4 kk!

Vera täyttää 4 kuukautta (oikeestaanhan se on 31. päivä mutta ku ei sellasta tässä kuussa ole...). Ai hurjaa miten iso tyttö...

Päivityksiä raskausajan seulontoihin

Tällä viikolla on sekä Suomessa että Ruotsissa saatu hyviä uutisia raskauden aikaisista seulonnoista. Sattumoisin tiistain Hesarissa ja maanantain Dagens Nyheterissä oli melkeinpä samanlaiset jutut. Ruotsissahan niskapoimutestiä ei tähän mennessä ole tehty kuin 35v täyttäneille äideille, ja muille vain poikkeustapauksessa.

Nyt DN uutisoi, että kromosomtest erbjuds alla gravida, eli vielä tätä nupp-testiä (niskapoimu) kehittyneempää versiota kub-testiä (Kombinerat Ultraljud och Biokemi) aletaan tulevaisuudessa tarjota kaikille raskaana oleville naisille. Jo on aikakin! Musta oli todella hämmentävää, ettei nupp-testiä raskaana ollessani edes ehdotettu. Suomessahan se on automaatio kaikille, jotka sen haluavat tehdä. Kub-testi ilmeisesti on nyt tulossa myös Suomeen, HS:n mukaan. Kub-testissä yhdistetään niskapoimutesti, äidin verikoe sekä äidin ikä ja tietokone laskee todennäköisyyden saada down-lapsi. Tällä menetelmällä saadaan aiempaa tarkempi tulos.

Molemmissa lehdissä oli myös aivan vastaavat jutut down-lapsen äideistä, jotka ovat valinneet synnyttää down-lapsen ja jutuissa ihmetellään (vapaasti käännettynä), halutaanko yhteiskunnasta siivota pois kaikki poikkeavat. Niin, todellakin vaikea kysymys. Jos on riskinä saada vammainen lapsi, haluaako sellaisen riskin ottaa? Vaikka sitten down-lapset selviäisivätkin lopulta elämässään suhteellisen hyvin. Onhan niitä toisaalta paljon muitakin poikkeamia, joita ei mitenkään voida mitata ja riskejä aina olemassa. Mutta jos on suuri riski, kyllä minä ainakin ymmärrän ettei ehdoin tahdoin halua sitä ottaa. Ja että valitsee olla synnyttämättä vammaisen lapsen.

Aamu-uniset

Rakastan näitä aamuja, kun ei ole mihinkään kiire, herätään vähän ja syötetään ja jutellaan ja jokellellaan ja sitten nukahdetaan vielä hetkeksi vierekkäin Veran kanssa. Ei stressiä, ei töihinlähtöä, ei pakollisia menoja, ulkona sataa ropisee ja vieressä tuhisee oma pieni ihana lapsi. Nukutaan vaikka puoleen päivään jos huvittaa. Ah onnea!

Suomen tuliaisia

Kaveri tulee kylään viikonloppuna vauvansa kanssa ja kyseli mitä halutaan tuomisiksi.

1. Fazerin sinistä

2. Entistä Turun, nykyään kai Auran sinappia

3. Karjalanpiirakoita

Näitä löytyy huonosti jopa täällä Ruotsissa, itse kun en jaksa juuri mitään Suomi-puoteja etsiskellä.

Mitä sinä kaipaat tai kaipaisit Suomesta ulkomailla asuessasi?

Pitkiä kävelylenkkejä

Uusia Tukholman maisemia. Tämä mamma oli oikein superlenkillä tänään Veran kanssa erinomaisen hyvin nukutun yön jälkeen!

Tämä talo löytyy Söderistä keskeltä Tukholmaa

Kummeksuttaa se, miten kaikki suomalaiset laivaturistit aina tunkee vaan vanhaan kaupunkiin sekä iänikuiselle Drottninggatanille. Mm. Söderissä olisi niin mahtavia paikkoja, maisemia, kahviloita, baareja, pikku putiikkeja, vanhoja taloja, ja vaikka mitä muuta. Olisin mennyt syömään Streetiin mutta sinne ei valitettavasti saa viedä vaunuja sisään. Ja kun Vera nukkuu vaunuissa, ei mielellään ala häiriköimään ja nostelemaan koppaa eestaas. Välillä tuntuu ettei ravintoloitsijoilla ole/ole ollut pieniä vauvoja, en minä ainakaan halua jättää nukkuvaa vauvaa oven ulkopuolelle vaunuihin?? Päädyin tylsähköön thai-ravintolaan, mutta korvasin sen sitten isolla lattella Gamla Stanin Tabac-kahvila-ravintolassa. Ah, mitä lattemammaelämää :D

Tämä oli joskus ihan viimeisin rajapyykki ennen landea, nykyään keskellä Söderiä

Montelius-vägen, maisemat vanhaan kaupunkiin ja yli Tukholman

Onko mieletön taivas vai mitä?

Mainio yksityiskohta, tämän talon ikkunoista kun tarkasti tiiraa, näkee valssia tanssivia ihmisiä. Mariahissenilla järjestetään senioritansseja tiistaisin!

Jos asuisin muualla, joutaisin töihin

Jos asuisin melkein missä muualla tahansa maailmassa, joutuisin todennäköisesti takaisin töihin viimeistään ensi viikolla. Vera tosiaankin täyttää 4 kuukautta viikonloppuna! Iso tyttö, ei mikään ihan pieni vauva enää. Ja suurin osa maailman äitejähän elää todellisuudessa, jossa paluu töihin on edessä kun vauva täyttää 3-4 kk. Ihan järkyttävä ajatus, että vauva pitäisi laittaa hoitoon tässä vaiheessa.

Jenkeissä esim ei ole ollenkaan maksettua vanhempainlomaa. Päiviä siis xero, nada, niente, noll. 12 viikkoa voi pitää äitiyslomaa ilman korvausta. Monellakohan lienee siihen varaa? Osa työnantajista tietysti korvaa jotain, mutta se on ihan työnantajasta kiinni. Korvattua vanhempainlomaa: Singapore 12 viikkoa, Japani 14, Hong Kong 10. Uusi-Seelanti 14, Australia 0. Nolla! Itävalta, Ranska, Hollanti ja Espanja 16, Italia 22. Kerrassaan surullista. Palkatonta saa sitten ottaa erinäisiä määriä, mutta tosiaankin, ei sellaiseen kaikilla ole mahdollisuutta.

Onneksi asun täällä. Onneksi minun ei tarvitse mennä vielä takaisin töihin.

Vauva uniriepuna

Se toimi! Ei voi olla totta, se todellakin toimi. Vauvalle ruokaa, vauva viereen ja uni tuli samantien. No, ei nyt ihan, mutta sitten kun vauvan potkinta ja riehuminen oli rauhoittunut... lisäksi Vera nukkui poikkeuksellisen pitkät jaksot 4-5 tuntia kerrallaan, joten tänään on olo ihan ihanan levännyt.

Jo viikko sitten sovitut äiti-lapsi treffit kaverin kanssa tänään, mutta sitten vähennetään menojakin. Minusta tulee pesään käpertyjä -äiti! (mitenköhän tuo lie onnistuu, on niin luonteenvastaista....???)

Sunnuntaimietteitä

Uusi yö edessä. Kukannuppu ehdotti vauvan vieressä nukkumista. Tätä lienee syytä kokeilla, alkoivathan univaikeudet suurinpiirtein kun alettiin nukuttaa Veraa erillään. Voiko tosiaan olla, että tarvitsen lapseni unirievuksi?? Viime yönä nostin lapsen viereeni ja nukahdin, mutta ehkä olisin nukahtanut muutoinkin, olihan kello siinä vaiheessa taas jo puoli kaksi.

Tähän päivään jotain oikein erityistäkin - päästiin J:n kanssa elokuviin kun J:n isä ja hänen naisystävänsä ottivat Veran hoitoon pariksi tunniksi. Todella jännää ja hienoa! Äiti oli ihan täpinöissään ja elokuvateatterissa tarkistettiin moneen otteeseen, että eihän vaan ole soitettu eikä tekstattu eihän, ei ole, kai siellä on kaikki hyvin siis. Elokuvaksi valittiin Michael Clayton, jossa on edelleenkin aika ihana George Clooney, ja lajina draama/thrilleri. Oli oikein hyvä valinta. Ja kun haettiin tyttö hoidosta, kaikki olikin mennyt hyvin.

Kävelyterapiaa

Kävelyllä kirpeässä syyssäässä Södermalmilla. Väsytti ja nukutti huonosti nukutun viikon jälkeen, etukäteen jo stressaa ensi yö. Mutta ajattelin että raikas ilma ehkä tekisi hyvää. Aurinkoinen nollakeli. Käveltiin Hornstullista Skanstulliin ja sillä matkalla nähtyä:

Siirtolapuutarha-aluetta melkein Tukholman keskustassa

Södra stationin läheinen kiemuratalo...

... huomaatko autossa jotakin outoa?

Viety oli niin pyörät ovet kuin oikeastaan kaikki muukin peltiä lukuunottamatta! Hmmm, kuva voisi olla jostain Venäjältä ennemmin kuin Tukholmasta!

Yövalvomista

Täällä taas kukutaan. Koko viikko on mennyt nukkumisen suhteen ihan harakoille. Tyttö nukkuu, isä nukkuu, äiti valvoo. Tämä on nyt vissiin viides yö putkeen, olen jo laskuissa sekaisin. Kuvittelin, että kyllä tämä tästä ohi menee, näitähän nyt on välillä, mutta alkaa kyllä olla aika hajalla olo valvoessa. Aamusta onneksi saa nukkua, kun Verakin nukkuu usein vielä aamulla pari tuntia, mutta ei se silti oikein korvaa yöunta. Yritetty on mennä normaaliin 22 aikaan (tai mulle kylläkin aika epänormaaliin) nukkumaan, ei tullut mitään. 12 aikaan nukkumaan, ei onnistunut. Yhdeltä, eikä mitä. Kahden aikaan tuntuu olevan se hetki, kun tämä mamma kuukahtaa, yösyötön jälkeen.

Epäilen että tämä on jotain alitajuista stressiä, mikä on ihan naurettavaa, koska stressiin ei ole mitään aihetta. Mietin juuri, että koska yritän järjestää joka päivälle jotain ohjelmaa, olenko alitajuisesti stressaantunut siitä että on liikaa ohjelmaa, vai siitä, että ohjelmaa varmasti riittää?

Yritetään vihdoin nukuttaa Veraa omaan sänkyyn. Sängyssä nukkumisen kanssa on niin ja näin, mutta kopassa tyttö suostuu hyvin nukkumaan eli on joka tapauksessa saatu vieroitettua vieressä nukkumisesta. Stressaanko siis sitä, että kuinka se pärjää? Että kuinka minä pärjään ilman sitä?

En tiedä, mutta hermot menee. Oliskos kellään mitään neuvoja?!

Joulun odotusta

Pimeetä, sadetta, pimeetä, sadetta... kyllä on marraskuun sää nimensä veroinen. EI paljoa naurata. Tällä viikolla yhtenä päivänä on näkynyt aurinkoa, ts maanantaina, ja silloin toivuttiin vielä Espanjan reissusta eikä päästy ollenkaan ulos! Muina päivinä onkin kyllä ollut ohjelmaa mutta sää ollut kyllä ihan suoraan sanonko mistä. Alkaa todellakin jo odottaa joulua, jos vaikka jossain vaiheessa tulisi vähän lunta ja ainakin sitten alkaa taas päivä pitenemään.

On muuten hauska huomata, miten itsellä on 100 kertaa enemmän joulutunnelmaa, nyt kun on lapsi. En ole oikein koskaan lapsuuden jälkeen ollut jouluhörhöilyyn taipuvainen, ennemminkin päinvastoin, mutta nyt on oikein joulun odotusta! Vaikka vauva itse ei vielä mitään joulun päälle ymmärräkään, niin me aikuiset vaan saadaan enemmän joulufiiliksiä lasten kanssa. Lahjojakin on kivempi ostaa ja antaa! Kun nyt vaan osaisi pitää järjen kädessä siinäkin, kun eipä tuo sittiäinen vielä niiden päälle ymmärrä ja tulee varmasti niitäkin jouluja, kun lahjojen määrää lasketaan. Eli nyt olisi vielä mahdollisuudet pysyä kohtuudessa - etenkin kun vietämme joulua koko perhe Helsingissä ja ne lahjat pitää sitten sieltä raahata kotiinkin...

Äidinmaidonkorvikemysteeri

Takaisin kotona. 25 asteen Andalucian helteet vaihtuivat sateeseen ja harmaaseen marraskuiseen Tukholmaan. Ei siis ihme että suunnitellaan jo seuraavaa reissua :)

Koko viikon piti kirjoittaa tästä, mikä kummastutti todella Espanjassa. Koskaan ennen kun näitä imettämis- ja äidinmaidonkorvike asioita ei ole joutunut miettimään, niin en ollut tosiaankaan kiinnittänyt asiaan aiemmin huomiota. Espanjasta ei löytynyt valmistavarana äidinmaidonkorviketta alle 4 kuiselle vauvalle. Tarjolla oli ainoastaan pönttöjä, missä siis noin 100 annosta ja korvikkeet täytyy sotkea veteen itse. Ja tietty myös syöttää samantien, eli ei sovi mukana kuljetettavaksi. Kysyttiinkin asiaa yhdestä apteekista, johon apteekin henkilökunta ihmetteli, että miksi sellaista tarvitsisi. En kuitenkaan nähnyt kenenkään espanjalaisen äidin imettävän julkisella paikalla. Eivätkö siis espanjalaiset äidit mene lastensa kanssa ulos ensimmäisten 4 kuukauden aikana? Vai mitä he vauvoilleen antavat, jos eivät imetä eikä korviketta ole? Ja sittenhän vauvat viedäänkin jo hoitoon n 3-4 kuukauden iässä, jos äiti aikoo mennä takaisin töihin. Ei muuten näyttänyt kovin yleistä olevan korvikemaito edes 4 kk ylöspäin, joten ehkäpä tämä itsetehty on sitten käytössä myös päivähoidossa ja tarhoissa?

Siispä jos mietitte Espanjaan matkustamista alle 4 kuukautisen vauvan kanssa ja käytätte korviketta, pakatkaahan matkalaukku täyteen korviketta :D

Granada & Alhambra

Jos nyt saisi niitä luvattuja Granadan kuvia tänne. Käytiin Alhambrassa, joka oli aivan käsittämättömän upea ja kaiken kuulemani kehujen arvoinen. Tavallisella kameralla otetut kuvat ei oikein edes tee nähtävyydelle oikeutta. Alhambraan pitää muuten muistaa varata liput etukäteen. Lastenvaunut sai viedä alueelle, mutta portaiden määrä meinasi välillä kyllä viedä mehut.

Generalife

Granada

Suomen uutisia ihmetellessä

Vieläkin ihan tyrmistynyt Pajusen eilisestä heitosta. Ehkä Pajunen ei ollut sanonut ihan niin? Ei voi uskoa, että äijä olisi todellakin niin haksahtanut. Tai sitten se oli hurja provokaatio. Sitä paitsi keskustatunnelin puolustajathan on koko ajan perustelleet sitä sillä, että autot saataisiin pois keskustasta. Itse en tähän todellakaan usko, mutta jos siihen uskoo, niin koko lausuntohan autojen määrästä ja keskustatunnelista on ihan äärettömän ristiriitainen. Ei kyllä käsitä.

Ja hallitus on näköjään laittanut kovat piippuun liittyen hoitajalakkoon. Hoitajat pakotetaan siis töihin. Ei lääkärilakon aikaan vaan muistaakseni tämmöistä kokeiltu.. Kylläpä Suomessa nyt tapahtuu. Ihan hämmentää täällä Espanjan rannoilla asti.

Meikäläinen innostui ilmeisesti vähän liikaa eilisestä 30 asteen helteestä ja hillui bikineissä liian pitkään altaalla, kun nyt pukkaa kurkkukipua ja pientä kuumetta. Yöllä en saanut nukuttua ja tänään olen ollut ihan töttöröö. Onneksi on ollut pilvinen sää ja huomennahan tullaankin jo kotiin.

Siis mitäääh häh?

Mun piti kirjoitaa Granadasta mutta eksyin hesarin sivuille ja... vad in i helvete...?!?! siis jaksanko uskoa tätä bullshitin määrää mitä kokoomuksesta nyt tyrkätään pitkin silmiä. Siis lisää autoja keskustaan??? Eikö sinne pitäisi saada IHMISIÄ, ei autoja??? Mä en jaksa. En vaan jaksa näitä idiootteja. Ensin musiikkitalo, johon ei sitten olekaan rahaa, tuleekin vaan kuoppa. Siihen paraatipaikalle eduskuntatalon eteen. Sitähän ne idiootit sitten voi katsella. Vaikka suurin osa niistä taitaa kuitenkin istua kaupungintalolla eikä eduskunnassa. Sitten keskustatunneli, joka tuo lisää AUTOJA keskustaan. Voi ääliön ääliö että melkein itkettää. No onneksi kokoomus ei sentään ihan yksin päätä Helsingin asioista, mutta hyvin ovat demarit jeesanneet idioottimaisessa musiikkitalopäätöksessä ja niin peesaavat myös keskutatunnelia. Ja eipä tietenkään viitsitä seurata Tukholman ruuhkamaksukokeilua, sehän on vissiin vaan viherpiipertäjien pelleilyä... Autot ne vaan tuo RAHAA keskustaan, jaajaa. Hyvin ovat autot ja ihmiset siirtyneet kauppakeskuksiin pitkin peltoja ihan ilman ruuhkamaksujakin. Ja keskustatunnelia pitkin voidaan jatkossakin ajaa keskustan ohi juu. Mikä logiikka tässäkin on? Voi itku.

Turismia

Tänään käytiin Mijasissa (miten tämmöiset sanat taipuvat häh - Mijasissa? Mijaksessa?) ihastelemassa aitoa espanjalaista pikkukylää ja törmättiin viereisessä pöydässä ruokailevaan eläkkeellä olevaan norjalaiseen pariskuntaan lounasravintolassa. Olivat erinomaisen mukavia ja kertoivat, että asuvat puolet vuodesta Oslossa ja puolet jossain täällä lähistöllä. Ei hullumpaa elämää... kertoivat että Fuengirolan lähistöllä on suuri kolonnia suomalaisia ja norjalaisiakin piisaa siellä täällä. Me kun oltiin törmätty lähinnä ruotsalaisiin siis. Suomalaiset ja norjalaiset golffaa ilmeisesti vähemmän kuin ruotsalaiset. Mä olin taas ihan epätoivoisena aivot kippuralla yrittäessäni ymmärtää norjaa, J kun tietty snackaa sitä mennen tullen. Ei vaan meikäläinen taivu ei.

Huomenna autoillaan Granadaan ja ollaan siellä jopa yötä.

Elämää aurinkorannikolla

Meidän perheen ensimmäinen isänpäivä. Vietetty sitä lökötellen kotosalla, auringossa parvekkeella ja uima-altaalla. Uima-altaan vettä ei tosin ole lämmitetty, joten uimassa ei olla käyty. Käytiin myös lasillisella läheisen hotellin terassilla.

Kämppä on loma-asunto golffarien paratiisissa. Itse en ymmärrä golfin päälle. Kyllähän siinä sinänsä aurinkoa ja liikuntaakin saa. Kenttien kunnossapitoon käytetään kuitenkin aivan järkyttävät määrät vettä täällä kuivuuden vaivaamassa Etelä-Espanjassa. Mitäpä ei tehtäisi rikkaiden brittien ja pohjoismaisten turistien vuoksi... ekologisuudesta viis. Ja ruotsalaisia on siis tietysti täälläkin ihan pilvin pimein. Niitä vaan on aina ja joka paikassa ja niin paljon että ei vaan oikein jaksaisi...

Täällähän ei siis voi tehdä mitään ilman autoa. Joka paikkaan on pitkä matka. Jalkakäytävistä ei ole tietoakaan. Täällä ilmeisesti suurin osa ajaa enempi vähempi hiprakassa iltaisin, miten sitä muuten voisi ulos mennä syömään - kyllähän espanjalainen nyt vähintään pari lasia viiniä ottaa? Taksien käyttö kun ei ole kovin yleistä myöskään. Pari kolaria on meilläkin ollut jo lähellä, yksikin tyyppi ei juuri jaksanut katsella peruutuspeiliin ja meinasi peruuttaa suoraan kyljestä sisään. Just ja just kerettiin alta pois.

Golf-hotelli on meiltä sentään lyhyen kävelymatkan päässä. Jos siis joku ilta jopa päästäisiin ravintolaan asti syömään...

***
ps. eilen äidyin törsäämään Gibraltarilla ja ostin Dolce & Gabbanan aurinkolasit! Melkein hävettää tämmöinen pröystäily (mutta ne oli oikeesti verovapaat eli sain ne "aika halvalla"). Mutta a) eipähän huku ihan heti kun oli niin törrrrkeen hintaiset ja b) olen himoinnut niitä jo pitkään...

Pysäyttäviä uutisia

Suomen uutiset ovat järkyttäneet ja saaneet sanattomaksi. Amerikka tulee naapuriin. Suomalaisilla on paljon aseita ja mielenterveysongelmia. Itsemurhatilastot ovat maailman huippuluokkaa, väkivallan kulttuuria ihannoidaan (humalaisten pienet puukkotappeluthan kuuluvat kai kansalliseen identiteettiin?). Rahaa ei riitä nuorten
mielenterveyspalveluihin. "Hulluille" annetaan lääkkeitä kouraan ja tuupataan ajelemaan ratikalla ympyrää. Ihmisillä ei ole aikaa toisilleen. Ja silti ihmetellään että miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Ja silti itsekin miettiin, miten se on mahdollista, Suomessa, lintukodossa. Ei ole lintukoto ollut enää aikoihin. Eikö Myyrmannista aikanaan opittu mitään?

Espanjan kuulumisia

24 astetta ja aurinkoa:

Vera nautti säästä:

Dolly

Pappa hoiti viime yönä mallikkaasti syöttövastuun korvikkeella ja mamma sai kerrankin nukkua jopa 7 tuntia putkeen. Luksusta! Aamulla mamma katsoi peiliin ja takaisin katsoi Dolly Parton! Tarkemmin katsoessa ilmeni että toinen puoli taisi kuulua Dollyn köyhälle maalaisserkulle. Imetystä lienee jatkossa kohdennettava tasaisemmin molempiin rintoihin...

Huomenna perhe lähtee Espanjaan! Malagassa 24 astetta! Hola sanoo tämä mamma ja alkaa pakata. Kone nousee aamulla kuudelta ja aamuherätys on siten kello 3 ...

Voi hallitusta

Hallitus rähmii skandaalista toiseen. Viimeisenä on paljastunut kokoomuspoliitikkojen pimeän työvoiman käyttö. Yhä useampi kokoomusvaikuttaja paljastuu ostavan siivousta tai kodinhoitoa pimeänä. Tällä kertaa EU-parlamentaarikko Charlotte Cederschiöld ja miehensä Carl, joka hänkin johtavissa tehtävissä Moderaterna-puolueessa. Oikeuttaako pimeän työvoiman käytön se, että vastustaa korkeita veroja?

Ja tietysti suurimpana viimeaikaisena kohuna tapaus Ulrika Schenström. Oi miksi oi miksi, aina ne on naiset kun saavat kenkää? Vaikka mies kämmisikin, niin hän saa vähän nuhteita ja joutuu hetkeksi arestiin, mutta naisparat erotetaan melkeinpä poikkeuksetta.

Tällä kertaa pääministeri Reinfeldtin valtiosihteeri Ulrika Schenström joutui eroamaan, kun hänen selvityksensä kohua aiheuttaneesta ravintolaillasta osoittautui perättömäksi. Rahaa oli palanut viinaan ja Ulrika oli ollut kovasti "glad i hatten". Ulrika oli istunut raflassa TV4:n poliittisen toimittajan kanssa, jota hän oli pussaillut ja halaillut avoimesti ja päätynyt Aftonbladetin otsikoihin. Tämä oli alkuperäinen päivittelyn aihe. Homma paisui, kun jälkeenpäin paljastui, että Ulrika oli samanaikaisesti hallituksen kriisipäivystäjä. Ja sitten Ulrika kaiken lisäksi kielsi olleensa alkoholin vaikutuksen alainen.

Nyt voi tietysti kysyä, mitä hallituksen kriisipäivystäjä tekee? Mihin hänen tulee olla valmiudessa? Jos sattuisi uusi tsunami, olisi tietysti hyvä, ettei kriisipäivystäjä ole kännissä kuin käki. Mutta onko Ulrika ensimmäinen, joka kriisipäivystyksen aikana istuu baarissa? Tämäkin jupakka lähti liikkeelle aivan muusta - kyse oli siitä, onko valtiosihteerin ja poliittisen toimittajan kähminnässä jotain epäsoveliasta. Jos tästä ei olisi ruvettu keskustelemaan, ei olisi paljastunut varsinaiseen eroon johtanut asiakaan. Ja pahinta jälkeä tuntuu aina tulevan, kun mokannut henkilö yrittää peittää tekonsa valheilla. Pääministeri olisi ehkä vielä voinut antaa anteeksi, jos Ulrika ei olisi pimittänyt häntä.

Ei kyllä käy kateeksi Reinfeldtia. Hieman huonoa rekrytointikykyä hän kyllä osoittaa. Aivan liian moni hallituksessa tai sitä lähellä on joutunut eroamaan veroskandaalien ja kaikenlaisen keplottelun vuoksi. Nyt hän lupaa, että kokoomuslaiset parantavat tapansa. Kyllä muakin masentaisi.

Isejä ja koomikkoja

Mamma oli eilen ulkona työkaverien kanssa katsomassa stand uppia ja oli niin täpinöissään kotiin tullessaan että nukkumisestahan ei sitten tullut mitään! Huhhuh. Kotirintamalla oli kaikki hyvin, pappa oli laittanut lapsen nukkumaan annettuaan ruokaa pullosta ja pienen kitinän jälkeen tyttö oli myös nukahtanut. Eli ei mitään syytä ollut huoleen ja uusiksikin uskaltaa ottaa. Mutta mammasta tuntui vähän kuin joku osa olisi kadoksissa kun se aina mukanaoleva ei yhtäkkiä ollutkaan mukana.

No, mammalla oli kuitenkin oikein mukavaa ja koomikoista erityisesti yksi oli oikein hyvä. Lavalla oli kaksi miestä ja yksi nainen. Eikä ollut eka kerta, kun miehet vaan olivat hauskempia. Mistä johtuu, että naisten on vaikeampi tehdä komiikkaa?

Oli mukavaa jutella muustakin kuin vaipoista ja imetyksestä. Mutta ei mulle silti tullut ikävä töihin. Kotiin tultua pyörin tuhnuttavan lapsen vieressä sängyssä ja kävin ylikierroksilla.

On se vaan muuten hyvä lähteä välillä pois jaloista ja jättää isä ja tytär keskenään. Saavat tutustua toisiinsa ja tehdä på pappas sätt. Ja on se vaan muuten kumma, että vaikka alussa (isyysloman aikana) jopa sattui niin että mamma kysyi papalta miten nyt tehdään? mitä tämä tarkoittaa?, niin nykyään on se mamman tapa se oikea tapa... ja tekisi niin mieli puuttua, että ei sitä vaippaa noin laiteta, ja tuo puku on ihan liian lyhythihainen tässä säässä, ja miksi te taas katsotte televisiota... hyvä, että välillä häipyy muualle niin että saavat tehdä juuri niin kuin tykkäävät.