kuitenkin, koska ruotsinkielistä kerhotoimintaa ei rutkasti ole tarjolla ja osallistujamaksukin on jo maksettu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Olen myös lukenut, että Ruotsissa ensimmäinen hammaslääkärikäynti olisi 3-vuotiaana. Tuon, että mitään mikä on käynyt omassa suussa ei saisi lapsen suuhun laittaa, olen kuullut siskoltani, mutta en koskaan Ruotsissa.
Voi kun kurja tuo muskari. Uskaltaisikohan sille tätsykälle hienovaraisesti mainita asiasta :)
Uuh, meillä samanlaista kokemusta muskarista. Vetäjä nuori tyttö, jolla oletettavasti ei ole omia lapsia, ts. ehkäpä ei ymmärrystä 2-vuotiaan sielunelämästä. Meillä isompi poika vilistää menojaan ja tulee joka kerta kommenttia ohjaajalta, kun pitäisi istua paikallaan - tai ainakin paheksuvia katseita. Jep, tyytyväinen voin olla jos saan hänet kaksi kertaa istumaan puoli minuuttia sylissä. :D Mutta menee vähän niin kuin fiilis touhusta, vaikka mä osaan kyllä olla välittämättä.
Tehkää vuoroperiaatteella oma muskari tai vastaava kerho...
Meille on aina sanottu neuvolassa (nuorinkin jo tänä vuonna 12v), että karies on tarttuvaa ja lapsia ei suukotella suulle siksi. Olen myös käsittänyt tästä, että samaa lusikkaa ei viedä suusta toiseen jne. Kai noissa neuvoloissa on eroja Suomessakin? Kuka mitäkin painottaa.
Eksyin blogiisi tutkimaan elämästä Ruotsissa, muutto olisi edessa kesällä. :-)
Mukavaa kevättä!
Brasiliassa eka varsinainen tarkastus on kanssa 3 vuotiaana, mutta meillä hammashuoltovakuutus (kamala sana) pisti neidin tarkastukseen jo 8 kk ja nyt 1,5 vuotiaana.
Täällä ei pahemmin painoteta tota karieksen tarttumista, mutta onneksi se on tiedossa muuta kautta.
Nenan muskari on tosi kiva. Keski-ikäinen täti vetää varsinaisen ohjelmapuolen ja sitten nuorempi nainen leikittää lapsia. Soittimilla saa soittaa ihan rivakasti ja aika monen rytmin tahdissa hypitään, kävellään, tanssitaan jne. Joskus nena juoksentelee omiaan ja kun sitä koittaa pyytää takaisin tulee neuvo: "anna tytön mennä, kohta sitä taas kiinnostaa osallistua".
Meillä pojat kävivät hammashoitajan luona runsaan vuoden ikäisinä. Täti kurkkas suuhun sen minkä pysty, mutta muuten oli sellainen ohjeistuskäynti eli että hampaita olis syytä alkaa harjata jne.
Laura ja pojat Kil, Värmland, Ruotsi
Emmi, joo sama kokemus mulla Ruotsista. Ei juuri mainittu mistään reistä ja bakteereista..
Ei me taideta jaksaa sanoa sille ohjaajalle mitään, se on sen tyyppinen ettei se tajuaisi. Ja olen todennut, että Veralla on kuitenkin ihan kivaa ja juoksee siellä eestaas muiden lasten kanssa, niin huihai, yrittää vaan olla välittämättä sen tädin katseista :)
Orava, kuulostaa just tutulta!! Mä olen todennut, että niin kauan kun Vera ei välitä, niin mäkin yritän ignoreerata sen tädin mielipiteet ;) mutta vähän kyllä fiilistä haittaa. Kun lasten takiahan siellä ollaan!!
Natjale niin varmaan eroja on Suomessakin, mutta kyllä kai kaikki lapset käy tuossa n 8kk tarkastuksessa jossa asiasta kuitenkin jotain mainitaan?
Jännittävää, olette muuttamassa Ruotsiin! Minnepäin? Sujuuko kieli? Millä mielellä olette lähdössä ja minkä takia?
Ratón, voin kuvitella että teillä siellä on eri meininki... ja makeaa tarjotaan ihan eri tahtiin, ainakin Meksikossa tuntui olevan vähän sellainen meno että sokeritoppa päivässä lapsen tiellä pitää :) Espanjassa on kans aika sokeripitoista lasten ruoka. Kaiken maailman sörsseleitä oli tarjolla, sokerittomia ruokia vähemmän.
Kuulostaa ihanalta tuo teidän kerho! Siinä sitten varmaan tuo eteläamerikkailainen temperamentti on plussaa -antaa mennä vaan sambaten täysillä :)
Laura, näköjään siis Ruotsissakin on eroja kuntien välillä. Eihän tuossa 1v ikäisenä paljon mitään vielä näekään sinne suuhun, mutta olisi mun mielestä ihan hyvä antaa ohjeistusta jo siinä vaiheessa. Muistelen lukeneeni DN:stä joskus artikkelin, miten maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on jo hyvin pienenä hampaat huonommassa kunnossa kuin kantaväestöllä, siihenkin aikainen puuttuminen ja ohjeistus voisi auttaa. Monestihan kyse on vaan tiedon puutteesta...
Kyllä tuo hammaslääkärihomma vaihtelee ihan suomen sisälläkin. Mies käytti lapsen puolivuotisneuvolassa ja siellä oli tuumittu että 10 kk iässä voitte varata ajan suuhygienistille. Kun sitten erinäisten syiden vuoksi asiaa tiedusteltiin uudelleen lapsen täytettyä vuoden, niin kuulemma ensimmäisen kerran hammaslääkärissä tarvitsee käydä vasta 3 vuotiaana. Samoin tuttihommaan annettiin ohjeet jo alle vuoden ikäisenä, että viimeistään 2 1/2 vuotiaana tutista on päästävä eroon.
Minä pääsin jo nyt raskausaikana vapaaehtoiseen testiin, jossa katsotaan onko äidin suussa karies-bakteeria, joka voisi sitten vauvalle tarttua. Kaikilla sitä ei nimittäin ole. En ole kyllä kuullut, että muualla Suomessa tätä tulevilta äideiltä testattaisiin - lienee joku kuntakohtainen kokeilu (?).
Mari-Johanna, muutamme johonkin Tukholmaan, mies menee töihin sinne. Kamalan vaikeata asunnonhankinta vaan tuntuisi olevan :-(
Olemme asuneet Saksassa ja nyt olemme Hollannissa, lapsia on neljä ja perheessä asuu myös vanhimman pojan avokki, sekä mieletön eläintarha :D.
Odotan tosi innokkaasti muuttoa, en tosin uskonu koskaan nuorena Ruotsista noin sanovani... eli kieli ei taivu, mutta kuulemma ihan hyviä kursseja löytyy. Haluan nimittäin ehdottomasti oppia tuon toisen kotimaisen :-).
Minä olen ollut nyt kotiäitinä siitä lähtien, kun Suomesta poistuimme 2006.
Tykkään lukea muiden kokemuksista ja itekkin pidin sekä Saksan ajasta blogia (ei löydy enää tosin, vaihdoin blogia), sekä nyt Hollannin ajoista kirjoitan myös. Joillekin voi olla hyvinkin hyötyä siitä, että laittelee ihan arkipäivän juttuja ylös.
Joten, kiitos Ruotsi-jutuista :-)!
Lähetä kommentti