Älämölöä Suomesta

Suomessa on jälleen räjähtänyt kotiäidit vastaan "ura-äidit" keskustelu totaalisesti silmille. Kotihoidontuen puolustajat ovat barrikadeilla heti, kun vähänkin kyseenalaistaa oikeutuksen olla kotona kolme vuotta lapsen kanssa. Tämä oikeushan on suorastaan perustuslakiin kivetty ja lapsen paikka on kotona vähintään 3 vuotiaaksi asti, hallelujaa ja aamen. tämän keskustelun keskipisteessä on aina lapsen oikeus ja etu, joka todellakin vaatii yhteiskunnan tukevan naisten jäämistä kotiin siihen asti, kunnes perheen pienimmäinenkin täyttää 3 vuotta. Tällä logiikalla nainen on siis kotona vähintäänkin neljä vuotta, useimmissa tapauksissa ainakin 5. Joku saattaa tietysti pyörähtää töissä hetkisen välissä, mikäli lasten syntymien välillä menee enempi kuin 3 vuotta.

Isä on kotona sen kuukauden ensimmäisen kanssa, ehkä pari viikkoa päälle, mutta nekin mielellään samanaikaisesti äidin kanssa - jolloin voi vaikka vähän kalastaa siinä sivussa. Ja sitten kakkosen kanssa sen kuukauden myös, ja sitten voidaan vaikka kaikki lähteä lomalle yhdessä. Tai jotain muuta kivaa tekemistä, jossa isä sitten voi olla äidin APUNA lastenhoidossa (näinhän se usein kuvataan).

Harvemmin siis niin, että isä jää lapsen kanssa keskenään kotiin useaksi kuukaudeksi, kun äiti menee töihin. Tai peräti kuten Islannissa - kuukaudet jaetaan 3+3+3 jolloin isä tosiaankin on vauvan kanssa kotona yksin  6-9kk ajan. Ja tämä malli on Islannissa todettu oikein toimivaksi. Sitten lapset viedään hoitoon, mitä nyt en ehkä kannata 9kk iässä, en myöskään Belgian tai Ranskan mallia viedä vauva hoitoon 3-4 kk vanhana. Mutta eipä ne lapset sielläkään aivan psykopaateiksi nähdäkseni tule, kuten kai suomalaisen keskustelun mukaan olettaisi.

No, hiukkasen kärjistän, kuten Virpi Salmikin tässä aivan loistavassa kolumnissa Äidin paikka on töissä. Tämähän on sen älämöölön aiheuttanut yhdessä Kataisen kommentoinnin kanssa siitä, miten Suomessa tulisi ottaa Ruotsista mallia ja kannustaa äitejä aikaisemmin takaisin työelämään - ja myös parantaa mahdollisuuksia osa-aikaiseen työntekoon.

Olen varmastikin monen mielestä ihan kamalan kotihoidon vastainen - haluan kuitenkin painottaa että en vastusta sinällään kotihoitoa, vastustan sitä, että NAINEN on lähestulkoon AINA se joka jää kotiin (n. 97% kotihoidontuen nostajista on Suomessa naisia). Kuten eräskin tuttu kirjoitti aiheeseen liittyen:

"...mutta en myöskään pidä monien vuosien kotiäitydestä sen takia, mitä vaikutuksia sillä on 1. naisten urakehitykseen, 2. naisten palkan kehitykseen, 3. tasa-arvoon yhteiskunnassa, ja 4. naisten tuleviin eläkkeisiin. Kotiäidin on myös paha lähteä eroamaan jos ei ole työpaikkaa, jos sattuisi niin huono tilanne käymään, eli kotiäideistä tulee täysin miehestään riippuvaisia."

Tasa-arvoisempaa kotihoitoa lapsille ja korkealaatuista päivähoitoa, sitä minä toivoisin kaikille perheille. Yhteiskunnan ei kuulu tukea epätasa-arvoistavia käytäntöjä, vaan tukea tasa-arvoista vanhemmuutta.

Isänpäivää!

Hyvää isänpäivää kaikille niin Suomessa kuin Ruotsissakin! Tätä päivää vietetään molemminpuolin lahtea, äitienpäivähän meillä naapureilla on eri aikaan. Äiti saa meidän perheessä siis 2 päivää, isä vain yhden. Lisäksi meidän perheessä osuu isin synttäritkin vielä samaan syssyyn, joten isäparka ei juuri moneen otteeseen vuodessa juhli. Äidillä taas kemuja riittää :)

Me vietämme isänpäivää tällä kertaa vaarinpäivänä Helsingissä. Suomessa ollaan surullisesta syystä, oma rakas isoäiti kun nukkui pois reilu kaksi viikkoa sitten. Hän kerkesi huimaan 96 vuoden ikään ja oli loppuvaiheessa kovasti huonokuntoinen, joten tämä oli hänelle itselleen kyllä odotettu ja helpotuskin. Mutta tietysti meille läheisille silti surullista ja etenkin hautajaiset ovat kovasti itkettävät. Itselläni on miljoonia ihania, hauskoja, rakkaita yhteisiä muistoja mummosta ja hänen kanssaan vietetyistä ajoista ja nehän tietysti säilyvät sydämessä aina. Mummo sai myös elää pitkän, aktiivisen ja tapahtumarikkaan elämän, josta voi myös itse iloita. Kun muistaisi pitää huolta lähimmäisistä heidän vielä täällä ollessaan. Siinä ohjetta meille kaikille!

Meidän natiaiset on olleet sorsia syöttämässä oman mummonsa ja vaarinsa kanssa ja palailevat juuri mummolaan. Täällä ollaan huomiseen asti, isi onkin Saksassa työmatkalla joten juhlimmekin isänpäivänä vaaria.

Isänpäivän kunniaksi kaupat ovatkin täällä Suomessa kiinni - maitoa saatiin onneksi kioskilta sentään... Ruotsissahan kaupat eivät käytännössä ole koskaan kiinni, vain juhannuksena ja joulupäivänä. Lie kumpi sitten parempi?