Matka-angstia

Nyt on kuljettu bussilla edes takaisin päiväkotiin joitain kertoja, ja voi härreguud että menee hermot. Kuljettiin ennenkin samalla bussilla, vaan lyhyempi matka, nyt ollaan täysin riippuvaisia siitä. Aiemmein se kulki mun mielestä suht hyvin, mutta muuton jälkeen on ollut ihan ihme meininkiä.

Bussin pitäisi tulla 10 minuutin välein, eilen se meni juuri nenän edestä ja seuraava olisi tullut 15 min kuluttua, siitä seuraava 16 min. Kiitos vaan. Kävelin koko matkan ja olin nopeammin perillä! Sitä ei vaan voi Veran kanssa tehdä, koska matka on aika pitkä - Vidar oli itsekseen päiväkodissa eilen. Tänään aamulla liikenne oli ihan kaaoksessa, aamun päiväkoti-vientimatka kesti tunnin ovelta töihin. Illalla hakiessa oli 3 bussia jäänyt välistä!! Niille jotka tuntevat seutuja - matka Odenplanin läheltä Kungsholmenille kesti tunnin. Revi siitä. Onneksi oli banaania ja pillimehua eväänä, ja oltiin vieläpä tajuttu ostaa kaupasta Bamse-lehti, kun satoikin niin penteleesti ja äiti paikkasi huonoa omaatuntoa ollessaan kovin myöhään hakemassa päiväkodilla...

Joten nyt on kyllä pakko keksiä joku vaihtoehtoinenkin reitti, vaikka kuviteltiin että tämähän on kätevää kun päästään suoraan ovelta ovelle. Onhan se kätevää, jos bussi vaan kulkisi... ylipäänsä outoa, että bussi menee niin harvoin, se on usein ihan ammutta täyteen väkeä. No, tavattiin mukava täti bussipysäkillä ja juteltiin  hänen kanssaan sitten puolet matkasta, asui vieläpä aika lähellä meitä. Ei siis onneksi tarvinnut kenenkään mököttää! :)

Kuvia kyseltiin - tässä keittiö juuri ennen muuttoa. Muuton jälkeen ei kuvia ole otettukaan, kaaosta ei jaksa kuvata...

e

Päiväkotijuhlat

Viikonloppuna juhlittiin viimeinkin Veran ja kahden päiväkotikaverin yhteisiä synttäreitä, 5+5+5. Kyllä niitä oli jo odotettukin! Saatiin päiväkodin tilat lainaksi ihan ilmaiseksi. Yhden juhlijoista äiti on ammattimainen nukketeatterin vetäjä, joten vieraaksi saatiin Cirkus Strada:

Esitys oli menestys ja lapsilla oli huippuhauskaa. Cirkus Strada esiintyy tällä viikolla Suomessa, jossakin festareilla. Aika huippua, että sellaistakin voi tehdä työkseen! Tässä tytöt jännittyneinä:

Voin myös lämpimästi suositella juhlien järjestämistä kimpassa, oli paljon mukavampaa ja myös vähemmän stressaavaa, kun ei tarvinnut ihan kaikesta huolehtia itse!

Vidar oli juhlissa myös elementissään, rohmusi makeisia ja pullia kaksin käsin puoliksi pyödällä maaten:

 

Juhlia oli ilmeisesti jännitetty niin kovasti, että illalla iski Veraan kuume kun jännitys purkautui. Nyt ollaankin oltu sairastupalaisia siitä lähtien. Vidar on myös ollut kotona, ja meillä on ollut tosi mukavaa - mitä nyt pikkuinen työstressi iskee päälle. Onneksi voidaan miehen kanssa myös jakaa päiviä, joten tänään on tullut tehtyä myös töitä kotoa käsin. Ruotsissa vabata (vabba=hoitaa sairasta lasta kotona) voi tuntien mukaan, joten systeemi toimii siten tosi hyvin.

 

Onneksi täällä ollaan myös poistamassa se älyttömyys, että Försäkringskassaan pitää ilmoittaa samana päivänä kun lapsi sairastuu eli ilmoituksen voi jatkossa tehdä myös myöhemmin. Myöskin poistumassa on velvollisuus hakea päiväkodin hyväksyntä, että lapsi on todella ollut poissa päiväkodista. Tämähän on aiheuttanut kovasti byrokratiaa ja ylimääräistä työtä päiväkodeille, eikä kuitenkaan eroa ole juuri huomattu - eli fuskaaminen ei ole ollutkaan kovin yleistä.

 

Uudessa kodissa

Muutto takana, kaksi viikkoa uudessa talossa. Aivan ihanaa! Vieläkin kaoottista, tänään vietetty koko päivä huonekalukaupoissa. Pikkuhiljaa parempaa kohti onneksi. Kuvia seuraa.

Huomenna juhlitaan Veran ja kahden päiväkotikaverin synttäreitä. Päiväkotia saa lainata juhlien ajaksi. Päätettiin laittaa hynttyyt yhteen, koska kaikille kolmella on synttärit heinäkuussa ja näin ei sitten osu kolmia eri juhlia elokuulle.

Niin, Vera täytti jo 5 vuotta! Meillä on iso tyttö... päiväkodin vanhimpia, joka ensi vuonna menee eskariin. Onnea Vera!

Muuton yhteydessä olen käynyt läpi vanhoja valokuvia, pakannut ikiaikaisia varastoon vietäväksi. Todellinen memory lane... hiukan huvittaa etenkin 90-luvun pukutyyli... jotenkin sitä aina ajattelee, että 80-luku oli aivan karseaa, mutta eipä tuo 90-luku juuri kyllä muuttanut asiaa. Ihan huhhuh mitä asuja. Opiskelijaporukkaa huhuilee facebookissa, että pidettäiskö 20v juhlat. 20 v!!! siitä kun aloitettiin opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Ihan käsittämätöntä. Onhan tässä tietysti paljon tapahtunut (myös sen pukeutumistyypin suhteen ;) mutta kyllä se silti on, kuten yksi opiskelukaveri totesi "huikeaa ja haikeaa".

Tässä asunnossa meinataan nyt olla aikalailla pysyvästi, joten ollaan tehty kerrankin kunnollista inventaariota. Paljon kamaa on myyty Blocketissa , paljon on viety Myrornaan ja paljon annettu eteenpäin tutuille ja kavereille. Kerrankin! Tietty sitten on myös ostettu etenkin huonekaluja, mutta tuntuu että ylimääräisestä lastista on selvitty ekaa kertaa ikuisuuksiin.

Kaiken huippuna päädyttiin ostamaan tavallinen lankapuhelin!! Omg. Sellaista en ole omistanut sitten, en tiedä, vuoden 2000? Syynä se, että meillä on käsittämättömän huono verkko eikä kotoa voi kännykällä juuri soitella. Ja koska operaattori tulee duunin kautta, sitä ei voi vaihtaa.

Vanhan ajan tavoista meille on tullut Dagens Nyheter, mutta toden totta, kahteen viikko lehdenjakaja ei ole löytänyt taloamme kuin kolmena päivänä. Olen keskustellut DN:n asiakaspalvelun kanssa 4 kertaa kahden viikon sisällä, mutta ei. Vaikka fakta on, että sisäpihan taloja on tasan yksi, on se ilmeisesti aivan mahdotonta löytää. Siispä joutunemme peruuttamaan lehden.